Kirjoitusarkisto

Lukiolaisten hyvinvointiin satsaaminen edesauttaa Suomen koulutustason nostamista

Uupunut lukiolainen.jpg10.12.2019, Timo Salminen ja Helena Aittola

Uusi lukiolaki ja opetussuunnitelman perusteet (LOPS2019) korostavat lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä, opiskelijoiden ohjausta ja heidän hyvinvointinsa tukemista. Lukiolaisten hyvinvoinnin korostaminen on erittäin aiheellista. Opiskelijoiden stressistä, uupumuksesta ja jaksamisesta on ollut kirjoittelua sanomalehdissä jo pitempään, esimerkiksi Stressiä, uupumusta ja kyynisyyttä kokee jopa puolet lukiolaisista – Professori: Jaksaminen on otettava vakavasti uudistusten keskellä (HS 16.1.2018); Osa lukiolaisista on niin stressaantuneita, että heitä ahdistaa ja itkettää joka päivä (HS 29.4.2019); Tutkijat tyrmäävät käsityksen opiskelijoista "laiskanpulskeina syöttöporsaina" – mikä on muuttunut, kun yhä useampi uupuu? (YLE 10.7.2019); Jo viidennes lukiolaisista käy töissä opintojen ohella (YLE 19.11.2019). Juuri julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan lukiolaisista 40 prosenttia kokee opiskelunsa henkisesti raskaaksi ja joka kolmas ei; joka neljäs (26 %) taas jotain siltä väliltä.

Tässä blogikirjoituksessa nostetaan esille lukiolaisten hyvinvointiin liittyviä teemoja SISU-hankkeessa rehtorikyselyn lisäksi tehtyjen muutamien lukion opettajien, opinto-ohjaajien ja abiturienttien haastatteluiden pohjalta. Lue lisää>>

EduFutura Jyväskylä - uudenlainen toimintamalli toisen asteen ja korkeakouluasteen oppilaitosten yhteistyöhön

EduFutura.jpg
27.11.2019, Timo Salminen ja Helena Aittola

EduFutura Jyväskylä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyötä. Ammattikoulutuksen ja lukioiden osallisuus yhdessä korkeakoulujen kanssa tarjoaa uuden ja ainutlaatuisen toimintamallin, jonka myötä tavoitellaan joustavia opintopolkuja ja uudistetaan oppimista.

EduFutura Forum 14.-16.11.2019 kokosi Jyväskylään koulutuksen ja oppimisen asiantuntijoita, johtajia, opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita eri koulutusorganisaatioista jakamaan tietoa, ideoita ja ajatuksia siitä, millaisia vaatimuksia ja haasteita yhteiskunnalliset muutokset asettavat jatkuvalle oppimiselle ja sen järjestämiselle.

Lue lisää >>

Miten varmistetaan lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön alueellinen kattavuus ja tasa-arvoisuus?

suomi3.jpg

26.11.2019, Timo Salminen ja Helena Aittola

Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tavoitteena on muun muassa nostaa koulutustasoa niin, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.

Koulutusjärjestelmämme yhtenä ongelmana on kuitenkin hidas siirtyminen lukiosta korkeakoulutukseen: noin kolmannes uusista ylioppilaista siirtyy jatko-opintoihin välittömästi lukion jälkeen ja välivuoden pitäminen on yleistynyt (OKM 2017; TK 2018).

Tähän ongelmaan on pyritty vastaamaan kehittämällä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ja lukioiden ja korkeakoulujen sekä työelämän välistä yhteistyötä. Opiskelijavalintauudistusten vaikutukset ovat toistaiseksi olleet kuitenkin vähäisiä (Ahola, Asplund & Vanhala 2018; Ahola & Spoof 2019). Yhteistyötä taas on kokeiltu ja kehitetty lukuisissa hankkeissa. Tälle toiminnalle on kuitenkin leimallista paikallisuus ja pirstaleisuus ja siltä puuttuu valtakunnallinen ja strateginen ulottuvuus (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015; OKM 2017). Uuden 1.8.2019 voimaan tulleen lukiolain tavoitteena on yhteistyön laajentaminen ja syventäminen. Haasteena on yhteistyön alueellinen kattavuus ja tasa-arvoisuus. Miten varmistetaan yhteistyön toimivuus myös korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolella ja maaseudulla?

Lue lisää >>

Voidaanko koulutuksen ja työelämän vahvaa sukupuolisegregaatiota purkaa?

ammatit_kuva.jpg24.10.2019, Sakari Ahola ja Jenny Spoof

Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon sukupuolten välisestä tasa-arvosta koulutuksessa ja työelämässä. Vaikka sukupuolten tasa-arvo on yleisesti kehittynyt, on Suomessa alojen eriytyminen sukupuolten mukaan säilynyt voimakkaana. Tämä käy ilmi Valtioneuvoston rahoittamasta tutkimushankkeesta Purkutalkoot – Koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaation purkaminen, jonka toteuttivat Nuorisotutkimusverkosto yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa. Asiasta kirjoitti myös Helsingin sanomat 30.9.2019 ”Sukupuolittuneet polut”-lehtijutussaan, jossa kasvatustieteen ja tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kyseltiin alojen välisistä eroista. Lue lisää >>

Lukiolaisten työelämään tutuminen

Tyttö_lab1.jpg
30.9.2019,
Jenny Spoof

Helsingin Sanomat julkaisi 5.9.2019 lehtijutun, jossa kuvattiin lapsiasiainvaltuutetun toimiston tämän vuoden selvitystä, jonka mukaan jopa kolmasosa tet-harjoittelijoista kuvaa harjoittelujaksoaan kielteisesti.

Työelämään tutustumisjakso eli TET on opintojakso, jossa oppilas menee valitsemaansa työpaikkaan ja tekee siellä hänelle soveltuvia töitä aikuisen ohjauksessa. Pyrkimyksenä on, että oppilas saa tietoa ja kokemusta eri ammateista ja työelämästä sekä vahvistusta omasta osaamisestaan ja innostusta tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. >> Lisää

 

Miten paljon yhteistyöllä voidaan vaikuttaa lukiolaisten suunnitelmiin ja koulutusvalintoihin - rehtoreiden näkemyksiä

yhteistyön_vaikutus.jpg16.9.2019, Sakari Ahola

Nuorten koulutuspreferenssejä koskevassa blogikirjoituksessa todettiin, että ne ovat varsin vakiintuneita ja pysyviä, eikä viimevuosina ole tapahtunut mitään suuria muutoksia. Esimerkiksi suositun kauppatieteen hakijamäärät näyttäisivät pysyvän kaikkein korkeimpina vuodesta toiseen. Kasvatustieteellisen alan suosio sen sijaan on ollut siinä määrin laskussa, että joissain mielipidekirjoituksissa on jo ennakoitu opettajapulaa. Lue lisää >>

Uusi hallitusohjelma lupaa lisäpaukkuja korkeakoulujen hakijasuman purkamiseen

hallitusohjelma.jpg6.6.2019, Sakari Ahola

Antti Rinteen johdolla työstetty hallitusohjelma lupaa lisäsatsauksia, jotta korkeakoulujen hakijasumaa saataisiin purettua ja siirtymää toiselta asteelta korkeakoulutukseen nopeutettua. Taustalla on myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, jonka tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista 50 prosenttiin.

Ohjelman mukaan ”…hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi”. Mitä ”merkittävästi” tarkoittaa, jää nähtäväksi.

Myös Jyrki Kataisen hallitus yritti ratkaista hakijasuman ongelmaa erityisillä ”sumanpurkutalkoilla”, jotka toivat korkeakouluihin noin 3000 uutta aloituspaikkaa vuosina 2014–2015. Satsaus oli kuitenkin niin pieni, ettei se näkynyt hakijasumassa millään tavalla. Lue lisää >>

Lukion uudet opetussuunnitelman perusteet tukemaan korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä kansainvälistymisen käytäntöjä

LOPS2021.jpg12.4.2019, Sakari Ahola

Opetushallitus julkaisi lukion opetussuunnitelman uusien perusteiden luonnoksen maaliskuun puolivälissä. Luonnos on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 11.4. Tuttavallisemmin LOPS2021 sisältää nyt omana lukunaan korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön sekä kansainvälistymiseen liittyvät yleiset perusteet ja lähtökohdat. Uusi lukiolaki edellyttää tiiviimpää yhteistyötä, mutta yhteistyön tarkemmista tavoitteista ja muodoista sekä yhteistyötahoista päätetään paikallisissa opetussuunnitelmissa. Lue lisää >>