Lukiolaisten työelämään tutuminen

Lukiolaisten työelämään tutuminen

30.9.2019, Jenny SpoofTyttö_lab1.jpg

Helsingin Sanomat julkaisi 5.9.2019 lehtijutun, jossa kuvattiin lapsiasiainvaltuutetun toimiston tämän vuoden selvitystä, jonka mukaan jopa kolmasosa tet-harjoittelijoista kuvaa harjoittelujaksoaan kielteisesti.

Työelämään tutustumisjakso eli TET on opintojakso, jossa oppilas menee valitsemaansa työpaikkaan ja tekee siellä hänelle soveltuvia töitä aikuisen ohjauksessa. Pyrkimyksenä on, että oppilas saa tietoa ja kokemusta eri ammateista ja työelämästä sekä vahvistusta omasta osaamisestaan ja innostusta tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen.

Lapsiasiainvaltuutetun toimisto (Tuukkanen 2019) selvitti peruskoulu yläasteen opettajien ja oppilaiden käsityksiä TET-jaksoista pääasiassa Keski-Suomen alueella. Suurimmalla osalla opettajista ja oppilaista on myönteinen kuva TET-jaksoista, mutta silti jopa kolmannes opiskelijoita kuvasi tunnelmiaan tet-jakson jälkeen negatiivisina. Paikkakuntakohtaisia eroja esiintyy paljon erityisesti tutustumisjaksojen pituuksissa. Aiempien tutkimusten (ks. Taloudellinen tietotoimisto 2016) tapaan selvityksestä käy ilmi, että koulu antaa melko huonosti eväitä työelämään. Selvityksen mukaan oppilaat ovat melko epävarmoja odotuksistaan työharjoittelua kohtaan ja työharjoittelupaikka valitaan usein enemminkin helppouden kuin oman urasuunnitelman kannalta. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteiden (2014) tavoittelema oppiaineiden yhteistyö ei toteudu, koska opinto-ohjaajien yrityksistä huolimatta aineenopettajilla ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta vierailla TET-paikoilla tai muutenkaan yhdistää työelämäopintoja osaksi aineenopetusta. Mukaan kehitystyöhön toivottaisiin myös työelämän toimijoita.

TET-harjoittelun tärkeydestä on keskusteltu myös lukion puolella. Vuoden 2014 Kun koulu loppuu -nuorten tulevaisuusraportissa lukiolaisilta kysyttiin olisiko TET-jakso mielestäsi tarpeellinen myös lukiossa? Kuviosta 1 voidaan havaita, että 72 prosenttia lukiolaisista piti TET-jaksoa erittäin tai melko tarpeellinen. Tutkimuksen mukaan erityisesti naisopiskelijat pitivät TET-jakso tarpeellisena. (Taloudellinen tietotoimisto 2014.) Samanlaisia lukiolaisten toiveita työelämänäkökulman lisäämisestä lukion puolella on havaittavissa myös raporttisarjan uusimmissa julkaisuissa (ks. Taloudellinen tiedotustoimisto 2016 & 2019).

kuvio1_ TET tarpeellinen lukiossa.jpg
Kuvio 1. Olisiko TET-jakso mielestäni tarpeellinen myös lukiossa? (Lähde: Taloudellinen tietotoimisto 2014)

SISU-hankkeen rehtoreille suunnatun kyselyn mukaan 48 prosenttia lukioista ilmoitti järjestävänsä TET-harjoittelua lukiolaisille. Opettajien (10 %), opojen (11 %) ja rehtorien (7 %) vastaavat työelämään tutustumiset olivat kuitenkin harvinaisempia.

Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on lukioissa enemmän satunnaista (52 %) kuin vakiintunutta (43 %). Silti vain 5 prosenttia rehtoreista ilmoitti, ettei lukio tee lainkaan yhteistyötä työelämän kanssa. Lukion oppiaineiden osalta eniten yhteistyötä mainittiin toteutettavan lukion opinto-ohjauksen kurssien aikana (71 %). Seuraavaksi eniten mainintoja keräsivät yhteiskuntaoppi (43 %) ja erilaiset teemaopinnot (40 %). Vähiten työelämäyhteistyötä toteutettiin matematiikassa (8 %), filosofiassa (5 %) ja elämänkatsomustiedossa (5 %).

Mitä hyötyä lukiolaiselle on työelämäyhteistyöstä? Millaisia tavoitteita työelämäyhteistyöllä voidaan lopulta savuttaa? Lukioiden välillä voidaan havaita selvää eroa tavoitteiden toteutumisen osalta, kun asiaa tarkastellaan sen mukaan järjestääkö lukio opiskelijoilleen TET-harjoittelua vai ei (ks. Taulukko 1). TET-harjoittelu tukee parhaiten lukiolaisten työelämään ja sen eri toimintoihin tutustumista (79 %). Suurin ero on siinä, että TET-harjoittelua tarjoavissa lukioissa lukiolainen tutustuu paremmin erilaisiin työpaikkoihin (63 %) ja saa malleja erilaisista työurista (66 %) kuin niissä lukioissa, jotka eivät TET-harjoittelua tarjoa (39 % ja 43 %). TET-harjoittelu tukeekin paremmin lukiolaisen kiinnostuksen herättämistä erilaisiin työtehtäviin (66 % vs. 46 %) sekä selkeyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista (66 % vs. 49 %).

Taulukko 1. Missä määrin työelämäyhteistyö tukee seuraavien tavoitteiden toteutumista lukioissa, joissa tarjotaan tai tarjota TET-harjoittelua opiskelijoilla? (%) (niiden osuus, joiden mukaan lukiossa toteutettu työelämäyhteistyö tukee tavoitteiden toteutumista hyvin tai erittäin hyvin)

  lukio tarjoaa TET lukio ei tarjoa TET
lukiolainen tutustuu työelämään ja eri toimintoihin 79,4 57,8
selkeyttää lukiolaisen käsityksiä omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista 66,1 48,6
herättää lukiolaisen kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin 66,1 45,7
antaa malleja erilaisista työurista 66,2 42,9
lukiolainen tutustuu erilaisiin työpaikkoihin 63,2 39,1
vahvistaa lukiolaisen valmiuksia tehdä urasuunnitelmia 55,9 40,0
lisää lukion opettajien/opojen tietoja työelämästä tarvittavista tiedoista ja taidoista 55,1 42,7
sujuvoittaa ja nopeuttaa myöhempää työelämään siirtymistä 33,9 20,0
lieventää lukiolaisen käsityksiä sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista 30,9 17,6


Tällä hetkellä lukioissa on käynnissä tai päättynyt monia työelämäyhteistyötä lisääviä hankkeita (mm. Tunnetyö, LukioTeko). Myös rehtorikyselyssä selvisi, että jatkossa lukiot aikovat kehittää toimintaansa mm. kasvattamalla yhteistyöverkostojaan ja parantamalla olemassa olevia toimintatapoja. Lukiolaisten motivointi yhteistyöhön koettiin kuitenkin haastavaksi, kuten eräs rehtori sen ilmaisi:

Isoa osaa opiskelijoita ei kiinnosta osallistua esimerkiksi työharjoitteluihin, koska he kokevat, että niistä ei ole juuri sillä hetkellä hyötyä esim. yo-kirjoituksia silmällä pitäen.

Lukiolain yhteistyövelvoite astuu lopullisesti voimaan syksyllä 2021 (ks. Hallituksen lukiolaki-esitys HE 41/2018), jolloin uusi lukion opetussuunnitelma olisi tarkoitus ottaa käyttöön. Ajan kuluessa nähdään lopulta se, saadaanko korkeakoulutusta ja työelämää enemmän mukaan lukiolaisten arkeen sekä ennen kaikkea se, saadaanko lukiolaiset osallistumaan tähän toimintaan.


Lähteet:

HE 41/2018. Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi sekä laeiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180041.pdf

Helsingin Sanomat 5.9.2019. Työelämään tutustuminen oli Suvi Lehtiselle, 15, syvä pettymys, ja niin se on tutkimuksen mukaan yllättävän monelle muullekin: ”Hyvä kun pääsi pois”. Kaupunki.

LukioTeko. 2016-2018. Lukion työelämänyhteistyön kehittäminen. http://www.koulutustakuu.fi/lukioteko/

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: Opetushallitus.

Taloudellinen tiedostustoimisto. 2014. Kun koulu loppuu -nuorten tulevaisuusraportti. https://www.kunkoululoppuu.fi/tutkimus/

Taloudellinen tiedostustoimisto. 2016. Kun koulu loppuu -nuorten tulevaisuusraportti. https://www.kunkoululoppuu.fi/tutkimus/

Taloudellinen tiedostustoimisto. 2019. Kun koulu loppuu -nuorten tulevaisuusraportti. https://www.kunkoululoppuu.fi/tutkimus/

Tunnetyö -suunnittele ura. 2017-2019. https://www.tunnetyo.fi/hanke

Tuukkanen, T. 2019. ”Pitäisi ajatella koulutyön tekemistä ihan eri tavalla”. Selvitys työelämän tutustumisjaksojen toteuttamisesta kouluissa. Lapsiasiainvaltuutetun toimiston julkaisuja 2019:1.