Täytyykö oppilaan ja huoltajan kuulemisesta olla todisteena allekirjoitukset?
Ei. Riittää, että kuulemiseen on annettu mahdollisuus.

Miten suullinen kuuleminen tapahtuu?
Oppilas ja huoltaja kutsutaan koululle. Asiakirjat on hyvä lähettää kotiin jo ennakkoon tutustuttavaksi.

Onko erityisen tuen päätös salassa pidettävä?
Kyllä, mikäli se sisältää oppilaan ominaisuuksia kuvailevaa tekstiä. Varsinaista oppilashuollollista asiaahan siinä ei enää saa olla.

Pääsääntöisesti erityisen tuen päätöstä edeltää oppilaan saama tehostettu tuki. Perusopetuslain (17 § 3 mom.) mukaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on hankittava oppilaan opettajilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä. Lain mukaan tarvitaan lisäksi moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Näiden kahden selvityksen perusteella tehdään arvio erityisen tuen tarpeesta. Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätöstä tehtäessä oppilaalle tehdään yksi pedagoginen selvitys, jossa kuvataan kaikki opetussuunnitelman perusteissa määrätyt asiat, pedagogisia selvityksiä ei tehdä erikseen yksilöllistettäviin oppiaineisiin.

Erityinen tuki (Liitteet 1,2 ja 5)
- erityisen tuen käytännön järjestäminen
- pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet
- oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely

Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja huoltajaa tai oppilaan laillista edustajaa. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen edellyttää, että heille selvitetään etukäteen kuulemisen tarkoitus, esimerkiksi keskustelu erityisen tuen päätöksen tekemisestä tai tarkistamisesta. Kuulemisen tarkoituksena on antaa heille mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä tehtävästä ratkaisusta sekä selvittää mitä suunnitteilla oleva päätös käytännössä tarkoittaa. Asiat selitetään oppilaalle ja huoltajalle ymmärrettävästi, ja oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Henkilökohtainen tapaaminen on suositeltavin tapa kuulemisen järjestämiseksi. Halutessaan huoltaja voi käyttää avustajaa tai valtuuttaa kuulemistilaisuuteen asiamiehensä. Kuultavat voivat myös esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä kirjallisesti. Ennen kuulemistilaisuutta heillä tulee olla mahdollisuus perehtyä päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin ja tietoihin.

Tiedoksiannon kuulemistilaisuudesta voi lähettää tavallisella kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen perille kahdeksassa päivässä sen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Selkeintä on, että kutsu kuulemiseen esitetään tavalla, joka on todennettavissa jälkeenpäin. Jos tiedoksianto tehdään esimerkiksi Wilma-järjestelmässä, tulee huoltajalta saada kuittaus tiedon saamisesta. Puhelimitse esitetty tiedoksianto ei ole todisteellinen. Jos huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen, huoltajalle on tarpeen tarjota toinen mahdollisuus.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä siitä huolimatta, vaikka huoltaja ei tulisi kuulemistilaisuuteen tai haluaisi tulla kuulluksi. Opetuksen järjestäjän on koetettava löytää yhteisymmärrys oppilaan ja huoltajan kanssa, mutta myös oikeus ja velvollisuus tehdä päätös oppilaan edun mukaisesti, vaikka vastoin huoltajan tahtoa. Kuuleminen ei siis tarkoita, että kuultavilta olisi saava suostumus menettelyyn. Lähtökohtana on aina hyvän yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirin rakentaminen.

Laki sallii, että ensikertainen erityisen tuen päätös voidaan joissakin tapauksissa tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista. Laissa on erikseen määritelty tällaiset tilanteet. Näin voidaan menetellä, jos oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena taikka, jos aikaisempi arvio osoittautuu virheelliseksi. Edellä mainituissa tapauksissa päätös perustuu perusopetuslain 17 § 4 momenttiin ja psykologisen tai lääketieteellisen arvion hankkiminen on pakollista. Kun päätöstä tarkistetaan lakisääteisin määräajoin tai tuen tarpeen muuttuessa, tehdään oppilaasta aina pedagoginen selvitys ennen uutta päätöstä.

Erityisen tuen päätöksessä määrätään seuraavat asiat:

• pääsääntöinen opetusryhmä
• mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
• muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut, kuten oppilaan tarvitsemat apuvälineet tai tukijaksot valtion erityiskouluissa
• mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet, niiden lisääminen tai vähentäminen
• opetuksen järjestäminen poiketen 11 §:ssä määritellystä oppiainejaosta
• oppilaan vapauttaminen oppiaineenaineen opiskelusta
• muut perusopetuslain 18 §:n perusteella päätettävät erityiset opetusjärjestelyt, kuten muut opetuksen sisältöjä tai järjestämistapaa koskevat järjestelyt
• päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta
• opiskelu toiminta-alueittain