16.12.2019, Jenny Spoof ja Sakari Ahola

Uusi lukion opetussuunnitelmien perusteet kiinnittää korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön lisäksi entistä enemmän huomiota opiskelijoiden kansainvälisyyteen. Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan (Lukiolaki SA 714/2018, 13 §).

Lukiokoulutuksen kansainvälisyyden on tarkoitus monipuolistaa opiskelijan kokemusmaailmaa, avartaa maailmankuvaa sekä vahvistaa valmiuksia eettisesti kestävään toimintaan globalisoituneessa haasteiden ja mahdollisuuksien maailmassa (LOPS 2019). Jo tämän vuoden keväällä Opetus- ja kulttuuriministeri julkaisi selvityshenkilö Tuura Teerin raportin Jokaiselle mahdollisuus kansainvälistymiseen, jonka tavoitteena oli luoda esitys toiminnasta, jolla kaksinkertaistaa koulujen, ammattioppilaitosten ja lukioiden oppilaiden sekä korkeakoulujen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus vuoteen 2030 mennessä. Teeri toteaakin raportissaan lukioiden osalta, että kansainvälistyminen on pitkälti opettajavetoista ja edellyttää jatkossa järjestelmällistä suunnittelua ja koko oppilaitoksen koordinoitua panostusta. Koska oppilaiden kyvyt ja innostus vaihtelevat, toiminnan lisääminen edellyttää myös lisää resursseja ja tukea. Erityisenä ongelmana hän ottaa esiin poikien vähäisen osallistumisen ja heidän tukitarpeensa, ja nostaa esiin kilpailu- ja hackathon-tyyppiset toimintamallit, jotka saattaisivat innostaa myös pojat kansainvälistymään. (OKM 2019.)

SISU-hankkeen rehtorikyselyn mukaan kansainvälistä toimintaa ja siihen liittyvää yhteistyötä on lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla lukioilla. Oheisessa taulukossa on kuvattu, kuinka moni rehtoreista on maininnut erilaisia kansainvälistymistä tukevia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Siitä nähdään, että vaihto-opiskelu ja muut vaihdon muodot ovat kaikkein yleisimpiä. Neljässä viidestä lukiosta otettiin ulkomaisia vaihto-opiskelijoita tai lähetettiin omia opiskelijoita vaihtoon.

Taulukko 1. Millaisia kansainvälisyyttä tukevaa toimintaa lukiollanne on (%).

	Vastanneista mainitsi
Kansainvälisyys ja siihen liittyvä yhteistyö
ulkomaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelu omassa lukiossa	81,0
lukio-opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla	79,1
opiskelijoiden/opettajien muut ulkomaan matkat (esim. paikalliseen kulttuuriin tutustuminen)	67,1
opettaja-/opovaihto tai osallistuminen kansainväliseen liikkuvuushankkeeseen	61,4
lukion kurssi, joka toteutetaan ulkomailla	61,4
ystävyyslukio ulkomailla	52,5
lukion opettajien/opojen henkilökohtaiset kontaktit toisiin kv opettajiin tai lukioihin	46,8
ulkomaalaisia opettajia/opoja vaihdossa omassa lukiossa	25,9
lähialueen yritysten kansainvälisyyteen tutustuminen	20,3
korkeakoulun kansainväliseen toimintaan tutustuminen	15,2
yhteistyö kansainvälisten lukioiden kanssa verkko-opintojen avulla	10,1
muu kansainvälinen yhteistyö	8,2
omassa lukiossa toteutettu kurssi, jonka opetuksesta vastaa kansainvälinen opettaja	7,6
lukiolaisten kansainvälinen työharjoittelu	3,2

Iso osa lukioista (61 % mainitsi) järjestää myös lukion kursseja ulkomailla, mikä voidaan nähdä erittäin positiivisena asiana kansainvälisyyden kannalta. Harvinaisempaa sen sijaan on, että kansainvälistyminen kytkeytyy työelämäyhteistyöhän. Viidennes mainitsi, että ovat tutustuneet lähialueen yritysten kansainväliseen toimintaan. Korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan oli tutustuttu 15 prosentissa lukioista, ja lukiolaisten kansainvälinen työharjoittelu näyttäisi kyselyvastausten perusteella olevan harvinaista (3 % mainitsi).

Opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluissa nousi esiin kansainvälisyyden taloudellisten resurssien kohdentamisen haaste ja ulkomaan matkojen toteuttamiseen kytkeytyvä eriarvoisuus lukiolaisten näkökulmasta. Yksittäisiä ulkomaan matkoja voidaan tehdä vain tiettyjen kurssien tai teemakokonaisuuksien yhteydessä ja niiden rahoittamiseen osallistuvat myös opiskelijat itse omavastuuosuudella. Toisaalta tätä eriarvoisuutta voidaan vähentää sillä, että opiskelijat itse keräävät rahat matkaan.

• Tämä kansainvälisyyshomma on kaikkein eniten, jos ajattelee näitä yrittäjyys- ja korkeakouluyhteistyö, niin raha on suurin kysymys. Lukiolla ei ole erillistä rahaa, se on sitä samaa rahaa, joilla maksetaan kurssit ja muut. Se on sitten arvovalintoja aina, mihin se raha käytetään.
• Isossa mittakaavassa kaikille opiskelijoille, että Suomen sisällä, mutta miten kurssien yhteydessä tehdään joku retki Saksaan tai Ranskaan tai Espanjaan. Sinne on sitten vaan TIETYT, koska se on rahakysymys. Sitä mietittävä, miten kansainvälisyys tulevaisuudessa ns. realistisesti toteutuisi kaikkien osalta. Ei se aina tarkoita, että lähdettäis jonnekin.

Yhtenä ratkaisuna kansainvälisyyden taloudellisiin resursseihin voidaan ajatella kotikansainvälisyyttä. Sen roolia onkin nostettu uudessa opetussuunnitelman perusteissa (LOPS 2019). Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan kansainvälistymistä, jossa voidaan hyödyntää koulun lähialuetta ja tutustuttaa opiskelijat esim. erilaisiin kieliin, kulttuureihin tai elinkeinoelämään. Suosituimpia kotikansainvälistymisen tapoja ovat muiden maiden ja kulttuurien edustajien vierailut, erilaiset teemapäivät ja globaalikasvatus/kestävä kehitys osana opetustarjontaa. (OPH 2013 & 2018.)

Teeri (2019) tuo raportissaan esiin rahoituksen sirpaleisuuden ohella, että kansainvälistymisen hidasteena saattaa olla opettajien kuormittuminen hankkeiden käytännön järjestämiseksi. Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella onkin syntynyt alueellisia oppilaitosyhteisöjä, jotka jakavat resursseja ja koordinoivat kansainvälisyyshankkeita keskenään (esim. Itä-Suomen NEST-keskus, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia). Kansainväliseen toimintaan on tarjolla myös erilaista hankerahoitusta, jota eräs lukio hyödynsi suunnitellessaan lukiolleen uuden kansainvälisyysstrategian.

Kansainvälistä toimintaa on siis lukioissa melko paljon jo tarjolla. Kuitenkin käytettävissä olevat resurssit rajoittavat sitä, kuinka suurelle opiskelijajoukolle toimintaa pystytään lopulta tarjoamaan. Kotikansainvälisyyden kasvattaminen on yksi keino, mutta ennen kaikkea tärkeää on saada kansainvälisyys osaksi lukion koko toimintaa ja kaikkia oppiaineita. Tavoitteellisen ja koko koulun toimintaa ohjaavan kansainvälisyysstrategian luominen tuleekin olemaan avain asemassa tulevaisuudessa, kun pohditaan lukiolaiselle tärkeiden yleissivistävien tietojen ja taitojen osaamista.

Lähteet:

LOPS 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2019:2a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf

OKM 2019. Jokaiselle mahdollisuus kansainvälistymiseen. Selvityshenkilön raportti kansainvälisen liikkuvuuden kaksinkertaistamisesta koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:15. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161526

OPH 2013. Kotikansainvälisyys: Kansainvälisyystaitoja kaikille. Kansainvälisen toiminnan laatusuositus. Helsinki: Opetushallitus.

OPH 2018. Faktaa express: Vierailulla, vaihto-oppilaana ja oppimassa ulkomaisella työpaikalla. Tilastoja lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kansainvälisestä liikkuvuudesta 2017. Helsinki: Opetushallitus.

SA 714/2018. Suomen säädöskokoelma. Lukiolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180714