Jyväskylän kaupungissa varhaista tukea annetaan ja ennaltaehkäisevää työtä tehdään kaikissa esi- ja perusopetuksen ryhmissä. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan, miten ennaltaehkäisevä työ ja tuen antaminen käytännössä tapahtuu.

Suunnitelmia ja toimintamalleja ennaltaehkäisevään työhön ja puuttumiseen ovat mm.

* Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
* Poissaolojen seuraaminen ja puuttuminen poissaoloihin
* Suunnitelma puuttumisesta päihteisiin ja ehkäisevän päihdetyön malli

Nivelvaiheessa oppilasta lähettävän koulun henkilökunnalla on päävastuu yhteistyön käynnistymisestä ja tiedon siirtymisestä uuteen kouluun. Esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle siirryttäessä toimitaan yhtenäisen opinpolun vuosikellon mukaan.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset

• ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit
• toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa
• oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi
• yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa sekä muiden hallintokuntien kanssa
• yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa
• kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä
• oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä

Jyväskylässä tuen rakenteiden ja toiminnan periaatteet ovat:

Lähikouluperiaate

Perusopetuspalvelut järjestetään lähikouluperiaatteen mukaan siten, että se tukee oppilaan osallisuutta ja oppimista koulun sijainnista, koosta tai muista oppimisympäristöön liittyvistä tekijöistä huolimatta.

Pienryhmiä muodostettaessa tulee ratkaisujen perustua diagnoosien sijasta ensisijaisesti oppilaan pedagogisiin tarpeisiin. Oppilas integroituu mahdollisuuksiensa mukaan yleisopetuksen opetusryhmään.

Oppilas opiskelee pienryhmässä joustavasti, yleensä vain osan aikaa ja niissä opintokokonaisuuksissa, joissa oppilaalla on vaikeuksia.

Opetuksen erilaisten tukipalvelujen tulee lähtökohtaisesti olla kaikkien oppilaiden saatavilla koulun koosta tai sijainnista riippumatta.

Osallisuus ryhmään tasavertaisena jäsenenä

Koulun toimintakulttuuri ja ilmapiiri tukevat lasten ja nuorten kokemusta tasavertaisesta osallisuudesta ryhmään ja omaan kouluun. Erilaiset oppijat kasvattavat kaikkia kouluyhteisön jäseniä suvaitsevaan, oikeudenmukaiseen ja toiset huomioonottavaan vuorovaikutukseen.

Yhtenäinen opinpolku

Esiopetuksessa kaikkia lapsia havainnoidaan ja arvioidaan yhdessä suunnitellun materiaalin avulla (Eskarin arki-materiaali). Huolen herätessä tehdään laajennettu arvio ja sovitaan tarvittavat tukitoimet. Laajemmat huolet lapsen kehityksessä ja oppimisessa käsitellään alueellisessa kuntoutustyöryhmässä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti koululääkärin johdolla. Ryhmään kutsutaan perhe sekä tarvittavat asiantuntijat.

Yhteistyö alkuopetuksen kanssa on kuvattu ja aikataulutettu yhdessä esiopetuksen kanssa (yhtenäisen opinpolun vuosikello), jota päivitetään vuosittain. Jokaiseen yksikköön nimetään vastuuhenkilö (hyvän koulun alun yhdyshenkilö). Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen kouluun ohjautumisprosessi aloitetaan ensitietopalavereissa marras-tammikuussa. Alueen kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulun erityisopettaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Keväällä järjestetään tarvittaessa palaveri, jossa perhe, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja tapaavat ja tarpeelliset tiedot siirretään. Tämän palaverin tiedot ja lapsen yksilöllinen suunnitelma auttavat uuden oppimissuunnitelman tai HOJKSin laadinnassa. Jyväskylässä on useita päiväkotikouluja ja niissä yhtenäinen opinpolku toteutuu erityisen luontevasti.

Myös muissa nivelvaiheissa koulujen yhteistyön tulee olla hyvin suunniteltua ja toteutettua. Jyväskylässä on edistetty yhtenäistä opinpolkua erityisesti yhtenäiskoulujen avulla. Yhtenäiskouluissa etuna ovat oppilaille tuttu ympäristö ja henkilökunta, opetuksen eheytyminen, yhtenäiset käytänteet, hyvä oppilaantuntemus ja oikea-aikainen tuki.

Tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä varhaiset tukitoimet edistävät oppimista, koulunkäyntiä ja kasvua. Opetuksen ja oppilashuollon toteuttamisessa painottuvat ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä opetuksen eriyttäminen, joustavat pedagogiset ryhmittelyt, tiimi- ja/tai samanaikaisopetus sekä tukiopetus sekä huoltajien ja koulun välinen yhteistyö ja moniammatillinen yhteistyö. Oppimisen tukitoimien seuranta ja ohjaus on jatkuvaa ja toimii opetuksen suunnittelun ja järjestämisen perustana. Lasta/oppilasta koskevan tiedon siirron tulee olla saumatonta ja lapsen asioita edistävää huomioiden tieto- ja yksilöllisyyden suojan sekä kunnioittaen.

Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen nivelvaihe

Esiopetuksessa kaikkia lapsia havainnoidaan ja arvioidaan esimerkiksi Eskarin arki-materiaalin avulla. Huolen herätessä tehdään Eskarin arki-materiaalin laajennettu arvio ja sovitaan tarvittavat tukitoimet. Laajemmat huolet lapsen kehityksessä ja oppimisessa käsitellään alueellisessa kuntoutustyöryhmässä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti koululääkärin johdolla. Ryhmään kutsutaan perhe sekä tarvittavat asiantuntijat.

Yhteistyö alkuopetuksen kanssa on kuvattu ja aikataulutettu reittikartassa, jota päivitetään vuosittain. Jokaiseen yksikköön nimetään vastuuhenkilö (Hyvän koulun alun yhdyshenkilö). Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen kouluunohjautumisprosessi aloitetaan ensitietopalavereissa marras-tammikuussa. Alueen kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/ tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulun erityisopettaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Keväällä järjestetään tarvittaessa palaveri, jossa perhe, varhaiskasvautksen erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja tapaavat ja tarpeelliset tiedot siirretään. Tämän palaverin tiedot ja esiopetuksen oppimissuunnitelma auttavat uuden oppimissuunnitelman tai HOJKSin laadinnassa.