3. Toisen asteen polynomifunktiot

Toisen asteen polynomifunktio

  • [[$on\ muotoa\ f\left(x\right)=ax^2+bx+c\ \ {,}\ jossa$]]
    • [[$ax^2\ on\ 2.\ asteen\ termi{,}\ bx\ on\ 1.\ asteen\ termi\ ja\ c\ on\ vakiotermi$]]
    • vakiot a, b ja c ovat reaalilukuja, a ≠ 0
  • kuvaaja on nimeltään paraabeli
    • paraabeli aukeaa ylöspäin, jos 2. asteen termin kerroin a > 0 ja
    • alaspäin, jos a < 0
  • [[$2.asteen\ funktion\ nollakohtia\ eli\ yhtälön\ ax^2+bx+c=0\ ratkaisuja\ voi\ olla\ 2{,}\ 1\ tai\ 0\ \left(ei\ yhtään\right)$]]


Piirrä paraabeli koordinaatistoon
a)
[[$y=x^2-4$]]
b)
[[$y=-x^2-x+2$]]


Kotitehtävät: 236, 305, 307 ja 309
  • Palauta vastaus

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tulon nollasääntö ja vaillinaiset 2. asteen yhtälöt

[[$Toisen\ asteen\ yhtälöä{,}\ ax^2+bx+c=0\ sanotaan\ vaillinaiseksi{,}\ jos\ b=0\ tai\ c=0$]]

[[$Tapaus\ 1:\ b=0\ eli\ yhtälö\ on\ muotoa\ ax^2+c=0$]]
  • ratkaiseminen (kuten aiemmin on opittu)
    • [[$ax^2=-c\ \ \ \Leftrightarrow\ \ x^2=-\frac{c}{a}\ \ \ \Leftrightarrow\ x=\pm\sqrt{-\frac{c}{a}}\ $]]

[[$Tapaus\ 2:\ c=0\ eli\ yhtälö\ on\ muotoa\ ax^2+bx=0$]]
  • ratkaiseminen:
    • otetaan yhteinen tekijä x, jolloin toiseksi tekijäksi jää ax + b eli yhtälö kirjoitetaan tulomuotoon
    • [[$x\left(ax+b\right)=0$]]
    • Nyt käytetään tulon nollasääntöä eli tulo on nolla, jos jompi kumpi tekijäistä on nolla:
    • [[$x=0\ tai\ ax+b=0{,}\ josta\ x=-\frac{b}{a}$]]

[[$Tapaus\ 3:\ b=c=0\ eli\ yhtälö\ on\ muotoa\ ax^2=0$]]
  • ratkaisu on selkeä eli x = 0

Kotitehtävät: 326, 327 ja 329


Kotitehtävät: 332, 330 ja 326
  • Palauta vastaus

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Täydellinen toisen asteen yhtälö

TOISEN ASTEEN YHTÄLÖT
 
Täydelliset 2. asteen yhtälöt ovat muotoa
ax^2+bx\ +c=0
Tätä yhtälöä sanotaan vaillinaiseksi, jos c = 0 tai b = 0 (tai b = c = 0)
 
  Vaillinaiset 2. asteen yhtälöt
 
1. Kun c = 0
Yhtälö\ on\ muotoa\ ax^2+bx=0
ratkaistaan ottamalla yhteinen tekijä x eli jakamalla tekijöihin ja käyttämällä tulon nollasääntöä
x\left(ax+b\right)=0\ \ \Leftrightarrow\ \ x=0\ \ tai\ \ ax+b=0{,}\ josta\ x\ =-\frac{b}{a}
 
2. Kun b = 0
Yhtälö\ on\ muotoa\ ax^2+c=0
ratkaistaan\ aluksi\ x^2\ -suhteen:\ x^2=-\frac{c}{a}\ \ ja
otetaan\ neliöjuuri:\ x=\pm\sqrt{-\frac{c}{a}}{,}\ jos\ -\frac{c}{a}>0
 
Huom! Vaillinaisia yhtälöitä ovat myös yhtälöt, jotka ovat esim muotoa
\left(x-3\right)^2=4\ \ \ \Leftrightarrow\ \ x-3=\pm2\ \ \ \Leftrightarrow\ \ x=3\pm2\ \ \Leftrightarrow\ \ x=5\ \ tai\ \ x=1
 
 
Täydelliset 2. asteen yhtälöt
 
ax^2+bx+c=0
ratkaistaan joko ratkaisukaavalla
x=\frac{-b\pm\sqrt{b^2-4ac}}{2a}
tai neliöksi täydentämällä (palataan myöhemmin)
 
Ratkaise yhtälö
a.\ \ \ \ x^2-6x+5=0
Käytetään ratkaisukaavaa
x=\frac{-b\pm\sqrt{b^2-4ac}}{2a}
nyt a = 1, b = -6 ja c =5 
x=\frac{6\pm\sqrt{\left(-6\right)^2-4\cdot1\cdot5}}{2\cdot1}=\frac{6\pm\sqrt{16}}{2}=\frac{6\pm4}{2}
x=\frac{6+4}{2}=5\ \ tai\ \ x=\frac{6-4}{2}=1
 
Huom! 2. asteen yhtälöitä voidaan tarvittaessa jakaa tai kertoa aluksi jollain luvulla
esim.
100x^2-20x-60=0\ \ \parallel:20
5x^2-x-3=0
 
tai jos yhtälössä on murtolukuja esim
-\frac{2}{3}x^2+\frac{1}{6}x+1=0\ \parallel\cdot6
-4x^2+x+6=0
(a=-4, b=1 ja c=6)
x=\frac{-1\pm\sqrt{1^2-4\cdot\left(-4\right)\cdot6}}{2\cdot\left(-4\right)}=\frac{-1\pm\sqrt{97}}{\left(-8\right)}
x=\frac{-1+\sqrt{97}}{-8}\approx-1{,}1\ \ \ tai\ x=\frac{-1-\sqrt{97}}{-8}\approx1{,}4
 
Kotitehtävät: 344 ja 345

Ratkaise yhtälö
a)
x^2-2x-3=0
b)
\left(x+1\right)^2=4x+3

Kotitehtävät: 351, 353 ja 354

Toisen asteen epäyhtälö

Toisen asteen epäyhtälön ratkaiseminen
 
1. Muokataan epäyhtälö perusmuotoon
ax^2+bx+c>0\ \left(tai\ <0{,}\ \le0{,}\ge0\right)
2. Ratkaistaan vastaava yhtälö 
ax^2+bx+c=0
eli määritetään paraabelin
y=ax^2+bx+c
nollakohdat
 
3. Laaditaan merkkikaavio paraabelin nollakohtien ja paraabelin aukeamissuunnan avulla (paraabelin kuvaajan hahmottaminen)
- HUOM! Paraabeli aukeaa ylöspäin, jos a > 0 ja alaspäin, jos a < 0
 
4. Päätellään epäyhtälön ratkaisujoukko merkkikaavion avulla


Ratkaise epäyhtälö
x\left(x-1\right)\le2
Muokataan perusmuotoon 
x^2-x-2\le0
(millä x:n arvoilla paraabeli y = x^2 - x - 2 saa negatiivisia arvoja tai arvon nolla (ei saa positiivisia arvoja))
Ratkaistaan vastaava yhtälö
x^2-x-2=0\ \ \left(määritetään\ paraabelin\ nollakohdat\right)

x=\frac{1\pm\sqrt{\left(-1\right)^2-4\cdot1\cdot\left(-2\right)}}{2\cdot1}=\frac{1\pm3}{2}
x=2\ tai\ x=-1\ \left(kohdat{,}\ joissa\ paraabeli\ leikkaa\ x-akselin\right)
Nyt paraabeli aukeaa ylöspäin, koska x^2-termin kerroin a = 1 >0
Paraabeli saa negatiivisia arvoja nollakohtien välissä
eli 
x^2-x-2\le0{,}\ kun\ -1\le x\le2
Huom! voidaan laatia myös merkkikaavio
\begin{array}{l|l}
+&-1\ \ \ \ -\ \ \ \ &2\ \ \ +
\end{array}
josta voidaan todeta ratkaisujoukko
Huom!
Merkkikaaviosta nähdään, että
x^2-x-2>0{,}\ kun\ x<-1{,}\ x>2

Kotitehtävät: 363, 354 ja 356

Diskriminantti

2. asteen yhtälön ratkaisukaavan neliöjuuren alla oleva lauseke on nimeltään diskriminantti, D.
eli 
D=b^2-4ac

ax^2+bx+c=0
ratkaisukaava\ x=\frac{-b\pm\sqrt{b^2-4ac}}{2a}

yhtälön\ ax^2+bx+c=0\ ratkaisujen\ lukumäärä\ voidaan\ päätellä\ D:n\ avulla

- jos D > 0 ⇒ yhtälöllä on kaksi eri suurta ratkaisua (juurta) (paraabelilla kaksi nollakohtaa)
- jos D = 0 ⇒ yhtälöllä on vain yksi ratkaisu (kaksoisjuuri) (paraabeli sivuaa x-akselia)
- jos D < 0 ⇒ yhtälöllä ei ole ratkaisuja (paraabeli on x-akselin ylä- tai alapuolella)
 
Onko yhtälöllä
-2x^2-4x-6=0\ ratkaisuja?
Nyt diskriminantti
D=\left(-4\right)^2-4\cdot\left(-2\right)\cdot\left(-6\right)=-32<0\ \Rightarrow\ yhtälöllä\ ei\ ole\ ratkaisuja


x^2+6x+9=0
D=6^2-4\cdot1\cdot9=0\ \ \Rightarrow\ 2.\ asteen\ yhtälöllä\ on\ vain\ yksi\ ratkaisu
Nyt\ 2.\ asteen\ lausekeesta\ voidaan\ muodostaa\ bino\min\ neliö
eli\ x^2+6x+9=\left(x+3\right)^2=0\ \ \Leftrightarrow x+3=0\ \ \Leftrightarrow x=-3
Huom!\ \left(x+3\right)^2=\left(x+3\right)\left(x+3\right)=0\
tulon nollasäännön mukaan saadaan ratkaisu x = -3 kaksi kertaa ⇒ tulee nimitys kaksoisjuuri

Kotitehtävät: 374, 382 ja 383


Millä vakion t arvoilla yhtälöllä
2x^2-tx+2=0\ on\ vain\ yksi\ ratkaisu?
 
Nyt diskriminantti D = 0 (koska yhtälöllä on vain yksi ratkaisu)
D=\left(b^2-4ac\right)=\left(-t\right)^2-4\cdot2\cdot2=t^2-16=0
Nyt\ ratkaistaan\ yhtälö\ t^2-16=0
t^2=16\ \ \ \Leftrightarrow\ \ t=\pm4
Palataan alkuperäiseen yhtälöön
tapaus 1: t =4
2x^2-4x+2=0\ \ \mid:2
x^2-2x+1=0\ \ \ \Leftrightarrow\ \left(x-1\right)^2=0\ \ \ \Leftrightarrow\ x-1=0\ \ \Leftrightarrow x=1
Kun t = 4 niin ainoa ratkaisu yhtälöllä on x = 1
 
tapaus 2: t = -4
2x^2+4x+2=0\ \ \mid:2
x^2+2x+1=0\ \ \ \Leftrightarrow\ \left(x+1\right)^2=0\ \ \ \Leftrightarrow\ x+1=0\ \ \Leftrightarrow x=-1
Kun t = -4 niin ainoa ratkaisu yhtälöllä on x = -1 .
 



Ratkaise yhtälö/epäyhtälö
a.\ \ \left(x-1\right)\left(x-2\right)=1
b.\ \ a\left(2a-1\right)=\left(a+1\right)^2+3
c.\ \ \ 6x^2-6\sqrt{2}\ x+2=0
x=\frac{6\sqrt{2}\pm\sqrt{\left(-6\sqrt{2}\right)^2-4\cdot6\cdot2}}{12}=\frac{6\sqrt{2}\pm\sqrt{72-48}}{12}=\frac{6\sqrt{2}\pm\sqrt{24}}{12}
x=\frac{6\sqrt{2}\pm2\sqrt{6}}{12}=\frac{3\sqrt{2}\pm\sqrt{6}}{6}
d.\ \ -6x^2+x+2\ge0