miðvikudagur 14.5.

Keskiviikkoaamuna lähdimme heti aamulla vierailulle Reykjavijin uusimpaan kouluun, Dalskoliin. Kaksi vuotta sitten olemme senkertaisen ryhmän kanssa jo esitelleet reissublogissa koulun toimintaa, joten otamme vähän erilaisen näkökulman. Viimeksi vierailimme tyhjässä koulussa myöhään iltapäivällä, pimeässä ja lumimyrskyssä. Tällä kertaa pääsimme keskelle tavallista kouluaamua ja voi pojat, kun näimme koulun piha-alueet. Ne suorastaan kutsuvat liikkumaan ja leikkimään. Piha oli tulvillaan värejä ja erilaisiin aktiviteetteihin kannustavia yksityiskohtia ja välituntia katsellessamme huomasimme ettei siellä seisoskellut kukaan! Olisi tehnyt itselläkin mieli juosta mukaan - sen verran houkutteleva tuo piha oli!


Huikea asia on, että koulun yhteydessä on urheilukeskus uumahalleineen, täysvarusteltuine kuntosaleineen, jalkapallokenttineen ja liikuntasaleineen. Tämä tarjoaa koululle todella monipuolisen mahdollisuuden liikunnanopetukseen oman katon alla. Urheilukeskus ei ole koulun omistuksessa, mutta yhteistyö sujuu saumattomasti. Kullakin luokalla on viikottainen uintivuoro ja oppilaat täällä suorittavat kolme eritasoista "uimamerkkiä". Yläluokilla, kun merkit on suoritettu, heillä on mahdollisuus valita uinnin tilalle jotain muuta. Uiminen on islantilaisille hyvin tärkeä asia, osa kaikkien perheiden arkea!





Liikunnan lisäksi muut taito-ja taideaineet kuuluvat täällä "LOVE-systeemiin". Oppilaiden lukujärjestyksessä niitä ei ole eritelty esimerkiksi käsityönä tai kuvataiteena, vaan 8 viikon jaksoissa suoritetaan LOVEa pienemmissä ryhmissä niin, että kukin suorittaa kaikkien oppiainen sisällöt. Musiikissa oli mielenkiintoinen asia se, että jos oppilas soittaa jotain instrumenttia, musiikkiopiston opettaja tulee koulupäivän aikana antamaan yksityisopetusta, oppilaan ei siis tarvitse mennä soittotunneilla koulupäivän päätteeksi. Koulun jälkeen lapsille tarjotaan ohjattua toimintaa koulun tiloissa klo 17 saakka, koulutetut ohjaajat vetävät mm. liikunta- ja musiikkikerhoja. Iltaisin samoissa tiloissa toimii nuorisotilat.

Luokkatilat on rakennettu avoimiksi, sillä ajatuksella että yhdessä tilassa on n.50-60 oppilasta kolmen opettajan johdolla. Viime vuosina he ovat kuitenkin huomanneet, että tämä ratkaisu ei läheskään aina ole toimiva. Niinpä tiloihin on rakennettu kiinteitäkin väliseiniä. Mahtavaa oli, että eriyttävä tila oli heti tässä luokan yhteydessä. Nämä kuvat ovat 2.luokan tiloista.





Koulu oli huikean hieno, mutta on muistettava, etteivät kaikki koulut täällä suinkaan ole tuollaisia. Reykjavikissa on paljon sisäilmaongelmia koulurakennuksissa ja tiloiltaan Dalskoli on omaa luokkaansa. Rehtori kertoi, että he joutuvat tällä hetkellä sanomaan kaikille uusille tulokkaille "Ei". Lähislueiden perheet, ymmärrettävästi, haluaisivat lapsensa Dalskoliin, mutta se on jo täynnä. Heillä on tarkka alueellinen raja, missä asuvat lapset saavat kouluun tulla. Ensi vuodelle rehtorilla oli pulma, koska yhdeltä luokalta puuttuu luokkatila kokonaan. Kaupunki oli tehnyt päätöksen, että päiväkoti erotetaan koulusta omaksi yksikökseen ja niiden käytänteiden suunnittelu oli myöskin kesken. Tähän saakka rehtori on vastannut sekä päiväkodin, että koulun toiminnasta ja 160 henkilön henkilökunnasta. 



Vapaasti suomennettuna jotakuinkin in: "Pidä jalat ja kädet kurissa itselläsi ja anna muille rauha". Kakkosluokalla oli tämä teemana kuluvalla viikolla.