10.12.2019, Timo Salminen ja Helena Aittola

Uusi lukiolaki ja opetussuunnitelman perusteet (LOPS2019) korostavat lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä, opiskelijoiden ohjausta ja heidän hyvinvointinsa tukemista. Lukiolaisten hyvinvoinnin korostaminen on erittäin aiheellista. Opiskelijoiden stressistä, uupumuksesta ja jaksamisesta on ollut kirjoittelua sanomalehdissä jo pitempään, esimerkiksi Stressiä, uupumusta ja kyynisyyttä kokee jopa puolet lukiolaisista – Professori: Jaksaminen on otettava vakavasti uudistusten keskellä (HS 16.1.2018); Osa lukiolaisista on niin stressaantuneita, että heitä ahdistaa ja itkettää joka päivä (HS 29.4.2019); Tutkijat tyrmäävät käsityksen opiskelijoista "laiskanpulskeina syöttöporsaina" – mikä on muuttunut, kun yhä useampi uupuu? (YLE 10.7.2019); Jo viidennes lukiolaisista käy töissä opintojen ohella (YLE 19.11.2019). Juuri julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan lukiolaisista 40 prosenttia kokee opiskelunsa henkisesti raskaaksi ja joka kolmas ei; joka neljäs (26 %) taas jotain siltä väliltä.

Tässä blogikirjoituksessa nostetaan esille lukiolaisten hyvinvointiin liittyviä teemoja SISU-hankkeessa rehtorikyselyn lisäksi tehtyjen muutamien lukion opettajien, opinto-ohjaajien ja abiturienttien haastatteluiden pohjalta.

Viime vuosien erilaiset koulutusuudistukset ovat koskettaneet juuri lukiolaisia, kuten sähköiset ylioppilaskirjoitukset, korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja ensikertalaisuuskiintiö. Nämä kaikki ovat haastateltujen opettajien ja opinto-ohjaajien mukaan lisänneet nuorten paineita ja ohjailevat heidän valintojaan jo lukioon tullessa.

• Luo todellakin paineita, kun uudessa opsissa korostetaan, että hyvinvointi on isona teemana. Yhtä puhutaan ja toista tehdään, että pitää saada työelämävalmiuksia, mikä siis hyvä, mutta mistä me tiedetään, millaiset on työelämävalmiudet. [Lukiolaisille] tulee sellainen olo, että heiltä odotetaan, että nyt vähän tulee sellanen olo että mua pelottaisi olla ton ikäinen.
• Mikä se lopputulos oikeasti on? Onko se sen kaiken vaivan väärtti loppujen lopuksi? Mä vahvasti näen, että siinä on ihan kehityspsykologinen tausta, että ei se nuori vaan pysty vielä löytämään varmuudella sitä omaa paikkaansa vielä siinä kohtaa, kun tän järjestelmän mukaan pitäisi. Pitäisi välivuoden, että itselle siitä voi olla apua siinä etsinnässä.

Vaikka haastatellut pitivät lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön lisäämistä ja siihen liittyviä tavoitteita sinänsä hyvinä, monet opettajat ja opinto-ohjaajat pohtivat, vaaditaanko lukiolaisilta jo liikaa, ja kantavat huolta heidän jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan.

• On kai siinä oikeaa suuntaa, mutta jotenkin tässä ihan viime päivinä on tullut myös semmoinen olo, että vaaditaanko lukiolaiselta ihan oikeasti liikaa. Jotkut tarjolla olevat mahdollisuudet on aika vaativia ja rankkoja jo nykyiselle lukiolaiselle, joilla monella on jo vaativaa ja rankkaa tää lukioaikana selviytyminenkin.
• Tässä myllerryksessä koko ajan on täällä ne nuoret, sen yksilön ja yhden nuoren, ettei rattaiden ja muutosten väliin putoa niitä nuoria. Se sekavuus mua pelottaa, miten ne nuoret selviää.
• Ei ole mitään tärkeämpää huolta kuin se nuoren jaksaminen ja hyvinvointi, siihen aina palataan kuitenkin. Se edellä täytys mennä joka asiaan.

Myös haastatellut opiskelijat, abiturientit, kokevat paineita uudistuksista ja opinnoista; välivuoden viettäminen lukion jälkeen on usealla mielessä.

• Musta tuntuu, että meille kans kerrottiin siitä liian myöhään, että mä en ainakaan muista, että meille ykkösellä olisi siitä sanottu mitään. Mä olisin voinut tehdä valintoja sen mukaan, että nyt mulla jää kirjoittamatta joitain aineita, koska ne eivät enää mahdu.
• Aika moni mun kavereista pohtii sitä, että haluais sitten tehdä vaikka töitä ja reissata. On lukion jälkeen aika puhki. Tosi harvalla on on ees pientä suuntaa.
• Ainakin ite mietin, että voisin tehdä välivuoden tai sitten jotain ihan muuta, ettei ainakaan ihan perään mihinkään korkeakouluun.

Lukiolaisten hyvinvointia voidaan lisätä monin keinoin. Lukion uusissa opetussuunnitelman perusteissa hyvinvointiin satsataan panostamalla ohjaukseen. Lukiolaisten hyvinvointia lisää se, että he saavat henkilökohtaisempaa ohjausta ja tekevät oman opiskelusuunnitelman ja pohtivat siinä yhteydessä myös jatko-opinto- ja uratavoitteitaan. Tämä kiinnittää opiskelijat paremmin myös lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön.

LOPS2019 korostaa hyvinvointiosaamista. LIKES-tutkimuskeskus toteuttaa Hyvinvointia lukioon –kokeiluhankkeen 2019-2022. Hankkeen tavoitteena on vertaisuuteen perustavan mallin kautta edistää erityisesti niiden nuorten hyvinvointia, jotka kokevat opiskelu-uupumusta ja väsymystä tai liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi. Hankkeessa on tarkoitus myös kouluttaa hyvinvointitutoreita lukio-opiskelijoille. Kuten tässä hankkeessa, lukion toimintakulttuurin muutosta hyvinvointia tukevampaan suuntaan voidaan edistää myös lisäämällä opiskelijoiden osallistumista lukion toiminnan, opintojen ja yhteistyön suunnitteluun eri toimijoiden kanssa. Hankkeessa on mukana muun muassa Äänekosken lukio. He ovat tuottaneet myös ”lukiopodin”, jossa keskustellaan opiskelijoiden jaksamisesta.

Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskus (MOVI), yhteistyössä Student Life –toimintamallin, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ja Kennelliiton kanssa, on aloittanut luku- ja kaverikoiratoiminnan yliopistossa. Tällaisen toiminnan laajentaminen lukioihin voisi olla myös yksi keino vähentää lukiolaisten stressiä ja edistää heidän hyvinvointiaan ja opiskelukykyä.

Taloudellisesti lukiolaiset eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa. Joissakin perheissä taloudelliset resurssit ovat niukat; osa opiskelijoista on juuri tästä syystä halunnut itsenäistyä ja kustantaa itse opiskelunsa ja asumisensa käymällä muun muassa töissä opintojen ohessa. Lukiot tarjoavat myös hyvin epätasaisesti erilaisia etuja (esim. kannettava tietokone) opiskelijoilleen (lue esim. YLE:n juttu 27.8.2018). Lukiolaisten taloudellisen tilanteen epätasa-arvoa voitaisiin parantaa pohtimalla vakavasti toisen asteen opintojen muuttamista maksuttomiksi tai ainakin keinoja kustannusten pienentämiseksi (ks. OKM 2018). Erityisesti digitaaliset materiaalit ovat lisänneet lukiolaisten opiskelukustannuksia.

Kaiken kaikkiaan tulisi pohtia lukiokoulutuksen merkitystä. Yleissivistyksellisyys ja hyvien jatko-opintovalmiuksien antaminen ovat keskeisiä lukiokoulutuksessa. Miten varmistetaan muun muassa lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön ja kansainvälisen toiminnan myötä, että se ei aiheuta kohtuuttomasti lisäkuormitusta opiskelijoille? Tämän rehtorit näkivät SISU-hankkeen kyselyssä yhteistyön suurimpana haasteena. Uuden opetussuunnitelman käytännön toteuttamisen varaan jää aika paljon, kuten eräs haastattelemamme opettaja pohtii:

• Kun uutta opetussuunnitelmaa tehdään, muutetaanko me ihan lukion rakennetta jaksojen ja palkitusten osalta. Tulee uusia opintokokonaisuuksia, onko järkeä jatkaa samassa mallissa, toimiiko se. Iso haaste tuleville vuosille, löytyykö malli, jossa lukio-opinnot hyvä toteuttaa, siihen kaikki, myös korkeakouluyhteistyö. Haaste, että me kuitenkin kahden vuoden ajan mennään rinnakkain kahdella eri järjestelmällä. Toiveena malli, joka tekis korkeakouluyhteistyöstä luontevaa, mikäli toteutetaan niin, että sinne oikeasti mennään. Tai yhteinen kurssi lukion kanssa, että on päivittäisessä toiminnassa sen muotonen. Jos todetaan, että ihan vapaat kädet muuttaa koko hommaa ja siltikään ei saada luontevasti toimimaan sellaista mallia. Toinen se sisältöihin menemisen tapa, saadaan se sisään tähän opetukseen, arkiseen toimintaan.

Lukiolaisten hyvinvointiin satsaaminen on myös satsaus Suomen koulutustason nostamiseen. Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tavoitteena on muun muassa nostaa koulutustasoa niin, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä tavoite ei toteudu, jos nuorten opiskelijoiden hyvinvoinnista ei huolehdita. Muuten siirtymät lukiokoulutuksesta jatko-opintoihin eivät ole sujuvia. Toki tähän vaikuttaa myös korkea-asteen opiskelijavalintojen kehittäminen selkeämmiksi ja ennakoitavammiksi, jotta lukiota aloitteleva opiskelija voi luottaa tekemiensä opintovalintojen merkitykseen.