15.4.12 HISTORIA

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1–S6	L1-L7
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta	S1–S6	L1-L5
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin	S1–S6	L1, L2, L4
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä	S1–S6	L1, L2, L3
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa	S1–S6	L1-L4, L6, L7
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille	S1–S6	L1, L2, L4
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta	S1–S6	L1, L2, L4
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen	S1–S6	L1, L2, L4
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä	S1–S6	L1-L4, L7
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta	S1–S6	L1, L2, L4, L5
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta	S1–S6	L1, L2, L4, L5
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla	S1–S6	L1-L7

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja

palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien

maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukinoppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisenoppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on	Sisältöalueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1–S6		Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta	S1–S6	Historiatiedon hankkiminen	Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
T3auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin	S1–S6	Lähteiden tulkitseminen	Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä	S1–S6	Kronologian ymmärtäminen	Oppilas osaa sijoittaaopiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
T5ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa	S1–S6	Historiallinen empatia	Oppilas pystyy asettautumaanmenneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
T6auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille	S1–S6	Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa	Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.
T7ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta	S1–S6	Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen	Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennensamoin tai toisin kuin nykyään.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen	S1–S6	Historian tulkitseminen	Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.
T9ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä	S1–S6	Ihmisen toiminnan selittäminen	Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta	S1–S6	Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen	Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.
T11harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta	S1–S6	Historiatiedon tuottaminen	Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.
T12ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtojahistoriatietämyksensä avulla	S1–S6	Historiatietoisuus	Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja

Kunnan OPS-sisältö

Sisällöt ja tavoitteet vuosiluokalla 7:

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt

Tavoitteet

S1: Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Teollinen vallankumous

Yhteiskunnallinen kehitys

Teknologinen kehitys

Elintason nousu ja luonnon hyväksikäyttö

Tieteellisen maailmankuvan muuttuminen

Teollisesta jälkiteolliseen yhteiskuntaan

T4, T5, T6: Oppilas tuntee ja osaa arvioida lyhyen ja pitkän aikavälin, sekä paikallisia ja globaaleita tekijöitä, jotka johtivat teolliseen vallankumoukseen Iso-Britanniassa.

T7: Oppilas ymmärtää teollisen vallankumouksen ja tieteellisen maailmankuvan muuttumisen vaikutuksia yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja teknologiselle muutokselle 1700-luvun lopulta nykypäivään. Oppilas ymmärtää muutoksen vaikutukset ihmisten arkielämän tasolla ja globaalisti.

T8, T9, T10, T11, T12: Oppilas pystyy erilaisia lähteitä hyväksi käyttäen analysoimaan ja tekemään tulkintoja erilaisista historiallisista ilmiöistä, jotka ovat johtaneet teollisen vallankumouksen kaltaiseen yhteiskunnalliseen, taloudelliseen, teknologiseen muutokseen. Oppilas pystyy luovasti ja kriittisesti analysoimaan tulevaisuuden kehityskulkuja tietämyksensä pohjalta.

S2: Ihmiset muuttavat maailmaa

Yhteiskunnalliset aatteet

Talousjärjestelmät ja niiden taustalla olevat aatteet

Ihmisten vaikuttamismahdollisuudet eri aikoina

T1, T2, T3, T4, T10, T11: Perehdytään erilaisiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutusmahdollisuuksiin eri aikoina. Oppilas ymmärtää mitä erilaisia mahdollisuuksia ihmisillä on ollut vaikuttaa omaan arkielämäänsä ja yhteiskuntaan erilaisissa historiallisissa tilanteissa. Opetuksessa perehdytään vaikutusmahdollisuuksiin erilaisten lähteiden, kuten aikalaiskuvausten kautta. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että ihmiset tekevät tulkintoja vallitsevista oloista eri lähtökohdista käsin, keskenään ristiriitaisesti.

T4, T5, T6, T10, T11, T12: Opetuksessa perehdytään yhteiskunnallisiin aatteisiin, talousjärjestelmiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä vaikutukseen nykypäivään ja nykyiseen elämänmuotoon. Oppilas osaa arvioida ja tulkita myös erilaisia nykypäivänä vallitsevia aatteita ja niiden syntytekijöitä ja tavoitteita.

S3: Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Suomi osana Venäjää

Kansallinen herääminen

Suomen teollistuminen

T3, T5, T6, T9, T10, T11, T12: Oppilas tutustuu suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan rakentamiseen autonomian ajalla. Oppilas ymmärtää, miten ja mistä lähtökohdista yhtenäistä kansallista suomalaista identiteettiä rakennettiin. Oppilas tunnistaa myös Ruotsin vallan ja autonomian ajan merkityksen yhteiskunnallisten instituutioiden ja hallintojärjestelmän kehittymisessä.

T4, T9: Perehdytään Suomen talouden murrokseen maatalousyhteiskunnasta teolliseen Suomeen. Oppilas ymmärtää Suomen teollistumisen perusedellytykset ja niiden merkityksen taloudellisen hyvinvoinnin kehittymisessä II maailmansotaan saakka.

T11: Oppilas saa tilaisuuksia käyttää paikallishistorian lähteitä tutustuessaan autonomian ajan historiaan ja Suomen teollistumiseen.

S4: Suurten sotien aika:

I maailmansota, siihen johtanut kehitys ja sodan seuraukset.

T4, T6, T7, T8Tavoitteena on perehtyä I maailmansotaan johtaneeseen kehitykseen. Sodan kokemuksia tarkastellaan erityisesti tavallisten ihmisten näkökulmasta.

Oppilas ymmärtää I maailmansodan merkityksen Euroopan vanhan järjestelmän purkautumisessa, useiden uusien kansallisvaltioiden syntymisessä ja Venäjän mullistuksissa.

Oppilas ohjataan tekemään tulkintoja siitä, mikä merkitys I maailmansodan seurauksilla on II maailmansodan syntyyn.

S5: Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Arkielämän historia

Elinkeinorakenteen muutos ja elintason nousu

Kansansivistys ja koulutustason nousu

Ohjataan oppilasta hankkimaan tietoa monipuolisesti eri lähteistä suomalaisen arkielämän historiasta. Oppilasta ohjataan lähteiden luotettavuuden arviointiin sekä tulkintojen tekemiseen niiden perusteella.

Oppilas ymmärtää mistä lähtökohdista millä keinoin kansan sivistystasoa kohotettiin Ruotsin vallan aikana ja autonomian aikana. Oppilas ymmärtää, mikä vaikutus tällä oli mm. ihmisten arkielämään, yhteiskunnalliseen toimintaan sekä talouteen.

Oppilas osaa tehdä tulkintoja tapahtumista eri aikakausina eläneiden ja erilaisen taustan omaavien ihmisten näkökulmasta.

Oppilas osaa soveltaa ja tulkita lähteiden kuten esim. tilastojen ja valokuvien, museoiden yms. tarjoamaa tietoa yhteiskunnallisten muutosten arvioinnissa.

S6: Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

1800- ja 1900- lukujen suurvallat ja voimasuhteiden muutokset

Siirtomaajärjestelmän päättyminen

T4, T5, T6, T7: Oppilas tunnistaa kansainvälisen suurvaltajärjestelmän voimasuhteiden muutosvaiheet 1800- ja 1900-luvuilla, sekä ymmärtää suurvaltojen kehityskaaren taustalla olevia aatteellisia ja taloudellisia tekijöitä.

Oppilas ymmärtää kolonialismin, imperialismin sekä taloudellisen liberalismin vaikutukset maailmanpolitiikkaan.

T1, T2, T3, T8, T9, T10, T11, T12: Oppilas kiinnostuu seuraamaan eri medioista kansainvälisiä tapahtumia ja osaa yhdistää ne asiaankuuluviin selittäviin taustatekijöihin.

Sisällöt ja tavoitteet vuosiluokalla 8:

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt

Tavoitteet

S1: Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Teollisuusyhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan

Elintason nousu ja luonnon hyväksikäyttö

T4, T5, T6, T7, T8, T9: Oppilas ymmärtää jälkiteollisen yhteiskunnan käsitteen ja ilmiön. Oppilas ymmärtää mitkä taloudelliset, teknologiset ja yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Lisäksi oppilas ymmärtää, mikä vaikutus teknologisella kehityksellä on ollut elintason nousulle ja luonnon hyväksikäytölle. Oppilas tutustuu muutokseen myös arkielämän näkökulmasta.

Ohjataan oppilasta käyttämään historiallisia lähteitä ja tilastoja työn ja elintason muutoksen tutkimisessa.

T10, T11, T12: Oppilasta ohjataan erilaisten lähteiden valossa arvioimaan talouteen, työn tekemiseen, yhteiskunnalliseen kehitykseen ja luonnon hyväksikäyttöön liittyviä kehityskulkuja tulevaisuudessa.

S2: Ihmiset muuttavat maailmaa

Yhteiskunnalliset aatteet

Talousjärjestelmät ja niiden taustalla olevat aatteet

T7, T8, T11: Oppilas pystyy analysoimaan erilaisten nykypäivänä vallitsevien aatteiden ja talousjärjestelmien keskinäistä yhteyttä ja historiallisia juuria.

S3: Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Itsenäistyminen

Sisällissota

Demokratia vaarassa

Suomi II maailmansodassa

T2, T4, T6, T7, T11, T12: Oppilas osaa tulkita sisällissotaan johtaneita syitä, osapuolten motiiveja ja sodan luonnetta käyttämällä erilaisia lähteitä. Sisällissotaa tutkitaan myös paikallishistorian näkökulmasta.

Oppilas osaa analysoida Suomen aseman muutoksia Neuvostoliiton synnyn ja vahvistumisen seurauksena.

Oppilas ymmärtää nuoren kansakunnan haasteet demokratian vakiinnuttamisessa Euroopan aatteellisten myrskyjen puristuksessa.

Oppilas ymmärtää miten Suomen talous ja hyvinvointi kehittyi itsenäistymisestä toiseen maailmansotaan saakka.

T5, T8, T9, Oppilas ymmärtää Suomen aseman II maailmansodassa Neuvostoliiton ja Saksan välisen konfliktin osana. Oppilas hahmottaa Talvi- ja Jatkosodan syyt ja seuraukset pääpiirteissään. Oppilas hahmottaa myös sotien vaikutuksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan.

S4: Suurten sotien aika:

Maailmansodat ja niihin johtanut kehitys

Kylmä sota

Siviilit sodan uhreina

Suomi kylmän sodan maailmassa

Euroopan yhdentymiskehitys

T4, T6, Tavoitteena on perehtyä II maailmansotaan ja siihen johtaneeseen kehitykseen. Oppilas eläytyy sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymyksien näkökulmasta. Oppilas paneutuu sotien, konfliktien ja näiden taustalla olevien aatteiden ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin.

T4, T5, T8, T10, T12. Oppilas tutustuu kylmän sodan kaksinapaiseen maailmaan, sen tuottamiin kriiseihin ja ymmärtää Suomen haastavan aseman kylmän sodan maailmassa.

T5, T7, T9, T12. Oppilas ymmärtää kansainvälinen yhteistyön rakentumisen konfliktien ja kriisien ehkäisemiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Oppilasta ohjataan oivaltamaan Euroopan yhdentymiskehityksen olevan osa rauhanomaisen yhteistyön kehittämistä.

S5: Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Arkielämän historia

Elinkeinorakenteen muutos ja elintason nousu

Koulutustason nousu ja tietoyhteiskunnan kehitys

Kaupungistuminen

Yhtenäiskulttuurin ajasta monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi

Suomi ja EU

Suomi osana maailmaa

T2, Ohjataan oppilasta hankkimaan tietoa monipuolisesti eri lähteistä suomalaisen arkielämän historiasta. Oppilasta ohjataan lähteiden luotettavuuden arviointiin sekä tulkintojen tekemiseen niiden perusteella.

T4, T5, T6, T7: Oppilas perehdytetään Suomen talouden rakennemuutosten syihin ja seurauksiin ja hän osaa arvioida niiden vaikutuksia ja muutoksia omassa elinympäristössään.

Oppilas ymmärtää miten tiedon hankkimisen, tuottamisen ja jakamisen tasa-arvoistuminen on vaikuttanut yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan toimintaan. Oppilas osaa arvioida teknologisen kehityksen tuomia muutoksia vapaa-aikaan ja työelämään sekä teknologian tulevaisuuden kehityslinjoja ja mahdollisuuksia.

Oppilas ymmärtää, millä eri tavoin Suomi on vuorovaikutuksessa niin lähialueensa, EU:n kuin globaalin kansainvälisen ympäristön kanssa. Oppilas osaa arvioida kansainvälisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden kehityskulkuja niin Suomen kuin yksilönkin osalta.

T2, T3, T8, T9, T10, T11, T12: Oppilas osaa soveltaa ja tulkita lähteiden kuten esim. tilastojen ja valokuvien, museoiden yms. antamaa tietoa yhteiskunnallisten muutosten arvioinnissa.

S6: Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

1800- ja 1900- lukujen suurvallat ja voimasuhteiden muutokset

Siirtomaajärjestelmän päättyminen

Valtiososialismin romahtaminen

Ponnistelut kriisien ja konfliktien ratkaisemiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi

(Ajankohtaisten konfliktien taloudelliset, kulttuuriset ja uskonnolliset taustat)

Lähi-idän kriisit

T4, T5, T6, T7: Oppilas tunnistaa kansainvälisen suurvaltajärjestelmän voimasuhteiden muutosvaiheet sekä ymmärtää suurvaltojen kehityskaaren taustalla olevia aatteellisia ja taloudellisia tekijöitä. Lisäksi oppilas osaa arvioida suurvalta-aseman mukanaan tuomia haasteita sekä tunnistaa mitä keinoja suurvalloilla on valta-asemansa vahvistamiseksi ja korjaamiseksi.

Oppilasta ohjataan ymmärtämään luonnonolosuhteiden, taloudellisen epätasa-arvon ja uskontojen merkityksen kansainvälisten konfliktien synnyssä. Oppilasta rohkaistaan myös arvioimiaan tulevaisuuden kehityskulkuja.

T5, T7, T9, T12. Oppilas ymmärtää kansainvälisen yhteistyön rakentumisen konfliktien ja kriisien ehkäisemiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Oppilasta ohjataan oivaltamaan Euroopan yhdentymiskehityksen olevan osa rauhanomaisen yhteistyön kehittämistä.

T3, T6, T10, T11. Oppilas tutustuu Lähi-idän kriisien historiaan eri lähteistä ja näkökulmista käsin.

T1, T2, T3, T8, T9, T10, T11, T12: Oppilas kiinnostuu seuraamaan eri medioista kansainvälisiä tapahtumia ja osaa yhdistää ne asiaankuuluviin selittäviin taustatekijöihin.

Mitä/miten tukee laaja-alaista osaamista vuosiluokilla 7-8

(L1) Oppilasta ohjataan opiskelu- ja työskentelytaitojensa kehittämiseen ja ottamaan vastuuta omasta työnteosta. Historian opiskelun kautta kehitetään oppilaan ymmärrystä siitä, että työnteko ja ajattelu edeltävät inhimillisiä saavutuksia. Historian ilmiöiden eri tulkintojen kautta mahdollistetaan oppilaat huomaamaan, miten asiat ja tapahtumat voivat tuottaa erilaisia merkityksiä eri ihmisille sekä miten niitä on eri aikoina käytetty elämänvalintojen rakennuspuina seurauksineen. Samalla oppilaita rohkaistaan yhdistelemään eri näkökulmia sekä kriittiseen ajatteluun.

(L2) Historia oppiaineena tukee oppilaiden kulttuuri-identiteetin muodostumista ja kulttuurisesti kestävää elämäntapaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Oppilaalle luodaan mahdollisuudet oivaltaa miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa sekä pohtimaan, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisina hyväksyä. Historian opetuksessa oppilas tutustuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksien syntyyn ja niiden merkitykseen. Oppilas saa mahdollisuuden tutustua omaan kulttuuriperintöön ja osallistua sen ylläpitoon ja uusintamiseen. Oppilaiden esiintymis-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään koulussa ja sen ulkopuolella, sekä luodaan mahdollisuuksia maailmankuvan avartumiseen kansainvälisen yhteistyön kautta.

(L3) Historian opiskelussa otetaan vastuu omasta ja yhteisestä työskentelystä ja opiskeluilmapiiristä. Opitaan ajankäytön ja työnteon hallintaa. Historia sisällöistä löydetään esimerkkejä eri valintojen vaikutuksista ihmiskunnan historiassa ja osataan yhdistää niiden vaikutuksia nykypäivään.

(L4) Historian opetuksessa tutustutaan erilaisiin teksteihin ja niiden kautta saatavaan tietoon. Pyritään valitsemaan oppiaineen sisältöihin sopivia mahdollisimman erityyppisiä tekstejä ja harjoitellaan samalla lähdekritiikin käyttöä tekstien tulkinnoissa. Tuotetaan oppiaineeseen sopivia tekstejä ja esitetään niitä eri tavoilla. Rohkaistaan myös historiallisten tekstien (elämäkerrat, historialliset romaanit, elokuvat) lukemiseen ja katsomiseen vapaa-ajalla ja tarjotaan näihin mahdollisuuksia myös koulupäivien aikana esim. yhdistäen historian ja äidinkielen opetusta.

(L5) Internetin tarjoamia mahdollisuuksia historiallisten lähteiden sekä historiallisten tilastojen etsimisessä käytetään opetuksessa aktiivisesti hyväksi. Oppilaalle tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella tilastollista analyysia tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Oppilasta ohjataan itsenäiseen ja monipuoliseen tiedonhakuun Internetissä, sekä tarkastelemaan kriittisesti löytämäänsä tietoa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään hyväksi monipuolisesti tiedon tuottamisen välineenä, mm. oppimisprojektien toteuttamisessa ja sähköisen portfolion keräämisessä.

(L6) Historian opetuksessa korostetaan oman yritteliäisyyden, aloitteellisuuden ja oman osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä. Historian opiskelu kehittää osaltaan nykyajan työelämätaitoihin kuuluvaa kulttuurista ja historiallista yleissivistystä, jolloin oppilasta kannustetaan myös omatoimiseen historian harrastamiseen. Historiassa tuodaan esiin myös paikallishistoriaa, jonka avulla voidaan perehtyä oman lähialueen elinkeinoelämän historiaan ja toimialamuutoksiin.

(L7) Historian opetus tukee oppilaan valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin. Historia oppiaineena vahvistaa oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia yhteiskuntaa rakentavan osallistumisen keinoista ja heille luodaan mahdollisuuksia oppilaiden itsetuntoa, oma-aloitteisuutta ja rohkaistumista vahvistaviin osallistaviin kokemuksiin. Osallistumalla oppilaat voivat harjaantua ilmaisemaan näkemyksensä rakentavasti, etsimään ratkaisuja yhteistyössä toisten kanssa sekä pohtimaan erilaisten toimintatapojen oikeutusta eri näkökulmista.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on	Sisältöalueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1–S6		Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta	S1–S6	Historiatiedon hankkiminen	Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin	S1–S6	Lähteiden tulkitseminen	Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä	S1–S6	Kronologian ymmärtäminen	Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa	S1–S6	Historiallinen empatia	Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille	S1–S6	Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa	Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta	S1–S6	Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen	Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen	S1–S6	Historian tulkitseminen	Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä	S1–S6	Ihmisen toiminnan selittäminen	Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta	S1–S6	Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen	Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta	S1–S6	Historiatiedon tuottaminen	Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla	S1–S6	Historiatietoisuus	Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja