Unkarilainen kansansatu/ KETTU, KARHU JA KÖYHÄ MIES

Olipa kerran, missä lie ollutkaan, köyhä mies. Eräänä aamuna hän lähti kahden lehmänsä kanssa pellolle kyntämään. Tultuaan aivan metsän rajaan hän yht´äkkiä kuuli, että joku mylvi ja mutisi jotain. Hän käveli metsään katsomaan, mitä se mahtoi olla. Siellä hän näki, kuinka suuri karhu taisteli pienen jäniksen kanssa. - No enpä ole vielä elämässäni tuollaistakaan nähnyt, sanoi köyhä mies ja nauraa hohotti niin makeasti, että hän melkein halkesi. - Jopas nyt jotakin, sinä kulkuri, miten sinä uskallat nauraa minulle, huusi silloin karhu hänelle. Tämän sinä saat kalliisti maksaa. Minä syön sinut lehminesi. Nyt köyhä mies ei enää nauraa hohottanut, vaan pyyteli karhulta, ettei tämä söisi häntä tai jos näin kuitenkin pitäisi tapahtua, ettei tämä söisi häntä ainakaan ennen iltaa. Tämän hän sanoi siksi, että ehtisi kyntää peltonsa. Muutoin hänen köyhän talonsa väki jäisi ilman leipää. - No hyvä, ennen iltaa minä en koske sinuun, mutta silloin syön sinut! Näin sanoen karhu lähti omille teilleen, ja köyhä mies jäi kyntämään surullisena ja mietiskellen, mitä hän voisi tehdä lepyttääkseen karhun. Puolelta päivin sattui paikalle kettu. Tämä huomasi, että köyhä mies oli murheissaan ja kysyi häneltä, mikä oli hätänä. Ehkä kettu voisi auttaa. Köyhä mies kertoi, mitä karhun kanssa oli tapahtunut. - Jos hätä ei ole tämän kummallisempi, niin minä voin auttaa hyvin helposti, sanoi kettu. - Ei sinulla todellakaan ole mitään hätää, mutta paljonko maksat, jos minä auton sinua? Köyhä mies ei tiennyt, mitä hänen pitäisi luvata, koska hänellä ei ollut juuri mitään ja kettu halusi suurta palkkiota. Vihdoin he kuitenkin sopivat, että maksu olisi yhdeksän kanaa ja yksi kukko. Köyhä mies lupasi maksaa sen epäröiden, sillä hän ei tiennyt, mistä voisi ne hankkia, mutta lupasi kuitenkin. - No niin, köyhä mies, kuuntele nyt minua. Kun karhu illansuussa tulee tänne, minä piiloudun pensaikkoon ja puhallan torvea samalla lailla kuin metsästäjillä on tapana tehdä. Silloin karhu kysyy, mikä se oli. Sinä vastaat: metsästäjät ovat tulossa. Tästä karhu pelästyy ja pyytää sinua piilottamaan hänet. Sinä piilotat karhun tähän likaiseen säkkiin ja sanot sille, ettei se saa liikahtaakaan. Sitten minä tulen pensaikosta ja kysyn, mitä siinä säkissä on. Sinä vastaat, että siinä on vain likapyykkiä. Minä en usko sitä ja käsken sinua hakkaamaan kirveellä pussin kylkeen. Sinä otat kirveen ja hakkaat sillä karhua päähän niin että se kuolee. Köyhä mies iloitsi hyvästä neuvosta ja päätti tehdä, kuten kettu käski. Ja tapahtui juuri niin kuin tämä oli sanonutkin. Karhulle kävi huonosti, ja köyhä mies lehmineen pääsi vapaaksi. - No, enkö sanonut että näin tulee käymään, kysyi kettu. - Opi nyt tästä, köyhä mies, että järki voittaa suuretkin voimat! Mutta minulla on nyt paljon tehtäviä ja minun täytyy lähteä. Huomenaamulla tulen luoksesi noutamaan ne yhdeksän kanaa ja kukon. Katsokin että ne ovat lihavia! Ja ole kotona, muutoin saat sen kalliisti maksaa. Kotona mies söi tyytyväisenä kunnon illallisen ja nukkui sen päälle hyvin eikä lainkaan pelännyt kettua, koska oli oppinut, että järki voittaa suuretkin voimat. Aamulla hän oli tuskin herännyt, kun kettu jo koputti ovella ja pyysi niitä yhdeksää kanaa ja yhtä kukkoa. - Odota hetki, hyvä ystävä, puen vain päälleni, sanoi köyhä mies. Sitten hän pukeutui nopeasti, mutta ei avannutkaan ovea, vaan jäi seisomaan keskelle talon lattiaa ja alkoi haukkua kuin koira. - Kuulehan köyhä mies, mitä tuo meteli on , eihän vain ajokoira? - Kyllä, hyvä ystävä, se on ajokoira, jopa kaksikin sellaista. Täällä ne nukkuivat sänkyni alla ja tunsivat sinut hajustasi. Ja nyt ne tahtovat rynnätä ulos. Tuskin voin pidätellä niitä kauaakaan! - Pidättele nyt hyvä mies niitä sen verran, että ehdin juosta pakoon. - Minun puolestani saavat kanat ja kukot jäädä. Kun köyhä mies kotvan kuluttua avasi oven, kettu oli jo vilistänyt tiehensä yli kivien ja kantojen. Mies nauraa hohotti täydestä sydämestään ja nauraa kai vieläkin, ellei ole jo kuollut. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Satujen Unkari – unkarilaisia kansansatuja Toimittanut Reima T.A. Luoto Kuvittajat Lajos Kondor, Elisa Oesch Kustannusosakeyhtiö Fennia, Espoo1990 Katso ohjeet sadun työstöön yleisestä osiosta.

KUVATAIDE

Unkarilainen Victor Vasarely (1908-1997) on Op-taiteen (Optical Art) keulahahmo. Hän oli tutkinut jo 1930-luvulta lähtien systemaattisesti optiikkaa ja visuaalisia illuusioita. Vasarelyn maalauksissa etenkin 1950- ja 60-luvuilla erilaiset väripinnat ja geometriset kuviot muodostavat voimakasta kolmiulotteisuuden tuntua. Maalaustaiteessa kineettisyydellä on tarkoitettu taideteoksia, joihin on luotu värähteleviä, katsojan havaintokokemusta häiritseviä optisia liikeilluusioita käyttämällä hyväksi mm. mustan ja valkoisen vastakohtaa tai värikontrasteja esim. sakkiruutukuvioiksi sommiteltuna tai nauharakennelmana. Liikeilluusiota luovaa maalaustaidetta alettiin 1960-luvulla kutsua op-taiteeksi (optical art). Op-taiteen keulahahmona tunnetaan unkarilainen Victor Vasarely (1908-1997). Hän oli tutkinut jo 1930-luvulta lähtien systemaattisesti optiikkaa ja visuaalisia illuusioita. Vasarelyn maalauksissa etenkin 1950- ja 60-luvuilla erilaiset väripinnat ja geometriset kuviot muodostavat voimakasta kolmiulotteisuuden tuntua. Kineettisen ja op-taiteen keskeisenä pyrkimyksenä oli liikkeen tutkiminen. Liike voitiin tuottaa taideteokseen joko liikkeen illuusiona tai rakentamalla teos siten, että se tai sen osa liikkui fyysisesti. Op-taiteen voidaan nähdä pyrkineen myös herättämään teostensa avulla psykofyysisiä reaktioita (esim. tiheät aaltoviivat tuntuivat vilisevän silmissä ja aiheuttavan pahoinvointia). Keskeistä kyseisille taidesuuntauksille oli käyttää hyväkseen tietoa ihmisen näköhavaintoon liittyvistä ilmiöistä sekä liikkeen ja tilan illuusioista. Lähde: Porin taidemuseon kotisivu: http://www.poriartmuseum.fi/fin/peda/mg-peda/mg-txt/vari/vasarely2.html Tutustu Victor Vasarelyn Op-taiteeseen Internetissä esimerkiksi hakusanoilla: Op-taide, Optical Art, Victor Vasarely. Unkarilaisen Victor Vasarelyn töitä esittelevä sivusto: www.vasarely.com

KOTITALOUS

Unkarilainen ruokakulttuuri Unkarilainen ruoka on herkullista, mausteista ja värikästä sekä suomalaiseen makuun usein raskasta. Ruoka paistetaan usein sianrasvassa ja sitä haudutetaan pitkään. Liha on oleellinen raaka-aine, mutta myös kalaa syödään, onhan Unkarissa useita jokia ja Keski-Euroopan suurin järvi. Unkarissa paprikaa käytetään runsaasti. Maustepaprika kuuluu olennaisena osana unkarilaiseen keittiöön. Hyvin tulista paprikaa ei kuitenkaan hirveästi käytetä. Maassa viljellään kymmentä lajia "makeaa" paprikaa ja kahta tulista. Unkarilaisille viinit ovat, ruoan ohessa, tärkeä osa kulttuuria. Unkari on ollut muiden valtojen alainen historiassaan, joten sen ruokakulttuuri on saanut vaikutteensa monipuolisesti ympärillä olevista maista. Turkkilaiset, Venäjän valtakausi, Itävalta-Unkari ja jopa Rooman aikakausi ovat tästä hyviä esimerkkejä. Unkarissa alkuruokana tarjoillaan usein keittoa. Tunnetuin unkarilainen erikoisuus on gulassi ´gulyas`. Gulassi on vahvaa lihakeittoa, mutta sitä voidaan valmistaa myös muhennoksena. Gulassin ovat kehittäneet karjapaimenet, jotka aikoinaan paimensivat laumojaan ulkosalla jopa kuukausikaupalla ja keittivät gulassia ulkotulilla. Keittoon tarvitaan mm. lihaa, papuja, perunaa, porkkanaa, paprikaa ja persiljaa. Erilaisia versioita on lukuisia. Esimerkiksi Szekely-gulassissa on sianlihaa, hapankaalia, paprikajauhetta ja sipulia. Muita keittoja ovat mm. kullankeltainen kanakeitto `ujhazy` sekä kalakeitto `halaszle`. Pääruokana nautitaan mm. kalaa, kanaa ja porsasta sekä myös hanhea, härkää ja riistaruokia, kuten villisikaa ja metsäkaurista. Lisäkkeenä on yleensä paistettuja perunoita, riisiä tai kroketteja. Perinteinen unkarilainen ruokalaji on myös esimerkiksi lihalla ja riisillä täytetyt paprikat. Jälkiruuista tunnetuimpia ovat struudelit, jotka muistuttavat ulkonäöltään pienikokoisia kääretorttuja; ohuen (voi)taikinan sisään on kääritty omenaa tai kirsikoita, rusinaa ja muita kuivattuja hedelmiä. Myös leivokset kuuluvat osana maan ruokakulttuuriin.