Turkki

Turkkilainen kansansatu/ UROTYÖ

Nasr-ed-Din Hodja haukotteli. Hän oikoi ja venytteli itseään.
- Ehei, nyt minun on aika käydä nukkumaan, hän sanoi ja hieroi silmiään.
- Mutta ensin tahdon kunnon kulauksen raikasta vettä.
Nasr-ed-Din Hodja ojensi kättään ja otti vesimukinsa. se oli tyhjä.
- Fatima! hän huusi.
- Fatima!
Ei vastausta. Kai hänen oli pakko mennä itse kaivolle täyttämään mukinsa.
Hän vääntäytyi unisesti jaloilleen ja oikaisi turbaaninsa, joka oli valahtanut toiselle korvalle hänen torkkuessaan. Ovensuussa hän pujotti jalkansa kippurakärkisiin tohveleihin. Sitten hän astui kuun valossa kylpevälle sisäpihalle.
- Mikä ihana ilta! Nasr-ed-Din Hodja huudahti astuessaan raikkaaseen ulkoilmaan.
Tassutellessaan kaikessa rauhassa kohti kaivoa hän iloitsi mielessään siitä, että Fatima nukkui. Maksoi toki vaivan käväistä kaivolla tällaisella kuutamolla. Hän veti nautiskellen sieraimiinsa hopeavalossa hohtavien mantelinkukkien tuoksua.
- Minäpä otan ja kurkistan näyttääkö vesikin kultaiselta tällaisena yönä, hän ajatteli ja kumartui reunuksen yli. Ja samassa karisivat viimeisetkin unet hänen silmistään.
- Mitä ihmettä on tapahtunut? hän huusi ja katseli hätääntyneenä ympärilleen apua etsien.
- Fatima! hän huusi.
- Fatima! Kuu on pudonnut kaivoon!
Mutta kukaan ei vastannut. Kukaan ei tullut apuun. Mikä onnettomuus! Nyt koko maailma muuttuisi pimeämmäksi ja surkeammaksi. Ja hän itse, Nasr-ed-Din Hodja, oli ainoa, joka voisi auttaa. Hänen oli pakko pelastaa kuu! nyt hän näyttäisi olevansa sankari!
Hän kiepsahti kannoillaan, täynnä sankarillista uljuutta, vaikkei vielä tiennytkään miten sankaritekonsa suorittaisi.
Kaivon vintturissapa roikkui köysi koukkuineen.
- No johan tiedän mitä teen! Nasr-ed-Din Hodja huudahti ja sieppasi koukun käteensä.
- jos tämä koukku jaksaa nostaa raskaita vesiastioita kaivosta, jaksanee se nostaa sieltä kuunkin.
Hän alkoi kädet vapisten laskea köyttä kaivoon. Koukku kolahteli kaivon kiviseiniin ja mulahti viimein veteen. Molskis!
- Älä menetä rohkeuttasi, kuu kulta! huusi Hodja. Hänen äänensä kajahti onttona takaisin kaivon uumenista.
- Minä olen täällä! Kohta kaikki on taas hyvin!
Hän heilutti koukkua edes ja takaisin veden pinnalla, kunnes tunsi sen takertuvan lujasti kiinni. Nyt kuu oli koukussa! Hodja alkoi vetää ja kiskoa. Mutta koukkupa oli takertunut kaivon epätasaiseen kivireunukseen eikä ottanut irrotakseen.
- Hyppää, kuu kulta, kun minä kiskaisen! hän huusi kaivoon.
- Älä ihmeessä kisko vastaan!
Hän jännitti kaikki voimansa ja kiskaisi. Koukku sinkosi kaivosta, ja Nasr-ed-din Hodja kellahti selälleen pihan mukulakiveykselle. Siinä hän makasi taivaankantta mulkoillen.
Ai että selkää kolotti! Mutta äkkiä kipu unohtui. Hodja hieraisi silmiään ja katsoi uudestaan. Aivan, siinä vallan hänen yläpuolellaan killisteli täysikuu taivaalta! Voimakas kiskaisu oli lennättänyt kuun kaivon pohjalta suoraan omalle paikalleen yötaivaan kuningattareksi.
- Rakas kuu, riemuitsi Hodja, olipa aika urakka, mutta onnistuinkin pelastamaan sinut! Nyt voit taas paistaa niin hyville kuin pahoillekin.
Hodja hieroi päätään, johon oli tulossa kuhmu, ja tassutteli takaisin taloon. Niin hilpeällä mielellä hän oli uroteostaan, että unohti tyhjän vesimukin kaivon reunalle.


Turkkilainen kansansatu A.G.Kelseyn mukaan kirjasta Satumaa: Sooria Moorian linna

KOTITALOUS

Turkkilainen ruokakulttuuri
Turkkilaisessa keittiössä välttämättömiä kasviksia ovat munakoiso, erilaiset paprikat ja sipulit, tomaatti, kurkku, kesäkurpitsa, pinaatti ja lukuisat salaatit. Papuja, linssejä ja herneitä käytetään sekä alku- että pääruoissa ja keitoissa. Turkkilainen keittiö on pääosin perintö ottomaanien ruokaa, jota voidaan kuvata parannetuksi Keski-Aasian, Lähi-idän ja Balkanin keittiöistä.
Turkkilainen päivällinen aloitetaan alkupaloilla, meze, jotka voivat olla nopeasti pöytään nostettavia pieniä suolapaloja kuten oliiveja, kurkkupaloja, chilejä, lampaanmaitojuustoa, peynir tai viipale auringossa kuivattua voimakkaasti maustettua naudanlihaa, pastirma. Alkupaloiksi voidaan valmistaa tahnoja. Tällaisia ovat mätitahna, tarama tai munakoisotahna, pathcan salatasi sekä kurkku-jugurttisalaatti, cacik. Pita-leipä, pide, sopii hyvin näiden kanssa syötäväksi. Alkupalavalikoimiin kuuluvat myös täytetyt kasvikset ja kääryleet, dolma. Tavallisia ovat viininlehtikääryleet, täytetyt tomaatiti tai paprikat tai munakoiso, jonka voimasta pappikin pyörtyi. Ruokalajin nimi on ”imaami pyörtyi”. Syyksi imaamin pyörtymiseen kerrotaan, että hän haltioituuneena ahmi liikaa ja menetti tajuntansa. Toisen tarun mukaan valkosipulin haju tainnutti hänet.
Jogurtti on oleellinen osa turkkilaisessa keittiössä. Se kuuluu yhtä hyvin alkupaloihin ja pääruokiin, lihan marinointiin ja juomaksi.
Lammas on yleensä se lihalaji, jota käytetään Turkin kuuluisimmassa ruoissa avotulella paahdetuissa lihavartaissa, kebap. Turkkilaiset ovat muslimeja, joten sianliha ja verituotteet ovat kiellettyjä. Lampaan lisäksi käytetään naudan- ja vuohenlihaa sekä kanaa. Kalaruoat ovat myös suosittuja.
Turkkilainen ruoka ei ole tulisen polttavasti maustettua, vaikka mausteita käytetään runsaasti. Yrtit ovat suosittuja.
Jälkiruoaksi tarjotaan usein tuoreita hedelmiä. Makean nälkään seesamista valmistettua halvaa, helva. Aterian lopuksi voi juoda turkkilaista kahvia. Eurooppaan kahvinjuonti tuli turkkilaisten mukana 16. vuosisadalla.



Lähde: Otava. Makuja maailmalta

KUVATAIDE

JUHANI TUOMISEN TÛRBE-TAITEESTA LYHYESTI
(Tekstissä on käytetty lähteenä J. Taustan proseminaarityötä Idän ja lännen välissä – Juhani Tuomisen taiteen tekijät, 2000. Proseminaari työ perustuu Juhani Tuomisen haastatteluun)
Juhani Tuominen kuvaa taiteessaan ottomaanihallitsijoiden türbe- hautakammioita. Tuominen on vieraillut Istanbulissa aina vuodesta 1985 vuoteen 2000 saakka lähes vuosittain. Tuominen kuvaa teoksissaan islamilaisen kulttuurin ja bysanttilaisen kulttuurin kohtaamista modernistisen länsimaalaisen taiteen keinoin. Teoksissa on piirteitä islamilaisesta kulttuurista ja bysanttilaisesta kulttuurista. Teosten tunnelma viittaa bysanttilaisuuteen, vaikka värimaailma on islamilainen. Teoksissa on eräänlaista hiljaisuutta, joka minusta kertoo islamin alle jääneestä bysanttilaisesta loistosta.
Tuominen piirtää ja maalaa teoksistaan luonnokset Istanbulissa, mutta suurin osa varsinaisista teoksista on toteutettu kotimaassa. Türbe- teoksissa yhdistyvät konstruktiivinen taidekoulutus sekä Tuomisen työ Oulun läänin kirkkojen alttarimaalausten ja seinämaalausten konservoijana. Teoksissa on havaittavissa myös viitteitä pop-taiteeseen. Materiaalina Tuominen käytti 1990-luvulla lähinnä akryylimaaleja, joihin oli yhdistetty esimerkiksi liitua ja vahaa.

Islamilaisen taiteen vaikutus Tuomisen taiteeseen on suuri. Myöhäisemmän vaiheen teoksissa jatkuvuus sekä muistoarkkujen viitteellinen ilmaisutapa tuo mieleen islamilaisen taiteen pyrkimyksen jatkuvuuteen sekä kalligrafian symbolisen merkityksen. Tuomisen teosten abstrahoinnin voi ajatella johtuvan useista eri seikoista. Bysantin taiteen kuvariidasta, jolloin vain luonnon kuvaaminen oli sallittua ja väreillä pyrittiin kuvaamaan mosaiikeissa ylimaallisen läsnäoloa. Islamilaisessa kulttuurissa taas abstraktilla ornamentiikalla kerrottiin islamin suuruudesta ja valta-asemasta. Myös konstruktivistinen taide oli alun perin geometristen kuvioiden varaan rakentunutta ei- esittävää taidetta. Tätä geometrisuutta on myös Tuomisen teoksissa.

Bursassa sijaitseva türbe, jota Tuominen kuvaa varhaisissa türbe-teoksissaan:
http://paticik.blogcu.com/guzel-sehirimiz-bursa-nin-kisa-tanimi/444207
http://www.sonuyari.org/istanbulbursa/yesilturbe2.jpg

TEHTÄVÄ:

Tutustu Juhani Tuomisen taiteeseen. Valitse koulusta/luokasta tila, jota kuvaat. Muuta tila konstruktivistiseksi peitevärimaalaukseksi. Abstrahoi/ pelkistä tila väripinnoiksi. Maalaa väripinnat väreillä, jotka mielestäsi kuvaavat tilan tunnelmaa. Käytä turkkilaista värisymboliikkaa.
Maalaukset voi toteuttaa Tuomisen tyyliin suorakaiteen muotoisina. Teosten ei tarvitse olla kovin isoja, niistä voi jälleen koostaa isomman kokonaisuuden.

MATKAILUMAINOS TURKKI / SUOMI

Tutki Turkin ja Suomen matkailumainontaa kuvalehdistä, lomaesitteistä ja internetin verkkosivuilla. Etsi tietoa sinua kiinnostavista matkailukohteista ja Turkin kulttuurista. Millaisia asioita kulttuurista kerrotaan turistien houkuttamiseksi Suomesta ja Turkista? Kenelle mainokset on suunnattu? Millaisia asioita jätetään mainonnassa kertomatta?

TEHTÄVIÄ:

TEHTÄVÄ: Maalaa vesi- tai peitevärein mainosjuliste sinua kiinnostavista Turkin matkailuvalteista vähintään kokoon A3. Sommittele maalaukseen lyhyt mainosteksti.
Esimerkkihakusanoja: Selimiyen moskeija, Suleymaniyen moskeija, Pyhän Sofian kirkko.
Mainosvideoita:
Turkki: http://www.youtube.com/watch?v=XdVoJKMMNnI&feature=related
Turkki: http://www.youtube.com/watch?v=9e-FeZebJQA&NR=1
Suomi: http://www.youtube.com/watch?v=Zle3Fj6iMuY&feature=related

Tarkista Turkin kartasta maan suurimmat kaupungit. Löydätkö kuvia kaupungeista kirjoista tai internetistä. Mikä on moskeija tai minareetti?

TEHTÄVÄ: Tee piirtäen tai maalaten turkkilainen kaupunkikuva, jossa voit kuvata moskeijan ja minareetin arkkitehtuuria.

EBRU - TURKKILAINEN MARMOROINTI

Vanhojen kirjojen kannet on usein marmoroitu. Tutustu koulukirjaston tai kaupungin kirjaston kirjoihin joissa on paperimarmorointia ja katso video marmoroinnista.

Paperimarmorointi on useissa maissa tunnettu tekniikka (marmorointia tehdään usein myös kankaalle tai vaikkapa pääsiäismuniin). Turkissa marmorointitekniikka tunnetaan nimellä EBRU. Marmoroinnin muotokieli ja abstraktius sopii hyvin islamilaiseen kuva-ajatteluun. Kuten ornamentiikassa, taitavimmat paperin marmorikuviot jäljittelevät tyyliteltyjä luontoaiheita.
Marmorointia voi tehdä vesiliukoisilla väreillä tapettiliisteriseoksen päälle, josta kuva tartutetaan paperiin (ks. ohje) tai suoraan veden pinnalle liuotinpohjaisilla väreillä, josta kuva tartutetaan paperiin.

Upeita, inspiroivia marmorointivideoita:
http://www.youtube.com/watch?v=jgg0GIfbszg

Ohjeita paperimarmorointiin:
Paperin marmorointia Oulun yliopiston Kajaanin kampuksella: http://www.kajaaninkampus.oulu.fi/index.php?1645

Kierrätyskeskuksen marmorointiohjeet: http://www.kierratyskeskus.fi/koulutus/ymparistokoulu/innolla_askartelemaan/askarteluopas/perustekniikoita/marmorointi

Paperin marmorointiin saa esim. paikallisesta askartelu ja paperiliikkeestä liuotinpohjaisia Ceramic- värejä 45ml. 5.30 euroa.

Marmoroinnista kankaalle saat tietoa:
http://www.kaspaikka.fi/kaspaikkaopettajat/emlappa/marmorointi/index.html
http://www.kaspaikka.fi/varjays/marmorointi/



KÄSITYÖ


Turkkilaiset matot kestävät kauemmin

Kaikki ovat kuulleet tarinan lentävästä itämaisesta matosta. Turkissa olet näiden upeiden, käsinkudottujen mattojen alkuperämaassa. Turkkilaisen maton tarina ulottuu yli 3000 vuotta ajassa taaksepäin. Mattoja ovat solmineet miljoonat vikkelät sormet ympäri Anatoliaa.
Toisin kuin muissa itämaisissa matoissa, värikkäissä turkkilaisissa matoissa käytetään kaksoissolmuja.
Jokainen solmu kiedotaan kahdesti loimilangan ympäri ja varmistetaan kaksinkertaisesti. Se tekee turkkilaisesta matosta muita kestävämmän.
Varmistuaksesi maton aitoudesta, käännä se ensin ympäri ja katso solmulankoja aivan maton laidassa. Koneella kudotuissa matoissa laita on yleensä varmistettu ompelemalla. Voit myös vetää solmulangasta: silloin loimilanka erottuu selkeästi koko maton pituudelta.

Kolme lajia käsinsolmittuja mattoja:
Villa - villa: Koska villalanka on paksumpaa, matot ovat pinnaltaan karheampia ja kuvioinniltaan yksinkertaisempia.
Villa - puuvilla: Villasolmut on kudottu puuvillaiseen loimeen. Matto on tiiviimpi ja sen kuviot ovat yksityiskohtaisempia. Tämä nostaa maton hintaa.
Silkki: Ylellisimmät ja kalleimmat matot.

Mattojen tyylit ja kuvioinnit vaihtelevat sen mukaan, missä ne on tehty. Kuuluisimmat, ns. Milas matot tulevat Turkin länsiosista. Niissä on käytetty materiaaleina villaa ja kuvioinnissa kellertäviä sävyjä.
Korkealaatuiset Konyan matot on tehty puuvillasta. Ne on solmittu kaksoissolmuilla erityisen tiiviiksi ja koristeltu seldzukkiajalle tyypillisillä medaljonkikoristeilla.
Nomadit eli paimentolaiset koristelevat mattonsa jokapäiväisillä arjen aiheilla. Luonnosta poimitut aiheet, eläimet ja kasvit ovat suosittuja. Usein näkee skorpioneja, jotka kuvaavat nomadien vapautta. Kamelinjalkakuvio puolestaan symboloi tärkeintä liikkumismuotoa. Nomadimatoissa hehkuvat lukuisat värit.
Hereken alueelta tulevat hienoimmat ja tiiviimmin kudotut matot. Niitä solmitaan silkistä ja puuvillasta, ja koristellaan kauniilla kukka-aiheilla. Ennen kuin Turkista tuli tasavalta, Hereken alueella valmistettiin mattoja ainoastaan sulttaanin palatsille.

Matto-teemasta saat runsaasti ideoita seuraavasta osoitteesta(KANNATTAA KURKATA!)
http://www.tampere.fi/taidekaari/pdf/mattomatka07.pdf

Oppilaat voivat tehdä oman ”lentävän” mattonsa huovuttamalla esim. omaan nukkekotiinsa tai omalle nukellensa. Työ voi olla myös luokan/luokkien yhteinen projekti, jolloin pienistä huovutetuista palasista tehdään omaan luokkaan vaikka hiljaisuuden mietintämatto. Tekniikkana voi olla myös suomalainen ryijysilmu →ryijymatto


ORNAMENTIIKKA

Koraani ei puutu esittävään taiteeseen, mutta islamin perinteissä ei pidetä uskonnollisesta kuvataiteesta - silloin kyseessä on epäjumalanpalvonta. Kolmio, neliö ja ympyrä ovat keskeisiä peruskuvioita ja niitä kehittelemällä ja toistamalla saadaan aikaan tehokkaita geometrisia kuvioita. Myös kasviaiheita esiintyy. Moskeijat on usein koristeltu lukemattomilla abstrakteilla ornamenteilla - mosaiikista tai maalatusta kaakelista valmistetuilla tai puusta, stukosta tai kivestä kaiverretuilla kuvioilla. Ornamenteissa on elementtejä arabialaisesta kalligrafiakirjoituksesta (kirjoitus on arvostettua, koska se saattaa Koraanin jumalallisen sanan näkyvään muotoon) ja kuvioiden taustalta näkyy kiinnostus geometriaan ja matematiikkaan. Moskeijoiden kupoleita on kullattu tai päällystetty fajanssilla. Esittävien kuvien puuttuessa on kuvataiteessa (esim. kirjakuvituksessa) pyritty saamaan elämyksiä runsaalla ornamenttien ja värien käytöllä. Lähde: http://www.coloria.net/kulttuurit/islam.htm
Ornamenteissa keskeisinä peruskuvioina toistuvat islamilaisen taiteen tunnusmerkit: kolmio, neliö ja ympyrä, muita ornamenteissa käytettyjä aiheita ovat erilaiset kasviaiheet. Ihmisiä ja eläimiä käytetään harvoin uskonnollisten säädösten vuoksi. Ornamentiikka jakautuu kolmeen eri tapaan. Niitä ovat nauha-, vapaa- ja keskusornamentit.
Ornamentiikkaa käytetään koristamaan lähes mitä tahansa, niin arkiesineitä kuin monumentaalirakennuksiakin. Tarkoitus on täyttää koristeltavan esineen pinta kokonaan kuviolla. Uskonnollisissa yhteyksissä näkyvimmin koristeltuja ovat moskeijat. Ornamenttikaiverruksin koristeltuja ovat puiset saarnatuolit ja koraaninlukutelineet sekä ovet ja ikkunaristikot niin kodeissa kuin moskeijoissakin.
Ornamentiikkaa esiintyy eri materiaaleissa: tekstiileistä etenkin kuvakudoksissa, matoissa, seinävaatteissa ja verhoissa, mutta myös vaatteissa ja koruissa. Metallikaiverruksia ja -pakotuksia sekä kupari- ja hopeaupotuskoristeluja esiintyy mm. aseissa, kannuissa, pikareissa, pöydissä ja tarjottimissa. Ornamentiikka voidaan maalata tai painaa paperille, pergamentille tai nahkaan. Sillä voidaan koristella kaakeleita, tiiliä, emalia tai lasia.
Yleisin kuvio on viiniköynnös, palmu tai lehtikiehkura symboloimassa elämää. Vallan symboleja ovat mm. kruunu, jalokivi ja maljakko.

TEHTÄVÄ: Millaisia toistuvia kuvioita löytyy koululla olevista kankaista, tapeteista tai esineistä. Valitse jokin aihe josta tyylittelet toistuvan kuvion – ornamenttinauhan.


Taustatietoa islamin ornamenttitaiteesta http://www.nba.fi/fi/opetus_islam_1#ornamentti
http://www.edu.joensuu.fi/kuvataide/ornamentiikka.pdf
SAVIASTIAN ENGOBEMAALAUS
http://www.tkukoulu.fi/~hperunka/poistovarjays/ornamentti/sivu2.html

Esimerkkejä ornamenteista: http://www2.edu.fi/materiaalipankki/index.php?id=142

Värien merkitys Turkissa yleisesti

MUSTA = KOSTO JA KAPINA, KUNNIOITUS
Musta on yhdistetty kostoon ja kapinaan; musta lippu oli Abbasidien dynastian (749-1258) tunnus. Islamissa musta on kuitenkin kunnioittamista vaativa väri; Mekan mustan kiven väri.
HARMAA = VIISAUS
Heprealaisessa perinteessä harmaa liitetään viisauteen - ehkä tässä on kytkös vanhuuteen: useissa kulttuureissa harmaahapsia kunnioitetaan, koska heille on kertyyt elämänviisautta.
VALKOINEN = PYHÄ VÄRI
Persialaisille valkoinen oli pyhä väri. Jokaisella persialaisella armeijan osastolla oli mukanaan pyhä valkoinen hevonen. Persialaisissa matoissa valkoisen on sanottu merkitsevän rauhaa ja puhtautta.
VAALEANPUNAINEN = HURSKAUS
Persialaisissa matoissa vaaleanpunaisen on sanottu merkitsevän hurskautta.
PUNAINEN = ILO, ONNI JA MENESTYS
Persialaisissa matoissa punaisen on sanottu merkitsevän iloa, onnea ja menestystä.

Persian alueella Haji Firooz symboloi Domuzin, sumerialaisen uhrauksenjumalan uudelleensyntymää, joka tapetaan jokaisen vuoden lopulla ja syntyy uudelleen jokaisena uutena vuotena. Haji Firooz levittää iloa laulamalla ja tanssimalla kaduilla pukeutuneena punaiseen asuun, kasvot mustiksi maalattuina. Yksi juhlan symbolisista rituaaleista tapahtuu vuoden viimeisen keskiviikon aattona, 'Chahar Shanbeh Soori' (sananmukaisesti 'punainen keskiviikko' tai 'juhlan aatto'. Tuolloin perheet kokoontuvat julkisille paikoille polttamaan kokkoja.

SININEN = SURU, RAUHA, TYYNEYS
Iranissa ja Syyriassa sininen on suruväri.

Vanhassa Etelä-Palestiinassa sinisten ja vihreiden helmien uskottiin suojaavan kantajaansa pahalta.

Persialaisissa matoissa sinisen on sanottu merkitsevän rauhaa ja tyyneyttä.

Heprealaisille sininen oli Jehovan väri. Se myös oli dominoiva väri useissa mosaiikeissa.
VIHREÄ = HUONOT UUTISET, SUOJELU PAHALTA, PYSYVYYS
Israelissa vihreä liitetään 'huonoihin uutisiin'.

Vanhassa Etelä-Palestiinassa sinisten ja vihreiden helmien uskottiin suojaavan kantajaansa pahalta.

Persialaisissa matoissa vihreän on sanottu merkitsevän pysyvyyttä (pyhä väri).

Syyriassa hyvää uutta vuotta toivotetaan sanomalla 'hyvää vihreää vuotta' ja uuden asunnon ovelle ripustetaan vihreitä kasveja tuomaan hyvää onnea.
KELTAINEN = RIKKAUS JA KUNNIA
Persialaisissa matoissa keltaisen on sanottu merkitsevän rikkauksia ja kunniaa.
ORANSSI = KIINTYMYS
Persialaisissa matoissa oranssin on sanottu merkitsevän kiintymystä.

RUSKEA = HYVÄKSYNTÄ
Persialaisissa matoissa ruskean on sanottu merkitsevän hyväksyntää.

Lähde:
http://www.coloria.net/kulttuurit/lahiita.htm#turkki

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä