Pedagoginen iltapäivä 14.3.17 aiheena arviointi
Sähköisiä formatiivisen arvioinnin työkaluja
Matematiikka: opi omaan tahtiin –testit (http://raapustus.net/math)
Jokin kolmas työkalu:
Ja niin edelleen:
- Kuutio-kirjasarjan etenemisjärjestystä noudattava sivusto, josta löytyy pieni testi parin-kolmen aukeaman välein. Kun asiat osataan 85 %:sesti, on riittävä pohja siirtyä seuraavaan osioon. Jokainen koealue jakautuu neljään osioon, joiden tehtävistä oppilaille on jaettu listat. Tekemällä enemmän ja haastavampia tehtäviä oppilas tähtää korkeampaan arvosanaan. Kurssiarvioinnissa näyttöjen pääpaino on siis asianmukaisesti ratkaistuissa tehtävissä, ei yksittäisessä koesuorituksessa.
Tein sivuston alusta alkaen itse, koska vastaavaa sisältöä ei ollut olemassa. Sivustoon upotetut opetusvideot ovat niissä esiintyvien henkilöiden aikaansaannosta. (-Jasu)
Jokin kolmas työkalu:
Ja niin edelleen:
Avauskysymykset ryhmäkeskusteluun
KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI RYHMISSÄ 14.3.2017
Opetussuunnitelman 2014 hengessä korostuvat oppimisen ohjaaminen, tavoite- ja kriteeriperusteisuus, itse- ja vertaisarvioinnin kehittäminen sekä kannustavuus. Arviointi muodostuu opettajien, lastenhoitajien ja koulunkäynninohjaajien sekä ikätoverien välittämästä palautteesta.
- Miten tehdään oppimisen tavoitteet näkyviksi yhdessä oppijoiden kanssa? Entä näkyväksi koteihin?
- Miten arviointi ja arviointikriteerit konkretisoidaan oppilaille? Miten edistyminen konkretisoidaan lapselle? Mitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointitavoista voisi siirtää koulun puolelle?
- Miten päästään koekeskeisestä arvioinnista jatkuvaan arviointiin? Miten arviointi saadaan toimimaan niin, että siitä hyötyy oppilas sekä oma työ? Ei arviointia arvioinnin vuoksi.
- Miten monipuolisesti toteutettu formatiivinen arviointi otetaan huomioon numeroarvostelussa?
- Vastaavatko oheiset uudet todistuspohjat nykyisen opetussuunnitelman henkeä?
- Onko numeroarvioinnin alkaminen 3. luokalta tarpeellista?
- Ovatko sanallisen arvioinnin virkkeet ”oikeat”?
- Pitäisikö historia ja yhteiskuntaoppi arvioida erillisinä oppiaineina?
- Onko todistuspohjia tarpeen kehittää lukuvuoden 2017-18 aikana? Miten?
- Mitä mieltä olette Pirkkalan lukuvuositodistuksesta? Sopisiko Tammelaan janatodistus, ”kuvallinen” todistus vai pitäydymmekö perinteisessä?
6. Miten kouluissa arvioidaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia? Otetaanko niiden arviointi huomioon yksittäistä oppiainetta arvioitaessa lukuvuositodistuksessa?
7. Mitä taito- ja taideaineiden arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon?
8. Miten arviointia voisi kehittää lapsi-/oppilaslähtöiseksi niin, että lapsi saa kehittyä omien vahvuuksien kautta?
9.Mitä tapahtuu arvioinnin jälkeen? Mitä oppija voi oppia saamastaan palautteesta?
Esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe
Nivelvaihekeskustelun aikataulutus
1. Tavoitteet näkyväksi kuvien muodossa ja väritetään taito-osia opittujen asioiden perusteella. Asetetaan luokalle viikkotavoite ja oma henkiläkohtainen arviointi. Vastataan kaikkiin kysymyksiin kokeessa. Määritellään perustaso, soveltavat ja ongelmanratkaisu esim. matematiikassa värikoodein tai sivuittain. Kehitys nähdään lukuvuoden aikana. Motivaatiosta on huolehdittava-keskusteltava oppilaan kanssa. Kaikki suorittaa perustaso ja lahjakkaat ja innostuneet etenevät sen jälkeen omassa tahdissa. Entä näkyväksi koteihin? Keskustelut, sähköinen työkalu Pedanettiin oma sivu lapselle. Perheen tuki ja motivoituminen lapsen oppimisen taitojen kehittymiseen ja koulutyöskentelyn tukemiseen. Yhteistyön tekeminen oppilaan tavoitteiden asettamiseksi ja saavuttamiseksi. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Oppimistekniikat ja opiskelutaidot.
2.Miten oppilaat arvioisivat oppiaineen itse. Jokainen kehittyy omassa tahdissa ja omaa eri taitoja. Koululaisena kasvamista, vastuunkantoa. Miten edistyminen konkretisoidaan lapselle? Kuvina, keskusteluna. Mitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointitavoista voisi siirtää koulun puolelle? Kuvat, videointi, sähköpostiviestipalaute perheelle viikosta. Vanhempien kanssa säännölliset keskustelut. 3.Matematiikassa ja äidinkielessä kokeet. Keskustellen jatkuvaa arviointiin. Tuntimerkinnät Vertaisarviointia esim. luetaan kaverille. Itsearviointina hymynaamat, käytöskukkanen. Miten arviointi saadaan toimimaan niin, että siitä hyötyy oppilas sekä oma työ? Ei arviointia arvioinnin vuoksi. Työtapa, jota tehdään säännöllisesti.
4.Miten monipuolisesti toteutettu formatiivinen arviointi otetaan huomioon numeroarvostelussa?
5.Vastaavatko oheiset uudet todistuspohjat nykyisen opetussuunnitelman henkeä?
1. Tavoitteet näkyväksi kuvien muodossa ja väritetään taito-osia opittujen asioiden perusteella. Asetetaan luokalle viikkotavoite ja oma henkiläkohtainen arviointi. Vastataan kaikkiin kysymyksiin kokeessa. Määritellään perustaso, soveltavat ja ongelmanratkaisu esim. matematiikassa värikoodein tai sivuittain. Kehitys nähdään lukuvuoden aikana. Motivaatiosta on huolehdittava-keskusteltava oppilaan kanssa. Kaikki suorittaa perustaso ja lahjakkaat ja innostuneet etenevät sen jälkeen omassa tahdissa. Entä näkyväksi koteihin? Keskustelut, sähköinen työkalu Pedanettiin oma sivu lapselle. Perheen tuki ja motivoituminen lapsen oppimisen taitojen kehittymiseen ja koulutyöskentelyn tukemiseen. Yhteistyön tekeminen oppilaan tavoitteiden asettamiseksi ja saavuttamiseksi. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Oppimistekniikat ja opiskelutaidot.
2.Miten oppilaat arvioisivat oppiaineen itse. Jokainen kehittyy omassa tahdissa ja omaa eri taitoja. Koululaisena kasvamista, vastuunkantoa. Miten edistyminen konkretisoidaan lapselle? Kuvina, keskusteluna. Mitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointitavoista voisi siirtää koulun puolelle? Kuvat, videointi, sähköpostiviestipalaute perheelle viikosta. Vanhempien kanssa säännölliset keskustelut. 3.Matematiikassa ja äidinkielessä kokeet. Keskustellen jatkuvaa arviointiin. Tuntimerkinnät Vertaisarviointia esim. luetaan kaverille. Itsearviointina hymynaamat, käytöskukkanen. Miten arviointi saadaan toimimaan niin, että siitä hyötyy oppilas sekä oma työ? Ei arviointia arvioinnin vuoksi. Työtapa, jota tehdään säännöllisesti.
4.Miten monipuolisesti toteutettu formatiivinen arviointi otetaan huomioon numeroarvostelussa?
5.Vastaavatko oheiset uudet todistuspohjat nykyisen opetussuunnitelman henkeä?
Todistuksessa on perusasiat. Asteikko huono -EI HYLÄTTYÄ. Meillä ei ole välinettä wilmassa sanalliseen arviointiin.
- Onko numeroarvioinnin alkaminen 3. luokalta tarpeellista?
- Ovatko sanallisen arvioinnin virkkeet ”oikeat”?
- Pitäisikö historia ja yhteiskuntaoppi arvioida erillisinä oppiaineina?
- Onko todistuspohjia tarpeen kehittää lukuvuoden 2017-18 aikana? Miten?
- Mitä mieltä olette Pirkkalan lukuvuositodistuksesta? Sopisiko Tammelaan janatodistus, ”kuvallinen” todistus vai pitäydymmekö perinteisessä?
6. Lasten kanssa on mietitty aiheita ja tehty niistä ajatuskarttoja: liikunta, eläimet (uhanalaiset, koti, linnut) . Toteutustapa on vapaa. Yrittäjyys- kahvilan perustaminen Otetaanko niiden arviointi huomioon yksittäistä oppiainetta arvioitaessa lukuvuositodistuksessa?
7. Mitä taito- ja taideaineiden arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon?
8. Miten arviointia voisi kehittää lapsi-/oppilaslähtöiseksi niin, että lapsi saa kehittyä omien vahvuuksien kautta?Kasvunkansio
9.Mitä tapahtuu arvioinnin jälkeen? Mitä oppija voi oppia saamastaan palautteesta?
Kielet
Matematiikka
Arviointi on jokaisen itsenäisesti ajattelevan opettajan harkinnan varassa, kuitenkin opetussuunnitelmaa noudattava monipuolisesti toteutettu kokonaisuus. Arvioinnin lopputuloksena oppilas on tietoinen siitä, mihin arvosana perustuu ja mihin sisältöihin arvosana liittyy.
1. Käydään läpi aina aihealueen alkaessa tavoitteet ja arviointiperusteet. Näkyväksi tekemisessä käytetään olemassa olevia lähteitä kuten peda.net ja wilma.
2. Asetetaan selkeät tavoitteet. Edistymistä seurataan ja palautetta annetaan jatkuvasti opiskelun edistyessä. Kahden keskisillä keskusteluilla voidaan varmistaa, että tavoitteet ja arviointi on tullut sisäistetyiksi.
3. Siirtyminen koekeskeisestä arvioinnista moderniin toimintamalliin tulee tapahtua portaittain. Ei voida olettaa, että koko peruskoulun ajan koeperusteisesti arvioitu oppilas oppii yhdessä yössä taitavaksi itsearvioinnin osaajaksi. Arvioinnin käytännöstä ei ole olemassa minkäänlaista valmista toiminta mallia. Jokaisen opettajan on tahollaan opittava arvioimaan monipuolisesti ja työ on tehtävä pääsääntöisesti itse. Arviointi saattaa olla erilaista jopa eri opetusryhmien välillä, johtuen erilaisesta ryhmän toiminnasta. Arviointiprosessin tavoitteena tulisi olla oppijan itsetuntemuksen parantaminen ja oman työn arvioinnin taitojen kehittäminen. Opettajien tulisi kehittää erityisesti taitoa esittää oppilaalle se, kuinka hän voisi kehittyä vieläkin osaavammaksi. Osaamattomuuden painottaminen tulisi saada pois koearvioinnista vaan tulisi painottaa asioita joita hän jo osaa ja mitä voisi osata vieläkin paremmin.
4. Monipuolisesti toteutettu formatiivinen arviointi voi hyvin toteutettuna korvata perinteisen kokeisiin perustuvan arvioinnin.
1. Käydään läpi aina aihealueen alkaessa tavoitteet ja arviointiperusteet. Näkyväksi tekemisessä käytetään olemassa olevia lähteitä kuten peda.net ja wilma.
2. Asetetaan selkeät tavoitteet. Edistymistä seurataan ja palautetta annetaan jatkuvasti opiskelun edistyessä. Kahden keskisillä keskusteluilla voidaan varmistaa, että tavoitteet ja arviointi on tullut sisäistetyiksi.
3. Siirtyminen koekeskeisestä arvioinnista moderniin toimintamalliin tulee tapahtua portaittain. Ei voida olettaa, että koko peruskoulun ajan koeperusteisesti arvioitu oppilas oppii yhdessä yössä taitavaksi itsearvioinnin osaajaksi. Arvioinnin käytännöstä ei ole olemassa minkäänlaista valmista toiminta mallia. Jokaisen opettajan on tahollaan opittava arvioimaan monipuolisesti ja työ on tehtävä pääsääntöisesti itse. Arviointi saattaa olla erilaista jopa eri opetusryhmien välillä, johtuen erilaisesta ryhmän toiminnasta. Arviointiprosessin tavoitteena tulisi olla oppijan itsetuntemuksen parantaminen ja oman työn arvioinnin taitojen kehittäminen. Opettajien tulisi kehittää erityisesti taitoa esittää oppilaalle se, kuinka hän voisi kehittyä vieläkin osaavammaksi. Osaamattomuuden painottaminen tulisi saada pois koearvioinnista vaan tulisi painottaa asioita joita hän jo osaa ja mitä voisi osata vieläkin paremmin.
4. Monipuolisesti toteutettu formatiivinen arviointi voi hyvin toteutettuna korvata perinteisen kokeisiin perustuvan arvioinnin.
Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun
Vihreässsä seudullisen tuen käsikirjassa s. 23 - 25 on perustekstiä nivelvaiheista.
Yksilöllistä tiedonsiirtoa varten kannattaa varata erityisopettajalta aika erikseen.
Huoltajan ja oppilaan kuulemista kokeillaan paperimonisteella, joka sai ryhmässä kannatusta. Ensi lukuvuonna jatketaan samalla monisteella.
Opiskelusuunnitelmaan kannattaisi lisätä esim. lukemisenymmärtämisen testien tulokset.
Oppilaiden tutustuminen yläkouluun:
- tutustumiskoulupäivä loppukeväällä
- toiselle tutustumiselle hyvä aika esim. jo syysloman jälkeen, yläluokkalaisten oppilasryhmän ja aineenopettajien vierailu kuudesluokkalaisten pariin
- TET- jaksojen aikana yläluokkien opettajat voisivat jalkautua kutosluokille eri kouluihin
- aineenopettajat voivat toimia samanaikaisopettajina
- yläluokkien oppilaiden tehtävä olisi asiallisesti kertoa yläluokkien arjesta, esim. esittelyvideo
- huoltajailta, jossa 7. luokkien ryhmät julkistetaan, on keväällä
- 7. luokan alussa on toivottu huoltajailtaa, miten se toteutetaan? Keskustelu virisi monisanaiseksi.
Yksilöllistä tiedonsiirtoa varten kannattaa varata erityisopettajalta aika erikseen.
Huoltajan ja oppilaan kuulemista kokeillaan paperimonisteella, joka sai ryhmässä kannatusta. Ensi lukuvuonna jatketaan samalla monisteella.
Opiskelusuunnitelmaan kannattaisi lisätä esim. lukemisenymmärtämisen testien tulokset.
Oppilaiden tutustuminen yläkouluun:
- tutustumiskoulupäivä loppukeväällä
- toiselle tutustumiselle hyvä aika esim. jo syysloman jälkeen, yläluokkalaisten oppilasryhmän ja aineenopettajien vierailu kuudesluokkalaisten pariin
- TET- jaksojen aikana yläluokkien opettajat voisivat jalkautua kutosluokille eri kouluihin
- aineenopettajat voivat toimia samanaikaisopettajina
- yläluokkien oppilaiden tehtävä olisi asiallisesti kertoa yläluokkien arjesta, esim. esittelyvideo
- huoltajailta, jossa 7. luokkien ryhmät julkistetaan, on keväällä
- 7. luokan alussa on toivottu huoltajailtaa, miten se toteutetaan? Keskustelu virisi monisanaiseksi.
Reaaliaineet
1. Lukuvuoden ja kurssin alkaessa käydään oppilaiden kanssa tavoitteet läpi. Kurssin lopussa itsearviointi ja opettajan arvio (yläluokilla). Alaluokilla ja esikoulussa teeman, jakson tai projektin mukaan saman käytännön mukaan. Huoltajat löytävät ainekohtaiset tavoitteet opetussuunnitelmasta (peda.net).
2. Kohdassa 1. ilmoitetut arviointikriteerit pilkotaan lukuvuoden aikana pienemmiksi osa-alueiksi. Formatiivisen arvioinnin käyrä on hyvin konkreettinen. Käytetään hyödyksi myös dokumentointia.
3. Eiköhän siitä ole jo päästy...
4. Vain sitä arvioidaan, mille on asetettu tavoite.
5.
2. Kohdassa 1. ilmoitetut arviointikriteerit pilkotaan lukuvuoden aikana pienemmiksi osa-alueiksi. Formatiivisen arvioinnin käyrä on hyvin konkreettinen. Käytetään hyödyksi myös dokumentointia.
3. Eiköhän siitä ole jo päästy...
4. Vain sitä arvioidaan, mille on asetettu tavoite.
5.
Taito- ja taideaineet 1.
1. Eri aineissa on hyvin erilaiset lähtötaidot ja kehitysmahdollisuudet. Kuinka arvotetaan oppimista, jos lähtötaso on aivan erilainen? Vrt. musiikki, soittaminen tai käsityön ompelu. Myös motivaation ja innostuksen merkitystä pidettiin väistämättömänä. Tuntiaktiivisuus - innostus?
Miksi liikunnassa kuitenkin huomioidaan?
2. Työn aluksi esitellään tavoitteet ja se, mitä arvioidaan.
Joka oppituntiko? Viikkotavoitteet? Oppimispäiväkirja tms. johon lyhyt sana tai pari, mitä oppi. Ei saa viedä aikaa.
Laitetaanko koteihinkin ainakin syksyisin tietoa, miten tavoitteita asetetaan ja oppimista arvioidaan?
Kopio itsearvioinnista kotiin.
Wilmaan voi tehdä tuntipäiväkirjaa, johon tavoitteet näkyviin.
Blogi pedanettiin, esimerkiksi oppilaat vuorotellen kirjoittavat, laittavat kuvia, mitä on tehty päivän aikana.
Dokumentointi varsinkin käsityössä. Onko jatkuva dokumentointi uuvuttavaa? (Ilona)
4. Formatiivinen kannustava arviointi on tärkeää, mutta entäpä kun summatiivinen arviointi tuottaakin pettymyksen? Pitäisikö oppilaan kanssa miettiä, kuinka kaikki formatiivinen palaute suhteutuu oppiaineen kokonaistavoitettisiin. Millaisen kokonaisarvion hän antaisi itselleen?
5. Numeroarviointi
- ekatokalla sanallinen, sitten kaikki numeroina (Pasin mielipide)
- muilla ei kommentoitavaa
Hällström: vakaumusaineista ei numeroa, mutta todistuspohjissa se on.??
Pirkkalan malli ei saanut kannatusta.
Miksi liikunnassa kuitenkin huomioidaan?
2. Työn aluksi esitellään tavoitteet ja se, mitä arvioidaan.
Joka oppituntiko? Viikkotavoitteet? Oppimispäiväkirja tms. johon lyhyt sana tai pari, mitä oppi. Ei saa viedä aikaa.
Laitetaanko koteihinkin ainakin syksyisin tietoa, miten tavoitteita asetetaan ja oppimista arvioidaan?
Kopio itsearvioinnista kotiin.
Wilmaan voi tehdä tuntipäiväkirjaa, johon tavoitteet näkyviin.
Blogi pedanettiin, esimerkiksi oppilaat vuorotellen kirjoittavat, laittavat kuvia, mitä on tehty päivän aikana.
Dokumentointi varsinkin käsityössä. Onko jatkuva dokumentointi uuvuttavaa? (Ilona)
4. Formatiivinen kannustava arviointi on tärkeää, mutta entäpä kun summatiivinen arviointi tuottaakin pettymyksen? Pitäisikö oppilaan kanssa miettiä, kuinka kaikki formatiivinen palaute suhteutuu oppiaineen kokonaistavoitettisiin. Millaisen kokonaisarvion hän antaisi itselleen?
5. Numeroarviointi
- ekatokalla sanallinen, sitten kaikki numeroina (Pasin mielipide)
- muilla ei kommentoitavaa
Hällström: vakaumusaineista ei numeroa, mutta todistuspohjissa se on.??
Pirkkalan malli ei saanut kannatusta.
Taito- ja taideaineet 2
- Miten tehdään oppimisen tavoitteet näkyviksi yhdessä oppijoiden kanssa? Entä näkyväksi koteihin?
- keskustellaan oppilaiden kanssa
- oppilaat kirjaavat omat tavoitteet itse muistiin ja niitä arvoidaan, miten niihin pääsin ja missä onnistuin ja mitä opettelen lisää
2. Miten arviointi ja arviointikriteerit konkretisoidaan oppilaille? Miten edistyminen konkretisoidaan lapselle? Mitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointitavoista voisi siirtää koulun puolelle?
- Mitä sanotaan oppilaalle? Mistä sinun numero tulee? => vaatii vielä pohdintaa.
- arvioinnin yhteismitallisuus eri kouluissa
- eri ikäisten oppilaiden taitojen huomioiminen, pienen lapsen arvioinnin pystyvyys
3. Miten päästään koekeskeisestä arvioinnista jatkuvaan arviointiin? Miten arviointi saadaan toimimaan niin, että siitä hyötyy oppilas sekä oma työ? Ei arviointia arvioinnin vuoksi.
- Jatkuvan arvioinnin kautta sekä opettajan antaman että oppilaan itsearvioinnin kautta muodostuu kokonaisuus
- dokumentoidaan kuvilla
- wilman arviointityökalu
- keskustelun kautta, dokumentoida keskustelu
4.Miten monipuolisesti toteutettu formatiivinen arviointi otetaan huomioon numeroarvostelussa?
- on yksi osa arviointia esim. työpäiväkirjat,
Vaikuttaako formatiivinen arviointi summatiiviseen arviointiin?
5. Vastaavatko oheiset uudet todistuspohjat nykyisen opetussuunnitelman henkeä?
- Onko numeroarvioinnin alkaminen 3. luokalta tarpeellista?
- Ovatko sanallisen arvioinnin virkkeet ”oikeat”?
- Pitäisikö historia ja yhteiskuntaoppi arvioida erillisinä oppiaineina?
- Onko todistuspohjia tarpeen kehittää lukuvuoden 2017-18 aikana? Miten?
- Mitä mieltä olette Pirkkalan lukuvuositodistuksesta? Sopisiko Tammelaan janatodistus, ”kuvallinen” todistus vai pitäydymmekö perinteisessä?
- Herätti kysymyksiä ja kehitettävää löytyy.
- Onko numerot tarpeen 3 lk:lla? Oppilaat odottavat numeroa, vanhemmat odottavat numeroita. Kulttuurissamme niin syvällä, että muutokset vievät pitkän ajan.
6. Miten kouluissa arvioidaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia? Otetaanko niiden arviointi huomioon yksittäistä oppiainetta arvioitaessa lukuvuositodistuksessa?
- Voisiko todistuksessa olla erillinen maininta, että on arvioitu kokonaisuutena (monialaiset ja laaja-alaiset)?
- Arvioidaan sitä ainetta, mitä on tehnyt osana kokonaisuutta.
- Ryhmän tuotos ratkaisee, vertaiarviointi koettu hyvänä, millä tavalla kukin osallistuu. Ryhmän kannustuvuus ratkaisee myös. Jokainen ihminen on erilainen persoona, luonteenlaadut huomioon ryhmässä.
7. Mitä taito- ja taideaineiden arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon?
- Arvioinnille aikaa, varsinkin jos työn tekekminen kestää eri aikoja.
- Väliarviointia, mitä on saatu aikaan. Yhteisesti arvioidaan esim. piirrustukset laitetaan näytille ja kaikki käyvät yhteistä keskustelua.
- Arviointikirteerit mahdollisimman oikeudenmukaiset kaikkia kohtaan.
- Tuntityöskentelyn myötä kertynyttä arviointia kerättynä.
- Motivaatiota ei arvioida. Yrittäminen näkyy tuntityöskenteleyssä.
- Numeerisen arvioinnin yllätyksellisyyden poistaminen sanallisen arvioinnin aikana. Sanallisen arvioinnin totuudenmukaisuus ja ohjaavuus, e ttei oppilaalle tule yllätyksiä numeroarvioinnin tulessa.
-
- Miten arvion yksilöllisesti, mutta yhteisten kriteerien mukaan? Tämä on vielä haasteellinen kysymys!
8. Miten arviointia voisi kehittää lapsi-/oppilaslähtöiseksi niin, että lapsi saa kehittyä omien vahvuuksien kautta?
-
- Monipuolista arviointia ja monipuolisia menetelmiä käyttäen
- Opettajan ohjaamaaa vertaisarviointia, toinen oppilas arvioi valmennetusti eli oppilaita ohjataan arvioimaan ja opetetaan arvioimaan erilaisia asioita toisen työstä. Aikuinen auttaa arvioinnissa alkuun, miten arviointia annetaan. Arviointitilanne tehdään vuorovaikutteiseksi, molemminpuoliseksi.
- Kysyä oppilailta, millaista on vertaisarvioinit. Yhteinen pohdinta. Ilmapiiri ja ymmärrys tärkeää.
- Mitä arviointi on? -keskustelu. Totuudenmukaista arviointia.
- Arvioidaan työtä, ei persoonaa.
- Opitaan keskustelemaan vastakkaisista mielipiteistä. Erilaisia mielipiteitä kunnioittaava.
- Jokainen lapsi pystyy luomaan itse oman tavoitteen, ennen kuin voi arvioida, miten on onnistunut
- Millainen oppimistehtävä on, vaikuttaa arviointiin. Oppilas asaa palautetta omasta oppimistehtävästä. Oppilaalle sopiva oppimistehtävä.
- Oppilas voi vaikuttaa oppimistehtävään mahdollisuuksien mukaan esim. mitä osaa itse ja mitä resursseja on käytössä.
- 9.Mitä tapahtuu arvioinnin jälkeen? Mitä oppija voi oppia saamastaan palautteesta?
- Oppii arvioimaan itseään realistisesti
- Omat vahvuudet ja kehitettävät alueet selkiytyvät
- Tavoitteena syntyy innostus seuraavaan kehitysaskeleeseen
- Lapsi/oppilas voi kehittyä kokoajan, arviointi antaa kannustusta kehittyä ja oppia, oman osaamisen kehittämistä
- Kokonaisuuden arviointi, oppija itse ymmärtä asian, oppija ymmärtää mitä kaikkia koko oppimisprosessi sisältää, kokonaiskäsitys asiasta (ei pelkkä lopputulos)
- Tulee merkitystä muuhunkin elämään kuin kouluelämään. Taideaineet antaa elämyksiä oppilaalle.
- Oppimisen onnistuminen näkyvää, kun näkee lapsia liikkumassa vapaa-ajalla, elinikäinen tapa toimia. Kokea tärkeänä.
- Lapsella on lupa onnistua ja epäonnistua, hyväksyä itsenäsä.
Äidinkieli
1) - kerrotaan selkeästi oppilaille esim. Uuden sisältöalueen alussa mikä/ mitkä ovat oppimistavoitteet . Keskustellaan asia oppilaiden kanssa. Kun oppilas tekee säännöllisesti itsearviointia- tavoitteet konkretisoituvat
- vanhemmat osallistuvat oppimistavoitteiden tekoon syksyllä opiskelusuunnitelman teossa
2) - voidaan kerätä arviointimateriaaleja, itsearviointeja yms. yhteen paikkaan, josta edistyminen näkyy. Fyysinen kansio- ja myöhemmin sähköinen kansio eli portfolio
- varhaiskasvatus palkitsee vielä menestyksekkäästi tarroilla ja leimoilla... voisiko jotakin tällaista esim. Yhdessä ryhmä kerää " bonusmerkkejä" ja saa valita sen jälkeen jonkin palkkion " open kiskasta" kun tavoite on saavutettu saadaan palkkio...
3) pidetään oppimisasiat pieninä palasina ja arvioidaan säännöllisesti formatiivisesti- vuoropuhelu oppijan kanssa on erittäin tärkeää!
4) Formatiivinen arviointi otetaan huomioon summatiivisessa arvioinnissa. Oppilas saa välitöntä palautetta koulun arjessa myös koulunkäynninohjaajilta! Huom. Isossa työyksikössä olisi tärkeää kuulla esim. Koulunkäynninohjaajien havaintoja oppilaiden edistymisestä. Pienessä yksikössä nähdään useammin, mutta keskustelua pitää muistaa pitää yllä arjessa.
5) - historia ja yhteiskuntaoppi erillisinä numeroina
-pitääkö olla HYLÄTTY?
- Pirkkalan malli näytti hyvältä
6) Tavoitteiden mukaan ja otetaan huomioon yksittäisiä oppiaineita arvioitaessa
7) Prosessi, oppilaan kehittyminen ja sisäinen palo ja oppiminen ei välttämättä näy ulospäin !
- vanhemmat osallistuvat oppimistavoitteiden tekoon syksyllä opiskelusuunnitelman teossa
2) - voidaan kerätä arviointimateriaaleja, itsearviointeja yms. yhteen paikkaan, josta edistyminen näkyy. Fyysinen kansio- ja myöhemmin sähköinen kansio eli portfolio
- varhaiskasvatus palkitsee vielä menestyksekkäästi tarroilla ja leimoilla... voisiko jotakin tällaista esim. Yhdessä ryhmä kerää " bonusmerkkejä" ja saa valita sen jälkeen jonkin palkkion " open kiskasta" kun tavoite on saavutettu saadaan palkkio...
3) pidetään oppimisasiat pieninä palasina ja arvioidaan säännöllisesti formatiivisesti- vuoropuhelu oppijan kanssa on erittäin tärkeää!
4) Formatiivinen arviointi otetaan huomioon summatiivisessa arvioinnissa. Oppilas saa välitöntä palautetta koulun arjessa myös koulunkäynninohjaajilta! Huom. Isossa työyksikössä olisi tärkeää kuulla esim. Koulunkäynninohjaajien havaintoja oppilaiden edistymisestä. Pienessä yksikössä nähdään useammin, mutta keskustelua pitää muistaa pitää yllä arjessa.
5) - historia ja yhteiskuntaoppi erillisinä numeroina
-pitääkö olla HYLÄTTY?
- Pirkkalan malli näytti hyvältä
6) Tavoitteiden mukaan ja otetaan huomioon yksittäisiä oppiaineita arvioitaessa
7) Prosessi, oppilaan kehittyminen ja sisäinen palo ja oppiminen ei välttämättä näy ulospäin !