Erityinen tuki (Liitteet 1,2 ja 5)
- erityisen tuen käytännön järjestäminen
- pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet
- oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely

Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja huoltajaa tai oppilaan laillista edustajaa. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen edellyttää, että heille selvitetään etukäteen kuulemisen tarkoitus, esimerkiksi keskustelu erityisen tuen päätöksen tekemisestä tai tarkistamisesta. Kuulemisen tarkoituksena on antaa heille mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä tehtävästä ratkaisusta sekä selvittää mitä suunnitteilla oleva päätös käytännössä tarkoittaa. Asiat selitetään oppilaalle ja huoltajalle ymmärrettävästi, ja oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Henkilökohtainen tapaaminen on suositeltavin tapa kuulemisen järjestämiseksi. Halutessaan huoltaja voi käyttää avustajaa tai valtuuttaa kuulemistilaisuuteen asiamiehensä. Kuultavat voivat myös esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä kirjallisesti. Ennen kuulemistilaisuutta heillä tulee olla mahdollisuus perehtyä päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin ja tietoihin.

Tiedoksiannon kuulemistilaisuudesta voi lähettää tavallisella kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen perille kahdeksassa päivässä sen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Selkeintä on, että kutsu kuulemiseen esitetään tavalla, joka on todennettavissa jälkeenpäin. Jos tiedoksianto tehdään esimerkiksi Wilma-järjestelmässä, tulee huoltajalta saada kuittaus tiedon saamisesta. Puhelimitse esitetty tiedoksianto ei ole todisteellinen. Jos huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen, huoltajalle on tarpeen tarjota toinen mahdollisuus.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä siitä huolimatta, vaikka huoltaja ei tulisi kuulemistilaisuuteen tai haluaisi tulla kuulluksi. Opetuksen järjestäjän on koetettava löytää yhteisymmärrys oppilaan ja huoltajan kanssa, mutta myös oikeus ja velvollisuus tehdä päätös oppilaan edun mukaisesti, vaikka vastoin huoltajan tahtoa. Kuuleminen ei siis tarkoita, että kuultavilta olisi saava suostumus menettelyyn. Lähtökohtana on aina hyvän yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirin rakentaminen.

Pääsääntöisesti erityisen tuen päätöstä edeltää oppilaan saama tehostettu tuki. Perusopetuslain (17 § 3 mom.) mukaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on hankittava oppilaan opettajilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä. Lain mukaan tarvitaan lisäksi moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Näiden kahden selvityksen perusteella tehdään arvio erityisen tuen tarpeesta. Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätöstä tehtäessä oppilaalle tehdään yksi pedagoginen selvitys, jossa kuvataan kaikki opetussuunnitelman perusteissa määrätyt asiat, pedagogisia selvityksiä ei tehdä erikseen yksilöllistettäviin oppiaineisiin.

Laki sallii, että ensikertainen erityisen tuen päätös voidaan joissakin tapauksissa tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista. Laissa on erikseen määritelty tällaiset tilanteet. Näin voidaan menetellä, jos oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena taikka, jos aikaisempi arvio osoittautuu virheelliseksi. Edellä mainituissa tapauksissa päätös perustuu perusopetuslain 17 § 4 momenttiin ja psykologisen tai lääketieteellisen arvion hankkiminen on pakollista. Kun päätöstä tarkistetaan lakisääteisin määräajoin tai tuen tarpeen muuttuessa, tehdään oppilaasta aina pedagoginen selvitys ennen uutta päätöstä.

Erityisen tuen päätöksessä määrätään seuraavat asiat:

• pääsääntöinen opetusryhmä
• mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
• muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut, kuten oppilaan tarvitsemat apuvälineet tai tukijaksot valtion erityiskouluissa
• mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet, niiden lisääminen tai vähentäminen
• opetuksen järjestäminen poiketen 11 §:ssä määritellystä oppiainejaosta
• oppilaan vapauttaminen oppiaineenaineen opiskelusta
• muut perusopetuslain 18 §:n perusteella päätettävät erityiset opetusjärjestelyt, kuten muut opetuksen sisältöjä tai järjestämistapaa koskevat järjestelyt
• päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta
• opiskelu toiminta-alueittain

Perusopetuslain 17 § 2 momentin mukaan erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten pedagogisen selvityksen laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin viimeistään toisen ja kuudennen vuosiluokan keväällä. Säädös on osittain tulkinnanvarainen. Olisi järkevää tulkita, että tarkistaminen toisen vuosiluokan jälkeen tarkoittaa sitä, että päätös tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin ennen kuin koulutyö kolmannella luokalla alkaa.

Päätöstä tarkistettaessa oppilaasta tulee tehdä pedagoginen selvitys ja sen perusteella päätös erityisen tuen jatkamisesta tai lopettamisesta. Laadinnassa hyödynnetään aikaisempaa pedagogista selvitystä ja muita mahdollisia asiakirjoja.

Tarkistamispykälä koskee myös vaikeimmin vammaisia. Erityisen tuen päätöksessä päätettävät asiat, kuten pääsääntöinen opetusryhmä, tulkitsemis- ja avustajapalvelut tai opetuksen poikkeava järjestäminen arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Näissä asioissa ovat oppilaan tuen tarve tai tarvittavat järjestelyt voineet muuttua. Joidenkin oppilaiden, kuten vaikeimmin vammaisten kohdalla, tarkistaminen tarkoittaa erityisesti edellä mainituista asioista päättämistä ajantasaisen tiedon pohjalta, ei useinkaan oppilaan statuksen muuttumista.

Erityisen tuen päätös tulee tarkistaa aina tuen tarpeen muuttuessa. Lisäksi tarkistamisesta toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle siirtymistä on säädetty laissa. Tarkistamisen voi merkitä esimerkiksi ensimmäisellä luokalla olevan oppilaan päätökseen seuraavasti: ”Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan tämä päätös on tarkistettava toisen vuosiluokan jälkeen tai aina tuen tarpeen muuttuessa”.


"Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea."
Jos pedagogisessa selvityksessä on todettu, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tuen antamisen lopettamisesta tehdään uusi päätös. Päätös erityisen tuen lopettamisesta tulee tehdä ja perustella vastaavin menettelyin kuin päätös sen aloittamisesta. Myös tähän päätökseen tulee liittää valitusosoite.


Esityksen erityisen tuen käyttöön ottamisesta tekee rehtori tai ao. oppilaan opettaja. Esitys pohjautuu tehtyyn pedagogiseen selvitykseen ja siitä on käytävä ilmi huoltajan kanta. Huoltajan kannan ollessa myönteinen päätöksen erityisen tuen käyttöönotosta tekee sivistystoimenjohtaja. Huoltajan kannan ollessa kielteinen päätöksen tekee sivistyslautakunta.