4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiä ja kouluja
toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti koulun toimintaa.
Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja
kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria,
joka edistää oppimista, osallisuutta ja kouluun kiinnittymistä tukevia ratkaisuja1 sekä hyvinvointia ja
kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja
mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä.
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö
kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.
Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön
oppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää
myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen
ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen ja
hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtimiseen.
Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös
tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteistyön
lähtökohtana ovat yhteisön jäsenten hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joita opitaan ennen
kaikkea arjen luonnollisissa kohtaamisissa. Näissä aikuisten malli ja esimerkki ovat erityisen
tärkeitä1.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat oppimisen tavoite eri oppiaineissa ja ne sisältyvät myös laajaalaisen
osaamisen kokonaisuuteen2. Oppituntien lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu
arkisissa tilanteissa on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria.
Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia
haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat
luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen
haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja
irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa
tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.
Hyvinvointi ja turvallinen arki
Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten
edellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen
työskentelyä. Oppilaiden vertaissuhteiden aktiivinen tukeminen, myönteiset yhteiset kokemukset ja
merkityksellisyyden tunne yhteisön jäsenenä tukevat kouluun kiinnittymistä1. Toiminnassa otetaan
huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt
ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia
edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on
tärkeä osa toimintakulttuuria.
Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja
oppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja
ystävällisyyttä. Kiusaamista, häirintää3, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja
epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja
kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta.
Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät
työrauhaa.
Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja
hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen
moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja
oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja
elämyksille.
Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä
pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen
työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus
ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja
yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä
rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään
vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa
paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät
rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on
tärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä
omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se
tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittää yksilöiden
ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössä tunnistetaan,
että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista
ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä.
Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen
on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä
arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista
asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja
yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella
oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja
symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä
käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja
myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.
Osallisuus ja demokraattinen toiminta
Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia
toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi
kansalaisiksi.
Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja
arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö
kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja
rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut
toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän
kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko
kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden
toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta.
Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa lisäävät globalisoituneessa maailmassa toimimisen
taitoja.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja
kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei
merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja
osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon
ottamista.
Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy.
Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman
identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee
oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään
valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä,
työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen
moninaisuuden arvostamiselle.
Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan
välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista
ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja
toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä
hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä.
Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.
Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa
ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden
edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina
ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta
sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
____________________________________
1Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
2 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §
3 Perusopetuslaki 29 § (626/1998)
toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti koulun toimintaa.
Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja
kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria,
joka edistää oppimista, osallisuutta ja kouluun kiinnittymistä tukevia ratkaisuja1 sekä hyvinvointia ja
kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja
mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä.
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö
kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.
Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön
oppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää
myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen
ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen ja
hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtimiseen.
Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös
tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteistyön
lähtökohtana ovat yhteisön jäsenten hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joita opitaan ennen
kaikkea arjen luonnollisissa kohtaamisissa. Näissä aikuisten malli ja esimerkki ovat erityisen
tärkeitä1.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat oppimisen tavoite eri oppiaineissa ja ne sisältyvät myös laajaalaisen
osaamisen kokonaisuuteen2. Oppituntien lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu
arkisissa tilanteissa on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria.
Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia
haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat
luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen
haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja
irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa
tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.
Hyvinvointi ja turvallinen arki
Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten
edellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen
työskentelyä. Oppilaiden vertaissuhteiden aktiivinen tukeminen, myönteiset yhteiset kokemukset ja
merkityksellisyyden tunne yhteisön jäsenenä tukevat kouluun kiinnittymistä1. Toiminnassa otetaan
huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt
ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia
edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on
tärkeä osa toimintakulttuuria.
Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja
oppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja
ystävällisyyttä. Kiusaamista, häirintää3, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja
epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja
kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta.
Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät
työrauhaa.
Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja
hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen
moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja
oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja
elämyksille.
Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä
pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen
työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus
ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja
yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä
rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään
vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa
paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät
rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on
tärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä
omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se
tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittää yksilöiden
ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössä tunnistetaan,
että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista
ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä.
Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen
on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä
arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista
asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja
yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella
oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja
symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä
käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja
myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.
Osallisuus ja demokraattinen toiminta
Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia
toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi
kansalaisiksi.
Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja
arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö
kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja
rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut
toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän
kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko
kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden
toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta.
Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa lisäävät globalisoituneessa maailmassa toimimisen
taitoja.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja
kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei
merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja
osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon
ottamista.
Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy.
Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman
identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee
oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään
valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä,
työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen
moninaisuuden arvostamiselle.
Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan
välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista
ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja
toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä
hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä.
Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.
Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa
ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden
edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina
ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta
sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
____________________________________
1Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
2 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §
3 Perusopetuslaki 29 § (626/1998)
Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Toimintakulttuurin kehittämisen keskeisiä periaatteita ja tavoitteita ovat myönteinen, kannustava ja kuunteleva ilmapiiri sekä kiireettömyyden tuntu.
Koulujen toimintakulttuureissa voi olla omaleimaisia piirteitä, mutta omaleimaisuus ei saa vaarantaa oppilaiden yhdenvertaisia palveluja ja tukea.
Jyväskylässä toimintakulttuuria kehitetään oppivan ja hyvinvoivan yhteisön periaattein. Näitä ovat
1) avoin ja läpinäkyvä dialogi (koulutuksen järjestäjä, koulut, opettajat, oppilaat, kodit ja muut
yhteistyötahot) erityisesti yhteisöllisyyttä tukemalla
2) lapsilähtöisyyden tavoittelu lapsen toimijuutta vahvistamalla
3) osallisuuden vahvistaminen
Opettajien on tunnettava opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja paikalliset painotukset niin hyvin, että hän ymmärtää laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, osaa vuosiluokkakokonaisuuden tehtävät ja erityispiirteet sekä kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt.
Oppilaille sallitaan liikkuminen opetusryhmien välillä oppilaiden osaamistarpeiden mukaan ja koulupäivän rakenne valmistellaan oppimiselle suotuisaksi mahdollistaen mm. urakka-kokonaisuudet ja monialaiset oppimiskokonaisuudet.
Jokaisella työntekijällä on oma tietoinen ja tiedostamaton roolinsa ja merkityksensä toimintakulttuurin muodostumisessa. Varmistetaan, että toimintakulttuuria pohditaan ja arvioidaan säännöllisesti vuorovaikutteisessa, yhteisöllisessä keskustelussa. Keskusteluille varataan riittävästi aikaa pitkin lukuvuotta.
Oppiva yhteisö
Koulut kehittävät toimintakulttuuriaan oppivana yhteisönä. Oppiva yhteisö luo yhteiset tavoitteet ja sopii niiden seurannasta ja arvioinnista. Arviointi on kannustavaa ja jatkuvaa.
Hyvinvointi ja turvallinen arki
Opetuksen järjestämisen kaikilla tasoilla luodaan hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta esteetöntä toimintakulttuuria:
- turvallinen, oppimista edistävä ja kannustava ilmapiiri
- kaikessa toiminnassa kaikilla tasoilla on kiireettömyyden tuntu
- fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja aktiivisuus ohjaavat toimintaa
- oppimistilanteissa kannustetaan istumisen keskeyttävään toimintaan
- tavoitteet ovat kaikkien yhteisön jäsenten tiedossa
- aamu- ja iltapäivätoimintaa ja maksutonta koulun kerhotoimintaa järjestetään oppituntien ulkopuolella opetuksen oman henkilöstön, urheiluseurojen ja järjestötoimijoiden ohjauksessa. Nämä toiminnot ovat aidosti osana oppilaan kokonaista koulupäivää.
Osallisuus ja demokraattinen toiminta
Kaikki yhteisön jäsenet ovat aktiivisia toimijoita ja vuorovaikutuksessa keskenään
- kaikki osallistuvat arviointiin ja arviointia käytetään toiminnan kehittämisen tukena
- nuorisopalvelut on mukana tukemassa, toteuttamassa ja arvioimassa dialogisuutta nuorten välillä, nuorten ja opettajien välillä ja aikuisten välillä mm. yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä
- oppilaskunta kerää toimintakulttuuria koskevaa arviointitietoa kouluyhteisöstä yhteisöllisen oppilashuollon käsiteltäväksi
- alueen toimijat kokoontuvat vähintään kerran lukuvuodessa pohtimaan yhdessä toimintakulttuuriin liittyviä tavoitteita ja toteutustapoja
Jyväskylän kaupunki toimii yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa (mm. Jyväskylän yliopisto, Niilo Mäki- instituutti, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Valteri- koulu sekä seurat ja järjestöt) sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Yhteistyötä kehitetään suunnitelmallisesti, lisätään aloitteellisuutta, aktiivisuutta sekä opetellaan hyödyntämään kaikkien toimijoiden tarjoamia koulutuksia ja tutkimustietoa
Osallisuuteen liittyvät toimintatavat määritellään Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelmassa sekä osallisuudenpolussa.
Koulujen lukuvuosisuunnitelmat
Koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan.
Koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan
1) mitä tarkoittaa oppiva yhteisö omassa koulussa
2) miten monipuoliset oppimisympäristöt, oppimisen ja ohjaamisen roolit näkyvät koulun arjessa
3) toimintakulttuurin kehittämistavoitteet, käytännön toteuttamistavat sekä tavoitteiden arviointi
4) osallisuuden periaatteet
Koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan
1) mitä tarkoittaa oppiva yhteisö omassa koulussa
2) miten monipuoliset oppimisympäristöt, oppimisen ja ohjaamisen roolit näkyvät koulun arjessa
3) toimintakulttuurin kehittämistavoitteet, käytännön toteuttamistavat sekä tavoitteiden arviointi
4) osallisuuden periaatteet
Oppilas
- on mukana rakentamassa koulun toimintakulttuuria ja oppivaa kouluyhteisöä ikätasolleen sopivalla tavalla
- asettaa itse omia tavoitteita ja arvioi niiden toteutumista itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa.
- saa vaikuttaa opiskeltaviin sisältöihin ja tapaansa työskennellä
- tutkii, kehittää ja kokeilee uusia toimintatapoja
Opettaja
- suunnittelee, toteuttaa ja arvioi opetusta yhteistyössä muiden opettajien, oppilaiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa
- kasvattaa lapsia ja nuoria yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti ja yhteistyössä kotien kanssa
- tutkii, kehittää ja kokeilee uusia toimintatapoja
Opetuksen järjestäjä
- tukee työssäoppimista, toisilta oppimista ja osaamisen jakamista
- järjestää suunnitelmallisesti opettajille tilaisuuksia kehittää yhteisopettajuutta
Nuorisopalvelut on havainnoimassa ja luomassa koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja toiminnallista kasvuyhteisöä. Nuoren vapaa-ajalla tekemät projektit ja osaamisen näytöt saadaan näkyväksi kasvun kansioon (esim. nuorisovaltuusto, Painovirhe-lehden toimittaminen, tapahtuman järjestäminen nuoristotilassa yms.) Nuorisotyön keskeisiä tavoitteita koulussa ovat ajan antaminen nuorelle, kohtaamiset, mahdollisuus tulla kuulluksi, vuorovaikutuksen ohjaaminen ja ihmiseksi tulemisen mallintaminen.