Vuosiluokilla 1–8 steinerkoulussa on useita oppimista tukevia käytäntöjä: pitkäkestoiset oppilas-opettaja-suhteet, opetuksen rytmittäminen päivä- ja viikko- ja vuositasolla luku-, taito- ja taideaineiden vuorottelu, vuodenaikojen vaihtelu ja erilaiset lukuvuotta rytmittävät juhlat.

Rytmittämisellä pyritään kaikilla vuosiluokilla aktivoimaan oppilaan tarkkaavaisuutta, kehittämään keskittymiskykyä ja sisällönhallintaa. Yksittäisissä oppiaineissa myös oppisisältöjä rytmitetään erityisesti alkuopetuksessa, esimerkiksi kertotauluja opetellaan rytmittämällä kehollisesti. Aiemmin opittuja asioita ja kokemuksia, syvennetään tietoa aiemmin opitun pohjalta, vaihtelemalla itsenäistä, käytännöllistä ja yhteistoiminnalista työskentelytepaa.

Oppiminen tapahtuu aina vaiheittain. Opetus järjestetään niin, että opittavan asian annetaan levätä ennen uuden kokonaisuuden opettelua. Tauon aikana aiemmin opittu tieto alkaa muuttua kyvyksi, joka voidaan myöhemmin nostaa esiin seuraavalla jaksolla tai seuraavana vuonna. Noin neljän viikon pituiset jaksot, jossa oppiainetta opetetaan päivän ensimmäisellä kaksoistunnilla, tukevat vaiheittain oppimista. Samoin oppilaan oman kokemuksen nostaminen esiin uudelleen laajemmassa yhteydessä tukee oppimista. Muistamisen luonteita on erilaisia: rutiinit vahvistavat tilannemuistia, rytmistä muistamista tarvitaan esimerkiksi ulkoa opettelussa. Aktiivista muistiin palauttamista harjoitellaan joka päivä.

Pääasiassa oppimisen vaiheita on kolme: uuden aiheen esittely ja käsittely, sen muisteleminen ja aiheesta keskustelu. Opiskelijoita kannustetaan ilmaisemaan ajatuksiaan, ja opettaja ohjaa oppilaita ja opiskelijoita löytämään kokemusten, arviointien ja näkökulmien joukosta synteesin ja löytämään käsitteitä ja tieteellisiä lainalaisuuksia ikäkautensa mukaisesti. Toinen vaihe seuraa pian ensimmäistä seuraavalla tunnilla. Kolmas käsitteenmuodostusta edistävä vaihe voi toteutua joko kolmannella tunnilla tai myöhemmin samana tai jopa seuraavana vuonna.