Ortodoksinen uskonto
Paikallisesti päätettävät asiat LOPPI
|
Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoon liittyviä piirteitä ympäröivässä kulttuurissa. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Uskontojen merkityksen hahmottaminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa
|
|
|
7 lk Oppilas tunnistaa ortodoksisen tradition vaikutuksen kulttuuriin perinteisissä ortodoksissa maissa.
Oppilas huomaa ortodoksisen perinteen ja suomalaisen kulttuurin vuorovaikutuksen. Oppilas pohtii luterilaisuuden ja suomalaisen kulttuurin vuorovaikutusta.
|
8 lk Oppilas pohtii ortodoksisen ja luterilaisen perinteen vaikutusta oman lähipiirinsä elämään.
Oppilas pohtii uskontojen ja kulttuurin vuorovaikutusta Euroopassa ja muualla maailmassa.
|
9 lk Oppilas tunnistaa ja osaa eritellä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta ortodoksisissa, muissa kristillisissä ja ei-kristillisissä kulttuureissa. |
|
-arjen tavat esim. Kreikassa ja Venäjällä: kaupunkikuva, juhlat, paastot, musiikki -ajanlaskukysymykset -varhaiskristilliset luostarit ja ortodoksiset luostarit: niiden synty ja vaikutus -luostarien merkitys suomalaiselle ortodoksisuudelle historiassa ja nykyisyydessä -bysanttilainen maailma ja sen perintö -Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka -luterilainen kirkko Suomessa -luterilainen Suomi -ortodoksiset vähemmistöt lähihistoriassa esim. kolttasaamelaiset
|
-arjen tavat ortodoksisuudessa ja luterilaisuudessa: kristilliset juhlat, kristinoppileiri ja sen päätös, kummeus, mysteeriot ja sakramentit, avioliitot ja avioerot, maallistuminen -muita arjen tapoja oppilaan lähipirissä esim. uskonnottomuus ja sen vaikutus -uskonnot koulussa ja lähiympäristössä, niiden ilmeneminen ja vaikutus -ortodoksisuuden monimuotoisuus -havaintoja uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta Euroopassa -ajankohtaisia havaintoja uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta muualla maailmassa |
-ortodoksi-kristilliset, kristilliset ja ei-kristilliset juhlat -paastot eri uskonnoissa, myös eri kirkoissa -luostarit: ortodoksiset, muut kristilliset ja ei-kristilliset, niiden synty, kehitys ja vaikutus -suhtautuminen pyhiin ihmisiin ja marttyyreihin eri uskonnoissa ja kulttuureissa -riitit, erityisesti siirtymäriitit verrattuna ortodoksinen kaste, mirhavoitelu, avioliitto ja hautaus -erilaiset arjen uskonnolliset tavat: rukoileminen, hiljentyminen, meditaatio, hesykasmi, ja asketismi ilmiöinä -uskonnollisen perinteen vaikutus pukeutumiseen -uskonnollisen perinteen vaikutus eri sukupuoliin -uskonnollinen arkkitehtuuri -uskonnollinen musiikki -uskonnollinen taide: kuvataide ja veistokset -uskonto ja politiikka globaalisti |
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S1, S2, |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L1 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista |
Opetuksessa hyödynnetään vierailuja, vierailijoita ja erilaisia verkkoympäristöjä havainnollistamaan uskonnon moninaisuutta. |
|
|
Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas osaa kuvailla opiskelemansa uskonnon syntyhistoriaa ja vaikutusta. Hän tuntee uskonnon perusopetukset sekä osaa mainita tärkeimmät lähteet. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen
|
|
|
7 lk Oppilas ymmärtää kristinuskon ja kirkon syntyhistoriaa sekä kehitystä ja pohtii tämän vaikutusta ortodoksisen kirkon kehitykseen.
Oppilas syventää tietämystään Raamatusta ja muista uskon lähteistä sekä tutustuu niiden käyttöön jumalanpalveluselämässä.
|
8 lk Oppilas ymmärtää Suomen ortodoksisen kirkon historiaa idän ja lännen välissä ja tuntee Suomen ortodoksista kirkkoa nykypäivänä.
Oppilas hahmottaa kirkkovuoden kierron kokonaisuudessaan ja pohtii ajan pyhittämisen merkitystä itselleen.
|
9 lk Oppilas perehtyy ortodoksiseen uskonoppiin ja pohtii uskon merkitystä itselleen. Oppilas ymmärtää opin, liturgisen elämän ja kirkollisen taiteen yhteyden.
|
|
-kirkon syntyvaiheita: alkuseurakunta, apostolien lähetystyö, marttyyrikirkko, jakamaton kirkko, suuri skisma, kirkon jakaantuminen -kirkon opin muotoutuminen: uskontunnustus, Traditio -Raamattu kirkon kirjana: synty, sisällön muotoutuminen ja käyttäminen -muita pyhiä tekstejä -diakoniatyö: julistaminen ja lähimmäisenrakkaus -globaali ortodoksisuus
|
-suomalainen ortodoksinen kirkko: historiaa ja nykyaikaa -seurakunnat, hiippakunnat, kirkkokunnat, patriarkaatit -pappeus -luostarit ja asketismi -kirkollisia toimijoita ja järjestöjä -kirkkovuoden kierto -kirkkovuoden kiertoon liittyvät ikonit, veisut, rukoukset ja erityiset toimitukset -ajan pyhittäminen ortodoksin elämässä
|
-keskeinen ortodoksinen oppi -opin ilmentyminen uskontunnustuksessa ja keskeisissä rukouksissa -henkilökohtainen rukouselämä opin ilmentäjänä -jumalanpalvelukset ja oppi -kirkkotaide opin ilmentäjänä -kirkolliset rakennukset ja luostarit opin näkökulmasta
|
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S1 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L2 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
Tutustumiskäynnit pyhäköissä, osallistuminen palveluksiin ja niiden analysointi on keskeistä sisältöjen omaksumisen kannalta. |
|
|
Opetuksen tavoite: T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedot suurista maailmassa vaikuttavista uskonnoista ja uskonnottomuudesta. Hän osaa kuvailla uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten tunteminen |
|
|
7 lk Oppilas tietää Suomessa vaikuttavat uskonnot ja tunnistaa uskontojen merkityksen ihmisille sekä uskonnottomuuden katsomuksellisena valintana. Oppilas perehtyy kristinuskon ilmenemiseen eri kirkoissa.
Oppilas syventää tietojaan juutalaisuudesta ja islamista sekä pohtii niiden yhteisiä ja eroavia piirteitä suhteessa kristinuskoon ja erityisesti ortodoksisuuteen.
|
8 lk Oppilas ymmärtää uskontojen ulottuvuuksien merkityksen ja vaikutuksen näkyvästi kulttuuria muovaavina elementteinä.
Oppilas tunnistaa Aasian uskontoja ja tarkastelee niiden vaikutusta länsimaiseen kulttuuriin. Oppilas pohtii Aasian uskontojen yhteisiä ja eroavia piirteitä suhteessa kristinuskoon ja erityisesti ortodoksisuuteen.
|
9 lk Oppilas ymmärtää uskontoja yhdistäviä ja erottavia opetuksia ja käsitteitä sekä pohtii uskontojen ulottuvuuksien vaikutusta kulttuuriin. Oppilas tunnistaa uskonnottomuuden eri muotoja. |
|
-kristilliset kirkot Suomessa ja globaalisti -muita suomalaisia nykyuskontoja -suomalainen muinaisusko -muita luonnonuskontoja -uskonnottomuus -tämän ajan uskonnollisuus ja maallistuminen -juutalaisuus ja islam: syntyhistoriaa, keskeinen opetus, tavat ja rituaalit, symbolit, keskeiset suuntaukset
|
-uskonnollisia symboleja ja tapoja Suomessa, Euroopassa ja globaalisti -uskonnon määrittelyä ja uskontojen luokittelua -Aasian uskontoja: hindulaisuus, buddhalaisuus, kungfutselaisuus, shintolaisuus: syntyhistoriaa, keskeinen opetus, tavat ja rituaalit, symbolit, keskeiset suuntaukset
|
-uudempia uskontoja -uskonnottomuus ja ateismi -eri uskontojen yhteisiä ja eroavia tapoja ja piirteitä ilmiöittäin esim. : asketismi, luostarilaitos, meditatiivinen rukous, paastot, juhlat, siirtymäriitit, pyhät henkilöt, pyhät paikat ja rakennukset, musiikki, taide, arjen tavat mm. pukeutuminen ja suhtautuminen eri sukupuoliin -uskonnot ja politiikka globaalisti
|
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S2 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L2, L3, L6 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
Eri uskontojen ja katsomusten moninaisuutta ilmennetään kunnioittavasti ja arvostavasti. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon oppilaan omat kokemukset ja havainnot sekä pyritään laajentamaan arkihavainnot yleisemmän tiedon tasolle esim. tekemällä laajempaa tiedonhankintaa ja toteuttamalla pieniä tutkimuksia. |
|
|
Opetuksen tavoite: T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa antaa esimerkkejä uskonnollisista aiheista mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Uskonnon ja kulttuurin lukutaito |
|
|
7 lk Oppilas osaa nimetä ortodoksisen perinteen, kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin tapoja ja symboleja ja tunnistaa niitä median eri lähteistä.
Oppilas pohtii alustavasti uskonnon vaikutusta maailmanpolitiikkaan.
|
8 lk Oppilas osaa nimetä Aasian uskontojen tapoja ja symboleja ja tunnistaa niitä median eri lähteistä.
Oppilas havainnoi ja opettelee tulkitsemaan tapoja, symboleja ja uskonnollisia aiheita yhteiskunnassa sekä kulttuurissa. |
9 lk Oppilas tuntee uskonnollista taidetta ja tunnistaa sen vaikutuksen kulttuuriin.
Oppilas pohtii uskonnon vaikutusta maailmanpolitiikkaan ja tulkitsee erilaisia tapoja, symboleja ja uskonnollisia aiheita yhteiskunnassa sekä kulttuurissa.
|
|
-ortodoksiseen perinteeseen liittyviä tapoja ja symboleja yhteiskunnassa, mediassa ja kulttuurissa -kristinuskoon liittyviä tapoja ja symboleja yhteiskunnassa, mediassa ja kulttuurissa -juutalaisuuteen ja islamiin liittyviä tapoja ja symboleja yhteiskunnassa, mediassa ja kulttuurissa
|
- hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen, kungfutselaisuuteen ja shintolaisuuteen liittyviä tapoja ja symboleita yhteiskunnassa, mediassa ja kulttuurissa -uskonnolliset aiheet mediassa ja populaarikulttuurissa
|
-taide eri uskonnoissa -uskonnolliset aiheet mediassa ja populaarikulttuurissa -uskonnot ja uskonnottomuus kotimaan politiikassa ja maailmanpolitiikassa
|
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S1, S2, S3 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L2, L4, L6 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
Opetuksessa tutustutaan uskonnollisiin tapoihin, symboleihin ja aiheisiin yhteiskunnassa ja kulttuurissa erilaisin toiminnallisin työtavoin esim. itse tekemällä ja yhdessä tutkimalla. Seurataan ajankohtaisia aiheita ja uutisia uskontoon liittyen.
|
|
|
Opetuksen tavoite: T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä erilaisista argumentaation tavoista sekä joistakin uskonnon ja tieteen kielen välisistä eroista. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot |
|
|
7 lk Oppilas ymmärtää tieteen ja uskonnon välisen eron Raamatun ja muiden pyhien tekstien tulkinnassa.
Oppilas tutustuu juutalaisuuden ja islamin tapoihin tulkita pyhiä tekstejään.
Oppilas harjoittelee mediakriittisyyttä. |
8 lk Oppilas harjoittelee erottamaan vakaumuksellisen tekstin tieteellisestä kielestä.
Oppilas tutustuu monipuolisesti erilaisiin uskonnollisiin teksteihin ja pohtii kriittisesti niiden vaikuttavuutta.
Oppilas harjoittelee mediakriittisyyttä. |
9 lk Oppilas tunnistaa vakaumukseen vaikuttamaan pyrkivää argumentaatiota ja harjoittelee arvioimaan uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja.
Oppilas osaa arvioida lähteitä kriittisesti. |
|
-Raamattu kirkon kirjana ja uskonnollisena teoksena -erilaisia tapoja tulkita Raamattua -muiden pyhien tekstien tulkintaa ja arviointia -juutalaisuuden pyhät tekstit ja niiden tulkintatapoja -islamin pyhät tekstit ja niiden tulkintatapoja -ajankohtaisia, uskontoon liittyviä aiheita mediassa ja niiden totuudenmukaisuuden ja objektiivisuuden arviointia
|
-vaikuttamaan pyrkivien uskonnollisten tekstien tarkastelemista ja arviointia -teologisen tekstin ja muun tieteellisen tekstin tarkastelemista -esimerkkejä erilaisista argumentaation tavoista esim.: auktoriteetteihin viittaaminen, omiin kokemuksiin vetoaminen, aiempiin tapahtumiin viittaaminen, asian yleisyyteen viittaaminen, tunteisiin vetoaminen, lähteiden ja näkökulmien valikointi… -kriittinen ajattelu -ajankohtaisia, uskontoon liittyviä aiheita mediassa ja niiden totuudenmukaisuuden ja objektiivisuuden arviointia
|
-erilaisten argumentaation tapojen tunnistamista ja tuottamista esim. maailman luominen eri uskonnoissa ja luonnontieteissä -ajankohtaisia, uskontoon liittyviä aiheita mediassa ja niiden totuudenmukaisuuden ja objektiivisuuden arviointia -ajankohtaisten uskonnollisten aiheiden taustalla vaikuttavien pyrkimysten pohdintaa
|
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S1, S3 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L1, L2, L4, L5, L7 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
Opetus voidaan toteuttaa esim. erilaisin ryhmäprojektein oppiaineen eri oppimäärien kesken. Opetusmateriaalia valittaessa otetaan huomioon ikätaso ja ajattelun kehittyminen. |
|
|
Opetuksen tavoite: T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tuntee ja osaa nimetä etiikan keskeisiä käsitteitä. Hän osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja kertoa niiden keskeisestä sisällöstä. Oppilas tuntee opiskeltavan uskonnon sekä muiden uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Etiikkaa koskeva tieto ja ihmisoikeusetiikka |
|
|
7 lk Oppilas perehtyy kristinuskon ja erityisesti ortodoksisen uskon etiikan perusteisiin ja pohtii sen suhdetta ihmisoikeuksiin.
Oppilas tutustuu juutalaisuuden ja islamin eettisiin periaatteisiin ja pohtii niiden suhdetta ihmisoikeuksiin ja kristilliseen etiikkaan.
|
8 lk Oppilas pohtii ortodoksista ihmiskäsitystä ja ihmisoikeusetiikan opetusta ihmisarvosta.
Oppilas perehtyy Aasian uskontojen eettisiin periaatteisiin ja pohtii niiden suhdetta ihmisoikeuksiin ja kristilliseen etiikkaan. |
9 lk Oppilas perehtyy ortodoksisen eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin ja ortodoksiseen ihmiskuvaan.
Oppilas etsii eroja ja yhtäläisyyksiä eri uskontojen eettisestä opetuksesta.
Oppilas pohtii ja analysoi ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä.
|
|
- ortodoksisen etiikan perusteita: ihminen jumalan luotuna, hyvänä -epäitsekkyys ja yhteisöllisyys alkukirkossa -marttyyrius ja nykyaikainen uskonnonvapaus -YK:n Ihmisoikeuksien julistus -holokausti -juutalaisuuden ja islamin keskeinen eettinen opetus -kristinusko, juutalaisuus, islam ja ihmisoikeudet historiassa ja nykyisyydessä
|
-ortodoksinen ihmiskäsitys -hengellinen ohjaus ihmiskäsityksen näkökulmasta -ihmisarvo -ihmisoikeudet -eläinten ja luonnon oikeudet, onko niitä? -buddhalaisuuden, hindulaisuuden, kungfutselaisuuden, taolaisuuden ja shintolaisuuden keskeisiä eettisiä opetuksia -eri uskontojen eettisiä opetuksia ihmisoikeuksien näkökulmasta ja verrattuna kristilliseen etiikkaan
|
-ortodoksisen etiikan keskeinen opetus -elämän tarkoitus -vapaus ja vastuu -kasvu ihmisenä, hengellinen ohjaus, paastoaminen, kilvoittelu -sakramentit ja jumalanpalveluselämä -seurustelu ja perhe -vastaavia aiheita myös muiden uskontojen näkökulmasta -ihmisoikeudet, erilaisia ihmisoikeussopimuksia ja niiden toteutuminen lähialueilla ja globaalisti |
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S3 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L2, L7 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
Opetuksessa on keskeistä yhteinen pohdinta ja kiireetön keskustelu. |
|
|
Opetuksen tavoite: T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas osaa kuvailla ja arvioida uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Uskontojen ja katsomusten merkitys globaalisti |
|
|
7 lk Oppilas pohtii uskonnon merkitystä yhtenä ihmisen valintoihin vaikuttavana tekijänä.
Oppilas tutustuu uskontojen sisäisiin ja välisiin konflikteihin maailmanhistoriassa kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin osalta.
|
8 lk Oppilas ymmärtää uskonnon yhtenä valintoihin vaikuttavana tekijänä.
Oppilas pohtii Aasian uskontojen merkitystä yksilön elämässä.
Oppilas tutustuu ekumeniaan Suomessa ja uskontojen väliseen globaaliin dialogiin.
|
9 lk Oppilas ymmärtää uskonnon merkityksen valintoihin vaikuttavana tekijänä.
Oppilas hahmottaa globalisaatioon liittyviä haasteita ja ymmärtää vastuun yksilön näkökulmasta. |
|
-ortodoksinen kristitty: kastettu ja voideltu -ortodoksinen identiteetti -kirkon historiaa ja nykyisyyttä: marttyyrius ja diakonius, pappeus, luostarien enkelielämä -yhteisöllisyyden ihanne -ristiretket -holokausti -ääriliikkeitä uskonnoissa
|
-hengellinen ohjaus ortodoksisessa traditiossa ja muissa uskonnoissa -asketismi ja luostarit -ihmiskäsitys ja siihen perustuvat arvot -arvot valintojen ja toiminnan taustalla - buddhalaisuuden, hindulaisuuden, kungfutselaisuuden, taolaisuuden ja shintolaisuuden opetuksia yksilöstä ja yhteisöstä ja siitä seuraava toiminta -ekumenia -uskontojen välinen dialogi
|
-omat arvot ja ajatukset, mihin ne perustuvat -uskonnonvapaus -uskontojen ilmeneminen ihmisten arjessa -globaali vastuu ihmisistä ja luonnosta |
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S1, S3 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L5, L6 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
Koulussa ja opetusryhmässä voidaan ottaa huomioon kansalliset ja paikalliset ekumeeniset tapahtumat ja teemaviikot. Vietetään globaalia, YK:n World Interfaith Harmony Week -tapahtumaa helmikuussa. |
|
|
Opetuksen tavoite: T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja osaa kertoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Eettinen ajattelu
|
|
|
7 lk Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä.
Oppilas pohtii opetuksen sisällöistä nousevia, eettisiä, ajankohtaisia teemoja.
Oppilas arvioi toisten vaikutusta omiin valintoihinsa.
|
8 lk Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä.
Oppilas pohtii opetuksen sisällöistä nousevia, eettisiä, ajankohtaisia teemoja ja arvioi omaa suhdettaan niihin.
Oppilas arvioi toisten vaikutusta omiin valintoihinsa.
|
9 lk Oppilas pohtii keskeisiä ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä omien arvojensa ja ortodoksisen kirkon opetuksen pohjalta.
Oppilas hankkii tietoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä ja pohtii ja arvioi omien arvojensa suhdetta niihin.
Oppilas arvioi toisten, ulkopuolisten vaikutusmahdollisuuksia omiin valintoihinsa.
|
|
-oikea ja väärä -synti ja katumus -lähimmäisenrakkaus -ajankohtaiset eettiset teemat -yksilöllisyys – yhteisöllisyys -epäitsekkyys - itsekkyys -itsenäisyys -epäitsenäisyys -oikeus omiin mielipiteisiin ja ajatuksiin
|
-vapaus ja vastuu -katumus -anteeksianto -ajankohtaiset eettiset teemat -oikeus ja velvollisuus omiin mielipiteisiin ja ajatuksiin |
-omien eettisten valintojen sekä niiden vaikutusten pohtiminen ja perusteleminen -kirkon opetuksen ja henkilökohtaisten arvojen pohtimista -ajankohtaiset eettiset teemat ja niiden pohtiminen omien arvojen ja näkemysten perusteella -oman ajattelun ja omien rajojen arvostaminen ja rakentava puolustaminen
|
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S1, S2, S3 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L7 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
Opetuksessa kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja tuetaan jokaisen oikeuttaa omaan näkemykseen. Harkitaan mitkä aiheet sopivat yhteiseen pohdintaan ja mitkä on syytä pohtia itsenäisesti. |
|
|
Opetuksen tavoite: T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas pohtii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksesta omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa Eettinen ajattelu
|
|
|
7 lk Oppilas tutkii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia.
Oppilas pohtii opetuksen sisällöistä nousevien eettisten kysymysten yhteyttä hyvinvointiin ja kestävään elämäntapaan.
|
8 lk Oppilas tutkii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja pohtii niiden vaikutusta hyvinvointiin.
Oppilas pohtii opetuksen sisällöistä nousevien eettisten kysymysten yhteyttä hyvinvointiin ja kestävään elämäntapaan.
|
9 lk Oppilas arvioi ja osaa perustella omien eettisten valintojensa vaikutuksia omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.
|
|
-epäitsekkyys, sitoutuminen ja luottamus -toisen auttaminen, huolehtiminen ja diakonia -vastuu -vastuu toiminnasta sosiaalisessa mediassa
|
-omien eettisten valintojen vaikutusten pohtiminen -hyvinvointi – holistinen ihmiskäsitys – vastuu itsestä -kestävä elämäntapa - vastuu toisista ja luonnosta -vastuu toiminnasta sosiaalisessa mediassa
|
-elämän tarkoitus -elämän ja kuoleman kysymyksiä -seurustelu ja perhe -vapaus ja vastuu -kestävä elämäntapa -bioetiikka -vastuu toiminnasta sosiaalisessa mediassa
|
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S2, S3 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L1, L2 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
|
|
|
Opetuksen tavoite: T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla |
Arvosanan kahdeksan osaaminen Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. Arvioinnin kohteet oppiaineessa - |
|
|
7 lk Oppilasta rohkaistaan kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja erilaisuutta etenkin omassa ryhmässä, koulussa ja lähiympäristössään.
|
8 lk Oppilasta rohkaistaan kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja erilaisuutta ympärillään ja erilaisissa verkkoympäristöissä. |
9 lk Oppilasta rohkaistaan kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla.
|
|
-kunnioittava ja arvostava suhtautuminen eri uskontoihin ja elämänkatsomuksiin -itsensä ja toisten suojeleminen, nettietiketti
|
-kunnioittava ja arvostava suhtautuminen eri uskontoihin ja elämänkatsomuksiin -itsensä ja toisten suojeleminen, nettietiketti
|
-kunnioittava ja arvostava suhtautuminen eri uskontoihin ja elämänkatsomuksiin, eri tavalla eläviin ihmisiin, toisten valintoihin -erilaisten ihmisten kohtaaminen työelämässä ja vapaa-ajalla uhka vai mahdollisuus? -itsensä ja toisten suojeleminen, nettietiketti
|
|
Tavoitteeseen liittyvät sisältöalueet
|
S1, S2, S3 |
|
|
Tavoitteeseen liittyvä laaja-alainen osaaminen
|
L6 |
|
|
Esimerkkejä oppimisympäristöistä ja työtavoista
|
Kaikissa koulutilanteissa ohjataan oppilaita suhtautumaan arvostavasti toisiin oppilaisiin, opettajiin ja henkilökuntaan. Opettaja suhtautuu oppilaisiin kunnioittavasti. |
|
Kunnan OPS-sisältö
- mitkä ovat oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7, 8 ja 9
Koska opetettavat ryhmät ovat pieniä ja opettajia on Suomessa suhteellisen vähän, he ovat päättäneet tehdä valtakunnallista yhteistyötä. Tämä osuus täydennetään työn valmistuttua.
- mitkä ovat kunkin oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosiluokilla 7-9
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten perustalle.
S1 Suhde omaan uskontoon:Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään syvällisemmin kirkon leviämiseen ja lähetystyöhön sekä kristinuskon saapumiseen Suomeen idästä ja lännestä. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen kirkon hallinnollisen muotoutumisen ja kirkkotaiteen näkökulmasta. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys. Syvennetään tietämystä Raamatusta kirjana ja tutkitaan sen syntyhistoriaa, sisältöä ja käyttöä kirkon toiminnassa. Tärkeitä sisältöjä opetuksessa ovat uskontunnustus, jumalanpalvelukset, mysteeriot, kirkkotaide ja kirkkomusiikki sekä kirkkovuosi kirkon opin ilmentäjinä sekä niihin liittyvä keskeinen ortodoksinen sanasto. Perehdytään ortodoksisen kirkon toimintaan Suomessa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksisuus kirjallisuudessa, musiikissa ja taiteessa.
S2 Uskontojen maailma:Tutustutaan uskonnollisuuteen inhimillisen elämän piirteenä, suomalaisten muinaisuskontoon ja tämän ajan uskonnollisuuteen sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Perehdytään kristillisen kirkon leviämiseen, katoliseen ja luterilaiseen kirkkoon sekä muihin keskeisimpiin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Keskeisinä sisältöinä ovat suuret maailmanuskonnot, niiden tapakulttuuri ja erityispiirteet, ja uudemman ajan uskonnot sekä perehtyminen uskontojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen. Perehdytään ortodoksisiin patriarkaatteihin ja muihin ortodoksisiin tai sitä lähellä oleviin kirkkoihin. Uskontojen ja ortodoksisuuden kulttuuri- ja yhteiskunnallinen vaikutus ja näkyminen sekä Suomessa että ortodoksienemmistöisissä maissa sekä uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto ja sen arviointi tulee ottaa huomioon opetuksen sisältöjä valittaessa. Syvennetään ekumenian ja uskontojen välisen dialogin tuntemusta.
S3 Hyvä elämä: Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat etiikan yleiset perusteet ja lähtökohdat. Perehdytään kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteisiin. Tutkitaan ortodoksisen etiikan perustana olevaa ihmiskäsitystä sekä kirkon opetusta ja Raamatun kertomuksia. Syvennetään tietoa ortodoksisista kirkollisista käytänteistä hyvän elämän tukena. Pohditaan omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen, ympäristöön ja luontoon sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Nostetaan keskusteluun mediassa esiintyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä osana yhteiskuntakeskustelua. Pohditaan eettisten arvojen tiedostamista, soveltamista ja merkitystä ihmisenä kasvamisessa ja omassa arjessa. Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisoikeusetiikka.