Lukion uudet opetussuunnitelman perusteet tukemaan korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä kansainvälistymisen käytäntöjä
Lukion uudet opetussuunnitelman perusteet tukemaan korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä kansainvälistymisen käytäntöjä
Opetushallitus julkaisi lukion opetussuunnitelman uusien perusteiden luonnoksen maaliskuun puolivälissä. Luonnos on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 11.4. Tuttavallisemmin LOPS2021 sisältää nyt omana lukunaan korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön sekä kansainvälistymiseen liittyvät yleiset perusteet ja lähtökohdat. Uusi lukiolaki edellyttää tiiviimpää yhteistyötä, mutta yhteistyön tarkemmista tavoitteista ja muodoista sekä yhteistyötahoista päätetään paikallisissa opetussuunnitelmissa.
Opetushallitus teki elokuussa 2018 kyselyn opetussuunnitelman perusteiden kehittämistarpeista. Siinä nousi esiin joitain tiivistyvään yhteistyöhön liittyviä seikkoja, mutta viestit olivat osin ristiriitaisia. Vaikka esimerkiksi opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia haluttiin parantaa ja korkeakouluyhteistyötä lisätä, korostettiin kuitenkin samalla lukion yleissivistävää tehtävää. Painotuksen tulisi olla yleisien jatko-opintovalmiuksien kehittämisessä, ei jatko-opintoihin valmentamisessa.
Korkeakoulujen uusien valintakriteerien – olettaisin, että tässä tarkoitetaan erityisesti ylioppilastodistuksen uusia pisteytysmalleja – koettiin rapauttavan lukion yleissivistävää tehtävää ja suuntaavan toimintaa liiaksi korkeakoulujen pääsyvaatimuksiin. Toisaalta esitettiin, että ohjauksen tulisi suuntautua nykyistä enemmän lukion jälkeiseen elämään. Opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin toivottiin voitavan seurata nykyistä paremmin, ja lukioille esitettiin velvoitetta jatko-ohjauksen antamiseen. Uuteen lukiolakiin tällainen velvoite säädettiinkin, eli ”lukiokoulutuksen jo suorittaneella henkilöllä, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta lukion oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana” (lukiolaki 25§).
Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa avataan uudistetun lain yhteistyötä ja ohjausta koskevien pykälien sisältöä sekä esitetään uudistuksen perusteluita. Keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa siirtymiä lukiosta korkeakoulutukseen ja edelleen työelämään. Tavoitteen saavuttamiseksi lukioiden opetus ja muu toiminta pitää järjestää niin, että opiskelijoilla on yhtäläiset ja monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa korkeakouluopiskelusta sekä myös käytännössä tutustua korkeakoulujen toimintaan ja opetukseen, työelämään ja yrittäjyyteen sekä kansainvälisyyteen. Uuden lain mukaan ”osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa” ja niin, että ”opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä ja yrittäjyysosaamistaan (lukiolaki 13§).
Tavoitteeseen nopeuttaa siirtymistä korkeakoulutukseen liittyy myös ajatus, että laaja-alaisella ja tiiviillä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa nuorten koulutustoiveisiin ja -tavoitteisiin, ja tätä kautta lieventää suosittujen hakupainealojen kysyntää ja suunnata nuorten koulutusvalintoja nykyistä monipuolisemmin. Luonnokseen onkin kirjattu, että lukiolaisia tulisi kannustaa tutustumaan korkeakoulujen tarjontaan ennakkoluulottomasti, ilman sukupuolittuneita tai muita ennakkoasenteita. Esimerkiksi tavoitteella saada nykyistä enemmän tyttöjä ns. STEM (science, technology, engineering, mathematics) aloille on meilläkin jo pitkät perinteet (ks. LUMA).
Myös työelämäyhteistyön osalta tavoitteena on, että lukiolainen tutustuu työelämän tarjoamiin kansainvälisiin näkymiin. Näin opiskelijalle muodostuu käsitys siitä, millaista osaamista jatkuvasti muuttuva ja globalisoituva työelämä edellyttää. Kaiken kaikkiaan yhteistyön tulisi siis herättää lukiolaisissa kiinnostus myös kansainvälisiin jatko-opintoihin ja uramahdollisuuksiin. Ulkomaisiin korkeakouluihin suuntaavien määrä onkin viime vuosina jatkuvasti kasvanut, koska kotimaassa koulutuspaikan saaminen on monella alalla kiven alla.
Hallituksen esityksessä uudeksi lukiolaiksi painotetaan, että yhteistyön tulisi antaa opiskelijoille tasavertaiset mahdollisuudet tutustua korkeakoulutukseen ja kehittää kansainvälistä osaamistaan lukio-opintojensa aikana riippumatta siitä, missä lukiossa he opiskelevat. Tavoitteen toteutumista tukevat Suomen laaja korkeakouluverkko sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Tätä painotti myös OKM:n työryhmä, joka ehdotti valtakunnallista yhteistyömallia, jossa korkeakoulujen tarjonta avataan verkkoon kaikkien lukioiden hyödynnettäväksi.
SISU-hankkeen lukioiden rehtoreille suunnatussa kyselyssä selvitetään mm. sitä, millaisia haasteita uusi lukiolaki asettaa ja miten lukiot aikovat yhteistyötään tulevaisuudessa kehittää.