7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.
Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä[1]. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.
Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.
[1]Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Jyväskylän kaupungissa varhaista tukea annetaan ja ennaltaehkäisevää työtä tehdään kaikissa esi- ja perusopetuksen ryhmissä. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan, miten ennaltaehkäisevä työ ja tuen antaminen käytännössä tapahtuu.
Suunnitelmia ja toimintamalleja ennaltaehkäisevään työhön ja puuttumiseen ovat mm.
* Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
* Poissaolojen seuraaminen ja puuttuminen poissaoloihin
* Suunnitelma puuttumisesta päihteisiin ja ehkäisevän päihdetyön malli
Nivelvaiheessa oppilasta lähettävän koulun henkilökunnalla on päävastuu yhteistyön käynnistymisestä ja tiedon siirtymisestä uuteen kouluun. Esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle siirryttäessä toimitaan yhtenäisen opinpolun vuosikellon mukaan.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset
- ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit
- toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa
- oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi
- yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa sekä muiden hallintokuntien kanssa
- yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa
- kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä
- oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä
Jyväskylässä tuen rakenteiden ja toiminnan periaatteet ovat:
Lähikouluperiaate
Perusopetuspalvelut järjestetään lähikouluperiaatteen mukaan siten, että se tukee oppilaan osallisuutta ja oppimista koulun sijainnista, koosta tai muista oppimisympäristöön liittyvistä tekijöistä huolimatta.
Pienryhmiä muodostettaessa tulee ratkaisujen perustua diagnoosien sijasta ensisijaisesti oppilaan pedagogisiin tarpeisiin. Oppilas integroituu mahdollisuuksiensa mukaan yleisopetuksen opetusryhmään.
Oppilas opiskelee pienryhmässä joustavasti, yleensä vain osan aikaa ja niissä opintokokonaisuuksissa, joissa oppilaalla on vaikeuksia.
Opetuksen erilaisten tukipalvelujen tulee lähtökohtaisesti olla kaikkien oppilaiden saatavilla koulun koosta tai sijainnista riippumatta.
Osallisuus ryhmään tasavertaisena jäsenenä
Koulun toimintakulttuuri ja ilmapiiri tukevat lasten ja nuorten kokemusta tasavertaisesta osallisuudesta ryhmään ja omaan kouluun. Erilaiset oppijat kasvattavat kaikkia kouluyhteisön jäseniä suvaitsevaan, oikeudenmukaiseen ja toiset huomioonottavaan vuorovaikutukseen.
Yhtenäinen opinpolku
Esiopetuksessa kaikkia lapsia havainnoidaan ja arvioidaan yhdessä suunnitellun materiaalin avulla (Eskarin arki-materiaali). Huolen herätessä tehdään laajennettu arvio ja sovitaan tarvittavat tukitoimet. Laajemmat huolet lapsen kehityksessä ja oppimisessa käsitellään alueellisessa kuntoutustyöryhmässä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti koululääkärin johdolla. Ryhmään kutsutaan perhe sekä tarvittavat asiantuntijat.
Yhteistyö alkuopetuksen kanssa on kuvattu ja aikataulutettu yhdessä esiopetuksen kanssa (yhtenäisen opinpolun vuosikello), jota päivitetään vuosittain. Jokaiseen yksikköön nimetään vastuuhenkilö (hyvän koulun alun yhdyshenkilö). Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen kouluun ohjautumisprosessi aloitetaan ensitietopalavereissa marras-tammikuussa. Alueen kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulun erityisopettaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Keväällä järjestetään tarvittaessa palaveri, jossa perhe, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja tapaavat ja tarpeelliset tiedot siirretään. Tämän palaverin tiedot ja lapsen yksilöllinen suunnitelma auttavat uuden oppimissuunnitelman tai HOJKSin laadinnassa. Jyväskylässä on useita päiväkotikouluja ja niissä yhtenäinen opinpolku toteutuu erityisen luontevasti.
Myös muissa nivelvaiheissa koulujen yhteistyön tulee olla hyvin suunniteltua ja toteutettua. Jyväskylässä on edistetty yhtenäistä opinpolkua erityisesti yhtenäiskoulujen avulla. Yhtenäiskouluissa etuna ovat oppilaille tuttu ympäristö ja henkilökunta, opetuksen eheytyminen, yhtenäiset käytänteet, hyvä oppilaantuntemus ja oikea-aikainen tuki.
Tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä varhaiset tukitoimet edistävät oppimista, koulunkäyntiä ja kasvua. Opetuksen ja oppilashuollon toteuttamisessa painottuvat ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä opetuksen eriyttäminen, joustavat pedagogiset ryhmittelyt, tiimi- ja/tai samanaikaisopetus sekä tukiopetus sekä huoltajien ja koulun välinen yhteistyö ja moniammatillinen yhteistyö. Oppimisen tukitoimien seuranta ja ohjaus on jatkuvaa ja toimii opetuksen suunnittelun ja järjestämisen perustana. Lasta/oppilasta koskevan tiedon siirron tulee olla saumatonta ja lapsen asioita edistävää huomioiden tieto- ja yksilöllisyyden suojan sekä kunnioittaen.
Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen nivelvaihe
Esiopetuksessa kaikkia lapsia havainnoidaan ja arvioidaan esimerkiksi Eskarin arki-materiaalin avulla. Huolen herätessä tehdään Eskarin arki-materiaalin laajennettu arvio ja sovitaan tarvittavat tukitoimet. Laajemmat huolet lapsen kehityksessä ja oppimisessa käsitellään alueellisessa kuntoutustyöryhmässä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti koululääkärin johdolla. Ryhmään kutsutaan perhe sekä tarvittavat asiantuntijat.
Yhteistyö alkuopetuksen kanssa on kuvattu ja aikataulutettu reittikartassa, jota päivitetään vuosittain. Jokaiseen yksikköön nimetään vastuuhenkilö (Hyvän koulun alun yhdyshenkilö). Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen kouluunohjautumisprosessi aloitetaan ensitietopalavereissa marras-tammikuussa. Alueen kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/ tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulun erityisopettaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Keväällä järjestetään tarvittaessa palaveri, jossa perhe, varhaiskasvautksen erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja tapaavat ja tarpeelliset tiedot siirretään. Tämän palaverin tiedot ja esiopetuksen oppimissuunnitelma auttavat uuden oppimissuunnitelman tai HOJKSin laadinnassa.