Kiina
HÄNTÄÄ LAINAAMASSA/ Kiinalainen satu
Huomenna vietettäisiin metsässä eläinten juhlaa ja pieni valkoinen kani halusi kaunistautua ja pukeutua hienoksi. Mutta pikku kanin mielestä sen häntä oli liian lyhyt.
Niinpä pieni valkoinen kani päätti mennä vanhan lehmän luo kysymään häntää lainaksi.
Mutta kun vanha lehmä kuuli kanin toivomuksen, se nauroi ja sanoi: ”Voi pieni valkoinen kani. Minä tarvitsen häntääni itse. En voi lainata sitä sinulle.”
Puhuessaan vanha lehmä läimäytti hännällään kärpäsen kuoliaaksi kupeeltaan. Pienen valkoisen kanin oli lähdettävä muualle etsimään häntää.
Käveltyään vähän matkaa pieni valkoinen kani näki pienen apinan.
Pieni valkoinen kani huusi: ”Hyvää päivää, sisar Apina. Voisitko lainata minulle häntääsi yhdeksi päiväksi?”
Apina keinui puussa häntänsä varassa ja sanoi:
”Voi pieni valkoinen kani. Kuinka minä voisin keinua näin puussa, ellei minulla olisi pitkää häntääni?”
Pienen valkoisen kanin ei auttanut muu kuin jatkaa matkaansa. Matkallaan pieni valkoinen kani näki kenguru-äidin.
Pikku kani juoksi kengurun luo ja sanoi:
”Hyvää päivää, kenguruäiti. Voinko minä lainata häntääsi yhdeksi päiväksi?”
Kenguruäiti sanoi: ”Voi pieni valkoinen kani. Minun häntäni on hyvin vahva. Kun olen väsynyt, voin istua sen päällä, mikä on hyvin miellyttävää. En voi lainata sitä sinulle.”
Pienen valkoisen kanin ei auttanut muu kuin jatkaa matkaansa.
Päivä kääntyi illaksi. Kukaan ei voinut lainata häntäänsä pienelle valkoiselle kanille. Pieni valkoinen kani oli hyvin surullinen.
Silloin kettu tuli kanin luo.
Kun kettu kuuli, että kani halusi lainata häntää, se vihastui hirvittävästi ja huusi:
”Kuinka sinä voit edes kuvitella, että minä lainaisin häntäni sinulle! Nukkuessani häntäni on minun tyynyni ja peittoni. Mene matkoihisi siitä!”
Pieni valkoinen kani juoksi itkien kotiinsa ja valitti äidilleen: ”Kukaan ei halua lainata häntää minulle. Mitä minä nyt teen?”
”Voi sinua pikku raukkaa. Etkö sinä tiedä, että pienen häntämme takia voimme juosta niin nopeasti kuin juoksemme.”, äiti lohdutti.
Kun pieni valkoinen kani ymmärsi lyhyen hännän hyvän puolen, se tuli iloiseksi ja hymyili. Seuraavana päivänä pieni valkoinen kani meni eläinten juhlaan äitinsä kanssa.
satu kirjasta:
Satu ystävältä / Opetushallitus ; toimittanut Anna Liisa Salmela, kuvitus Riikka Juvonen
Kanas-järven hirviöt
| Silminnäkijät kertovat nähneensä hirviöitä Kanas-järvellä (Kuva: Wikipedia) Xinjiangin autonomisella alueella Kiinassa sijaitseva Kanas-järvi on ensinäkemältä idyllinen paratiisi. Kanas on kiinaa ja tarkoittaa kaunista ja mystistä. Järvi onkin mystinen, sillä sen pinnan alla asustaa Kiinan tunnetuin järvihirviö. Toisin kuin Loch Nessin Nessie, Kanas-järven hirviö ei ole erakko. Vuonna 2007 kiinalaisella tv-kanavalla esitetystä turistivideosta voi nähdä 15 olion hahmot uimassa pinnan alla. Videolla näkyy kuinka tyyni sininen vedenpinta muuttuu valkoiseksi vaahdoksi olioiden koon ja vauhdin ansiosta. Kanas-järven mysteeri on ollut olemassa kuitenkin kauan ennen videota. Vuosisatoja on kerrottu taruja järven pohjasta nousevasta hirviöstä, joka vie mukanaan rannalta lampaita, hevosia ja jopa kameleita. Tutkija Yuan Guoying Xinjiangin ympäristönsuojeluinstituutista on seurannut hirviötä, tai kaloja kuten hän niitä kutsuu, 80-luvulta lähtien. Mielenkiinto heräsi, kun hän havaitsi jopa 50 hahmoa vuonna 1985. Hän kuvailee niiden näyttäneen kymmenestä viiteentoista metriä pitkiltä punaruskeilta nuijapäiltä, jotka avasivat suunsa hengittääkseen. Vuonna 2004 sattui uusi kohtaaminen hirviöiden kanssa. Näkemäänsä hän kuvaili sukellusveneiksi. Tällöin hirviöiden koko oli kasvanut jo 20 metriin. 1980-luvulla tutkijat väittivät hirviöiden olleen lohia, joita järvessä elää kahdeksan muun lajin lisäksi. Suurimman järvestä nostetun lohen mitta on ollut 2,1 metriä, mikä ei siis ole lähellekään hirviöiden arvioitua kokoa. Kanas on Kiinan syvin makean veden järvi ja sen hyiset vedet ovat oivallinen paikka hirviöille. Muita järvihirviöhavaintoja Erotatko Tianchi-järven hirviön? (Kuva: China News Service)Kanas ei ole ainoa järvi Kiinassa, jossa on tehty havaintoja hirviöistä. Pelkästään viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana niin paikalliset kuin turistitkin ovat ilmoittaneet yli 30 havainnosta Kiinan suurimmalla kraatterijärvellä Tianchilla. Ensimmäinen havainto hirviöstä tehtiin jo 1903. On sanottu, että järven hirviö saattaisi olla mystinen kalamainen olento ”kun”, jolla on kyky muuttua linnuksi. Tiibetin tasangolla sijaitsevalla järvellä on oma hirviönsä. Useat silminnäkijät kertovat havainneensa Qinghai-järvellä suuren lohikäärmemäisen olion uimassa. Myös Tiibetissä sijaitsevalla Wenbu-järvellä on tehty havaintoja härkää muistuttavasta hirviöstä. Mustaharmaalla hirviöllä on kerrottu olevan pieni pää, suuret silmät ja pitkä kaula. Hirviöhavaintoja on tehty lisäksi Changtan-järvellä Hubein maakunnassa. Yli 20 henkilön kerrotaan nähneen suuren harmaan vesieläimen, jolla on jättimäiset silmät ja viisi varvasta eturaajassa. Matka Kanas-järvelle Jos haluat nähdä vilauksen Kanas-järven hirviöistä, paras aika matkustaa on elokuun lopusta syyskuun loppuun. Alueen pitkä talvi merkitsee turisteille sitä, että matkustusaikaa on kesäkuusta marraskuulle. Matkaajan kannattaa pitää huoli, että hänellä on tarvittava viisumi. Järvelle pääsee lentäen Altayn kaupungista tai bussilla Urumqista. Puistoon peritään 100 yuanin eli 10 euron maksu ja puistoa voi tutkia autosta tai hevosenselästä käsin, apunaan voi käyttää paikallisia oppaita. Tiukemman budjetin matkustajille suositellaan hostelleja, joissa yöpyminen maksaa 20-50 yuania eli kahdesta viiteen euroa. Seikkailunhaluisten matkaajien kannattaa kokeilla mongolialaisia telttoja. Järven rannalta vuokrattavan 8-10 hengen teltan hinta on noin 350 yuania eli 36 euroa. Teksti: Geni Raitisoja Käännös: Katri Ojala Tekstin lähde: The Times, People's Daily |
KIINALAISIA LOHIKÄÄRMEITÄ JA JÄRVIHIRVIÖITÄ
| Xinjiangin autonomisella alueella Kiinassa sijaitseva Kanas-järvi on ensi näkemältä idyllinen paratiisi. Kanas on kiinaa ja tarkoittaa kaunista ja mystistä. Järvi onkin mystinen, sillä sen pinnan alla asustaa Kiinan tunnetuin järvihirviö. Lue lehtiartikkeli kiinalaisesta järvihirviöstä. (Liitteenä) ja linkissä: http://www.radio86.fi/kaikkea-kiinasta/matkailijan-kiina/14845/kanas-jarven-hirviot Lehtiartikkelin voi myös kuunnella äänitiedostona ja linkistä löytyy myös lyhyt Kiinan television uutinen järvihirviöistä. Tutustu kiinalaisessa taiteessa esiintyviin lohikäärmeisiin. Keskustele uutisen luotettavuudesta. Miten uutiset eroavat tarinoista? Millaisia esimerkkejä todellisuudesta ja mielikuvituksesta löydät lehdistä ja televisiösta? Voit kirjoittaa uskottavalta vaikuttavan lehtiartikkelin suomalaisesta mielikuvitusolennosta. TEHTÄVÄ: Tee näkymä veden alla sukeltavasta järvihirviöstä esimerkiksi vesivärein tai väriliitu-vesiväriyhdistelmänä. Kanas ei ole ainoa järvi Kiinassa, jossa on tehty havaintoja hirviöistä. Pelkästään viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana niin paikalliset kuin turistitkin ovat ilmoittaneet yli 30 havainnosta Kiinan suurimmalla kraatterijärvellä Tianchilla. Ensimmäinen havainto hirviöstä tehtiin jo 1903. On sanottu, että järven hirviö saattaisi olla mystinen kalamainen olento ”kun”, jolla on kyky muuttua linnuksi Tutki kuvia kiinalaisista lohikäärmeistä esim. googlen kuvahaulla ”china dragon” |
Värien merkitys Kiinassa yleisesti
Lähde: http://www.coloria.net/kulttuurit/kiina.htm Kiinassa värien käytöllä poliittisissa seremonioissa ja toiminnoissa on pitkä historia. Värisymboliikka on hyvin vahvaa. Jotkin ruoat ovat tärkeitä juhlaruokia nimenomaan värinsä vuoksi. Esimerkiksi appelsiinit vertautuvat värinsä vuoksi kultaan - ja ovat siksi arvostettuja. Kiinalaisissa hautajaisissa vieraiden on tapana polttaa värillisiä paperineliöitä eräänlaisessa hautajaiskokossa. Tavan tarkoitus on viedä vainajan sielulle hyvää onnea elämän jälkeiselle matkalle. Taolaiseen tapaan kuuluu, että sururituaalien pääsurijat ovat kokonaan peitettynä valkoisiin vaatteisiin kunnioituksesta vainajaa kohtaan. 'Tärkeimmällä' tai johtavalla surijalla on vihreä olkanauha. Konfuciuksen (Konfutse) (551-479 eaa) seuraajat, konfutselaiset lähestyivät väriä symboliikan kautta. Vanhoista konfutselaisista teksteistä löytyy vastakkaisia voimia käsittelevä teos I Ching (ns. Muutosten kirja); myöhemmin teokseen lisättiin jinin ja jangin (Yin Yang; tarkoittaa suoraan käännettynä 'kukkulan pimeää ja valoisaa puolta') filosofia. Jin ja jang ovat toisistaan irrottamattomia, kaikkialla vaikuttavia vastakkaisia voimia, jotka vastakkuuksillaan tukevat toisiaan ja samalla muodostavat kokonaisuuden. Jiniin yhdistyvät maa, pimeys, passivisuus ja feminiinisyys, jangiin puolestaan taivas, kirkkaus, aktiivisuus ja maskuliinisuus. Tämä perinteinen kiinalainen vastakkainasettelu on määrännyt myös värit: jin - oranssi, jang - sininen. Myöhemmissä (länsimaisissa) teorioissa värien jakamista on jatkettu edelleen. Koska jin edustaa pimeyttä ja jang kirkkautta, mustan ja valkoisen kuuluvuuden päättely on ollut yksinkertaista. Myös musta ja punainen ovat olleet vastakkain. Mustasta tuli jinin, femiinin, veden, kuun, pohjoisen, talven, hiljaisuuden jne. symboli. Punaisesta tuli maskuliininen yangin, tulen, auringon, etelän, kesän, aktiivisuuden ja onnellisuuden väri. Filosofian pohjalta syntyivät 'viiden elementin teoriat' (yinyang wuxing) noin 300-luvulla eaa. Tuolloin musta liitettiin pohjoiseen, punainen etelään, valkoinen länteen, sininen itään ja keltainen keskustaan. Konfutsealaisten käyttämä 'punainen' oli sana chi, ei alkemistien käyttämä dan. Konfutsealaisissa kirjoituksissa viisi väriä ovat perusvärejä ja niistä sekoitetut värit ovat välivärejä. Esineissä värit kuvastavat myös esineen statusta. • itä - sinivihreä; kevät, lohikäärme ja puut • etelä - punainen; kesä, tuli ja linnut • länsi - valkoinen (siniseen vivahtava); syksy, metalli ja tiikeri • pohjoinen - musta; talvi, vesi ja kilpikonnat • keskus - keltainen Värien asettelussa koetaan vastakkuuksien (siis vastaavuuksien) voima; keskelle jäävällä keltaisella on tehtävänään kannatella elementtejä (maa on elämän lähde, jossa puut, tuli, vesi ja metalli saavat alkunsa). Järjestystä ei ole laadittu värien kannalta; elementit ovat kaikki samanarvoisia toisiinsa nähden. Asetelma ei ole stabiili, vaan kyse on ennemminkin liikkeelläolemisesta, jatkuvuudesta ja muuttumisesta. Cheng on luomisjärjestelmä, jossa jokainen vuodenaika seuraa toistaan ja jokainen eläin on edellisen jälkeläinen ja seuraavan edeltäjä; vesi synnyttää puun, puu ruokkii tulta, tuli ravitsee maata, maa synnyttää metellia, metalli luo veden. Ja jälleen, luomisjärjestelmällä on oma samanarvoinen vastakohtansa. K'evin tarkoitus on hillitä ja elementit saavat jokainen dominoivan luonteen; maa imee veden, vesi sammuttaa tulen, tuli sulattaa metallin ja metalli halkaisee puun. Värisymboliikka oli tärkeää ennenkaikkea pukeutumisessa. Jos esimerkiksi puku oli vihreässä puvussa oli keltaiset reunat, sen kantaja oli epäsuotuisassa asemassa: vihreä oli väriväri ja keltainen pääväri - jos kaikki olisi ollut hyvin ja puvun kantajan asema hyvä, värit olisivat olleet toisin päin. Konfucius ei itse pitänyt koskaan tummanvioletteja päällysvaatteita tai yksin ollessaan punaista tai purppuraa. Värit ovat periaatteessa samanarvoisia, mutta keskustassa sijaitseva keltainen (muiden keskustaelementtien kanssa) nousee hivenen muita arvostetummaksi; keskustahan on se, joka pitää kaikkeutta yllä. Siispä ei liene outoa, että Kiinan keisarin suonissa virtasi keltainen elämänneste. Keltainen on liitetty myös varakkuuteen ja onneen. Samat värit olivat käytössä hovin pukeutumisessa säilyi Kiinassa muuttumattomana 1600-luvulle saakka. Yksi maailmankaikkeutta ylläpitävistä elementeistä on Ts'ing, joka viittaa sekä siniseen että vihreään. Ts'ing tarkoittaa luonnon tarjoamaa sinistä ja vihreää nimenomaan tietyissä olosuhteissa, Kiinassa on myös erilliset nimet väreille, lu (vihreä) sekä lan (sininen). Ts'ing on kirkkautta ja puhtautta ja 'yliväri', joka korostaa muiden värien dynaamista olemusta. Muinaisessa Kiinassa värisymboliikkaa käytettiin myös rakentamisessa. Taivaan temppeleiden katot peitettiin sinisillä tiilillä, Maan temppelit keltaisilla tiilillä. MUSTA = SURU, JULMUUS, KÄRSIMYS, VIISAUS Mustan katsotaan olevan sopiva väri pikkupojille. Perinteisesti musta kuitenkin liitetään negatiivisiin asioihin: surullisuuteen, julmuuteen, kärsimykseen, syntiin, syyllisyyteen... Musta merkitsee onnettomuutta, eikä sitä siksi saa pitää juhlien aikana tai kodin sisustuksessa. Musta symboloi sivistymättömyyttä. Useissa länsimaisille tarkoitetuissa etikettiohjeissa varoitetaan mustien reunojen käyttämisestä mm. käyntikorteissa, koska musta viittaa kuolemaan. Mustaa, valkoista ja sinistä pidetään sopimattomana lahjapaperin värinä. Pekingin oopperassa musta kuitenkin viittaa viisauteen. HARMAA = HALPA Niin Kiinassa kuin Japanissakin harmaa väri yhdistetään tuotteen halpuuteen. VALKOINEN = NEUTRAALI, TASAPAINO, REHELLISYYS Valkoinen on ennenkaikkea neutraali, onnellisen punaisen ja epäonnen mustan väliväri: kahta väriä tasapainoittava väri. Valkoiseen liittyy kohtuullisuus, rehellisyys ja elämä, se liitetään puhtauteen / viattomuuteen ja neitsyyteen, mutta se on myös suruväri (kuten monissa Aasian maissa): hautajaisissa valkoinen tasapainottaa elementtejä. Valkoinen on ihmisen luiden väri. Muinaisessa kiinassa ruumiit vietiin kylien ulkopuolelle, jossa villieläimet söivät ruumiista lihat. Kun luut oli kalvattu täysin lihasta, valkoisiksi, luut poimittiin ja haudattiin. Tapaa tavataan vielä jonkinverran koilis-Kiinassa. Jos luut eivät ole täysin puhtaat lihasta silloin, kun niitä mennään hakemaan, kuollut on kyläläisten käsityksen mukaan silloin tehnyt jonkin rikoksen - mikä tuottaa sukulaisille suurta surua ja ahdistusta. Siis: puhtaat valkoiset luut symboloivat sydämen puhtuudesta. Kiinan symboliikassa valkoinen on liitetty myös vanhuuteen, syksyyn, länteen ja epäonneen. Yhdessä mustan kanssa suojeleva vaikutus. Mustaa, valkoista ja sinistä pidetään kuitenkin sopimattomana lahjapaperin värinä. Valkoisten kukkien antamista pidetään erityisen epämiellyttävänä eleenä, valkoisia ja keltaisia kukkia käytetään yleisesti hautajaisissa. Valkoinen lohikäärme symboloi länttä ja kuolemaa. Teatterissa roistolla on valkoiset kasvot. PUNAINEN = VAURAUS, ONNELLISUUS JA VOIMA Punaiseen liitetään vauraus, onnellisuus ja voima. Muinaisessa Kiinassa punainen parta oli urhoollisuuden ja voiman merkki. Kiinalaisessa ikonografiassa tunnetaan viisi onnenjumalaa, jotka kuvataan usein vanhoina miehinä punaisessa virkamiehen asussa. Punaisen uskottiin pitävän paha loitolla ja punainen on myös Kiinassa yleinen hääpuvun väri. Punainen liitetään kaikkiin elämän positiivisiin puoliin. Esihistoriallisessa Kiinassa ruumiit maalattiin punaisilla pigmenteillä, jotta niiden elinvoima säilyisi. Sekä mayat että muinaiset kiinalaiset käyttivät samanlaisia jadesta veistettyjä amuletteja, jotka asetettiin kuolleiden suuhun. Usein ne maalattiin punaisella, jota pidettiin elämän värinä (amuletit maalattiin sinooperilla tai hematiitista saadulla punaisella maavärillä; väriaineena sinooperia on kunnioitettu suuresti ja taideteosten lisäksi sitä on käytetty myös mm. hautajaisissa ja alkemiassa; vain keisarilla oli oikeus kirjoittaa sinooperista valmistetulla musteella). Punainen liittyy vereen ja veri on elämänneste; Kiinassa sana verenpunainen on paljon vanhempi kuin punainen. Kiinassa hautakivet saattavat olla olemassa jo ennenkuin ihminen kuolee ja niin kauan, kun ihminen on elossa, hänen nimensä lukee kivessä punaisin kirjaimin. Kun hän kuolee, nimi maalataan valkoiseksi. Esihistoriallisessa Kiinassa edesmenneet maalattiin punaisilla pigmenteillä, jotta niiden elinvoima saataisiin palautettua. Toisaalta: bisnesetikettiohjeissa kehoitetaan varomaan punaisen musteen käyttöä esim. sopimusten allekirjoituksissa, koska se viittaa suhteiden katkaisemiseen. Samaisissa ohjeissa mahdolliset lahjat kehoitetaan käärimään punaiseen, vihreään tai kullanväriseen paperiin. Muinais-Kiinassa lepakko oli onnen symboli ja erityisenä siunauksena pidettiin punaisia lepakoita: niiden uskottiin karkoittavan demonit. Kiinalaisen uudenvuoden värit ovat punainen (symbolisoi onnellisuutta) ja kulta (symbolisoi varakkuutta). Kiinalainen morsian pukeutuu punaiseen pukuun ja kävelee punaista mattoa pitkin. Usein toinen morsiamen punaisista kengistä heitetään hääyöksi katolle onnellisuuden symbolina. Lapsen synnyttyä naapurit tuovat parille punaiseksi maalattuja munia. Kiinalaisen korkea-arvoisen virkamiehen tunnusmerkki on punainen nappi päähineessä. Punainen joki: Songkoi VAALEANPUNAINEN = YKSI PUNAISEN SÄVY Mandariinikiinassa (kuten suomenkielessäkään) ei ole erityistä sanaa pinkille - se on yksi punaisen sävy (vrt. vaaleanpunainen).
|
BUDDHALAISUUS
|
Aksobhya Buddha
Kärsivällisyys, viisaus , majesteettisuus, bodhisattvan laskeutuminen äitinsä kohtuun, itäinen ilmansuunta.
Garaudalintu, jättiläiskorppikotka, ihmiskotka,
Amofhasiddhi Buddha
Aurinko, tuuli , taivaallisten ja maallisten voimien kamppailu, pohjoinen ilmansuunta.
Gaselli, metsäkauris
Rauha, dharman kuuleminen, Buddhan ensimmäinen puhe Gasellipuistossa
Hanhi
Dharman julistaminen kaikille olentoluokille, kodittomuus, kosminen hengitys
Hevonen
Ratnasambhava Buddha
Nopeus, kuninkuus. Avaruuden tuulihevonen kuvaa mielen vapautta.
Härkä
Kuoleman jumaluuden Yaman ratsu
Kärsivällisyys, meditaation harjoitus, voitto minäharhasta ja kuoleman vallasta.
Jänis
Kuu, jällensyntyminen, uudistuminen, myötätunto, yin.
Kala, karppikala
Valppaus, kirjallinen lahjakkuus. Kaksi kultakalaa kuvaavat henkistä vapauttta.
Verkkoon uiva kala kuvaa typerää ahneutta.
Kilpikonna
Pitkäikäisyys, vakaus, maa kosmisena mannerlaattana.
Kukko
Aamutähti, valppaus
Ahneus, pyyde
Kurki
Pitkäikäisyys (itä-Aasiassa usein yhdistettynä aurinkoon ja mäntyihin)
Kitsaus
Käärme
Käärmehenget, joiden valtias on seitsenpäinen Mucalinda. Mahayana-filosofi Nagarjunan sädekehässä on viisi tai seitsemän käärmettä.
Aarteiden vartiointi, mystiset joogavoimat
Viha
Leijoja
Alkubuddha Vairocanan, Sakyamuni Buddhan, Manjusri
Voima, tahdonlujuus
Lohikäärme
Kiinan, Bhutanin
Henkinen voima, dynaamisuus, pilvet, ukkonen, yang.
Merihirviö, krokotiili, neljän vesieläimen yhdistelmä
Neljä maailmanvirtaa, tarrautuminen
Mungo
Vaisravana
Rikkaus
Muuli
Shridevin ratsu
Riikinkukko
Amitabha Buddha, Sarasvati
Myrkyn tuhoaminen, kuolemattomuus, loistokkuus
Sammakko
Aika, elämän kiertokulku, meditaatio
Sika
Voimallinen tunne, huolenpito
Tiedostamattomuus, typeryys
Tiikeri
Dhamatala, Vuorideeva
Rohkeus, voimallinen mestari, kuolema
Lähde:
http://www.peda.net/veraja/posio/lukio/oppiaineet/kuvataide/kuviskurssit/ku1/tehtava4/kiina/kiinakulttuuri
Tehtäväehdotuksia: |
Kiina 1. Tutustu Buddhalaisiin eläinten merkityksiin kiinalaisessa taiteessa. Valitse joukosta eläinhahmo, joka kuvaa sinua mielestäsi parhaiten. Tutustu myös värien merkitykseen kiinalaisessa kulttuurissa. Suunnittele hahmolle merkki, jonka toteutat musteella maalaten väripaperille. Valitse väripaperi, sen mukaan mikä sinusta tukee merkkiäsi . Pidä mielessäsi, mitä värit symboloivat Kiinassa. 2. Tutustu kiinalaiseen horoskooppiin. Suunnittele vuosi-, kuukausi- ja päiväeläintäsi kuvaavat merkit. Maalaa merkit allekain väripaperille musteella. Tutustu värien merkitykseen kiinassa. Valitse väripaperi merkityksen mukaan. Molempien tehtävien tuotokset kootaan suureksi kokonaisuudeksi käytävälle. Musteella maalatut väripaperit voi kiinnittää mustalle alustalle. |
KOTITALOUS
| Kiinalainen ruokakulttuuri Kiinan päivittäinen ruoka Kiinalaiset kelpaa melkein mikä vain! Kiinalaiset ymmärtävät, että jotkut eivät eettisistä, uskonnollisista tai terveydellisistä syistä syö lihaa/ porsaanlihaa, kalaa, koiranlihaa, käärmeitä tms. Merenantimet ovat Kiinassa suuressa suosiossa ja niitä tarjoillaan vieraille mielellään. Käärmeitä, skorpioneja, hyönteisiä ja muuta eksoottista syödään yleisemmin Etelä-Kiinassa. Kiinalainen keittiö jaetaan neljään päähaaraan (ilmansuuntien mukaan). Pohjoisen keittiöstä löytyy vehnätuotteita, kuten nuudeleita, nyyttejä, leipää, ja suhteellisen vähän mausteita. Idässä keittiöstä löytyy meren antimia, ruoka on valmistettu taidokkaasti. Shanghailaisessa keittiössä ruoka valmistetaan yleensä höyrystämällä. Itäisen ja eteläisen keittiötaidon ominaispiirteenä pidetään, että ruoka-aineiden valikoima on todella runsas ja kaikenlaisia erikoisuuksia kokeillaan innokkaasti. Kantonilaisessa keittiössä on ominaista runsas kasvisten, kalan ja äyriäisten käyttö sekä ruoan mieto maustaminen. Etelässä riisi kuuluu ateriaan päivittäin. Läntisessä keittiössä käytetään reippaasti mausteita, chiliä, pippuria ja inkivääriä ei säästellä, ja myös tofua eli soijapavuista valmistettua "juustoa" käytetään runsaasti. Normaaleille kiinalaisille ruokailussa on tärkeää säännöllisyys - ruoka-ajoista pidetään kiinni - ja sosiaalisuus. Kiinalaisten syömätapoihin kuuluu yhdessä syöminen ja ruokapöydässä keskusteleminen usein melko äänekkäästi. Ruokailu kestää huomattavan pitkään, sillä ruokalajeja on useita, ja ateriakokonaisuuteen kuuluu aina alkupaloja, pääruoat ja keitto. Alkupalat tarjoillaan usein kylminä ja ne voivat olla pähkinöitä, säilöttyjä vihanneksia tai vaikka possunkorvia ja ankanjalkoja. Pääruokia on paljon, ainakin yksi per ruokailija, ja ne katetaan pöydän keskelle kaikkien nautittaviksi, jokainen voi siis maistaa vähän kaikkea. Pääruokien jälkeen syödään yleensä vielä keitto. Moni kiinalainen ei aterian aikana juo varsinaista ruokajuomaa, korkeintaan teetä ennen ateriaa, joten keitto toimiikin juoman korvikkeena. Kiinalaiset varovat juomasta kylmiä juomia, tai syömästä kylmiä ruokia, koska sen sanotaan olevan epäterveellistä. Varsinaisia jälkiruokia kiinalaiset eivät syö, korkeintaan pöytään saatetaan tuoda hedelmiä. Lähde: http://www.finefoods.fi KEITETTY RIlSI 2 dl pitkäjyväistä riisiä 3 ½ dl vettä 2 tl öljyä 1. Valitse itämaista riisiä, jotta voit syödä puikoilla. Irtoriisi ei sovellu tähän tarkoitukseen. 2. Huuhtele riisit kylmällä vedellä, jotta saat liian tärkkelyksen pois. 3. Mittaa riisit, vesi ja öljy kattilaan. Pidä kansi tiukasti kattilan päällä ja keitä hiljaisella lämmöllä 15 minuuttia, kunnes riisi on imenyt kaiken veden. 4. Annostele riisi jokaiselle omaan kulhoon. SUIKALEPORSASTA 5OO g porsaan ulkofilettä Marinadi: 2 rkl soijakastiketta 2 rkl vettä 1 tl sokeria 1 rkl maissijauhoja valkopippuria myllystä Kypsentämiseen 4 rkl öljyä 3 valkosipulinkynttä 5 kpl kevätsipulia 1 punainen paprika 1 vihreä paprika 1OO g bambunversoja 1 OO g soijapavun ituja Kastike 1 ½ dl vettä ½ rkl maissijauhoja 1 rkl ketsuppia ½ rkl valkoviinietikkaa ½ tl sokeria 1 tl soijakastiketta 1. Leikkaa liha tulitikkusuikaleiksi. 2. Tee kulhon pohjalle marinadi ja pane lihapalat marinoitumaan 20 minuutiksi. Sekoittele, jotta maustuvat tasaisesti. Jos riisi viinaa ei ole saatavilla, korvaa se vedellä ja teelusikallisella valkoviinietikkaa. 3. Kuori valkosipulinkynnet ia tee niistä ohuita viipaleita ja sitten suikaleita. 4. Leikkaa kaikki kasvikset tulitikkusuikaleiksi. 5. Tee kastike valmiiksi sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. 6. Kuumenna 4 rkl öljyä wokissa hyvin kuumaksi. Lisää pannulle kolmasosa lihasta. Sekoittele 2 minuuttia. Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan. Ruskista samalla tavalla loput lihat. 7. Lisää öljyyn valkosipuli. Sekoittele minuuttia'. 8. Lisää muut kasvikset, paitsi kevätsipulin vihreät osat, ja sekoittele 3 minuuttia. 9. Lisää suikaleet takaisin pannulle. Kaada joukkoon kastike. Sekoittele vielä minutti. 10. Lisää lopuksi kevätsipulin vihreät osat ja sekoita muuta Syömäpuikkojen käyttö Parhaiten saat asetettua puikot käteesi siten, että otat ensin ylemmän puikon peukalon, etu- ja keskisormen otteeseen. Työnnä sitten toinen puikko alapuolelta saman suuntaisesti. Liikuta syödessäsi ylempää puikkoa alempaa, paikallaan pysyvää vasten. Kokeilu rohkeasti. Ruoka maistuu itämaiselta vasta puikoilla syötynä. FRITEERATUT BANAANIT 2 banaania 1 rkl vehnäjauhoja Taikina: 1 muna 3 rkl vettä 1 dl vehnäjauhoja 1 maustemitta leivinjauhetta 1 tl sokeria ripaus suolaa l /2 rkl öljyä Kypsentämiseen 4 dl öljyä 1. Kuori banaanit ja leikkaa ne neljään osaan. Jokaiselle tulee kaksi palaa. Banaanit eivät saa olla liian kypsiä. 2. Vatkaa muna kevyesti kulhossa, lisää joukkoon vesi ja muut aineet. Tee tasainen taikina, joka on vellin paksuista 3. Pane lautaselle ruokalusikallinen vehnäjauhoja ja kääntele siinä banaanipaloja. Taikina tarttuu paremmin banaanin pintaan, kun se on jauhotettu. 4. Kuumenna öljy wokissa kuumaksi. Kasta hedelmäpalat yksi kerrallaan taikinassa, pane kuumaan öljyyn ja friteeraa 2-3 minuuttia, kunnes palat tulevat vaalean ruskeiksi. 5. Nosta banaanit reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan. 6. Jos banaanit ehtivät jäähtyä ennen tarjoilua, voit pitää niitä uudelleen kuumassa öljyssä minuutin verran, jolloin pinta tulee rapeaksi 7. Maistuvat ihanilta jäätelönokareen kanssa, vaikka se ei olekaan kiinalainen tapa. Lähde Makuja maailmalta |