Koulunkäynnin ohjaajamme Sanna kävi kesäkuussa 2024 tutustumaan tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen saksalaisella Ernst-Reinstorf-Oberschule-koululla Hampurin lähellä Marschachtissa. Tässä hänen kertomuksensa:

Olin kesäkuussa 2024 koulumme Erasmus+ akkreditoinnin kautta saadulla EU:n rahoituksella tutustumassa yhteistyökouluumme Saksassa. Koulu sijaitsee pienehkössä Marschachtin kylässä, joka on Hampurin talousalueella. Koulu on yhtenäiskoulu, jossa on useita eri-ikäisiä oppilaita lähialueilta. Tutustuminen koulun toimintaan oli kaikenkaikkiaan todella avartava ja opettavainen kokemus. Ammatillisiksi tavoitteiksi matkalleni olin asettanut koulunkäynninohjaajan työn tarkastelun, digi-laitteiden käytön tarkastelun opetuksessa (erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa), diabeetikon koulunkäynnin tuen sekä autismin kirjon oppilaiden tuen koulu- oppimisympäristössä. Näiden tavoitteiden saavuttamisen lisäksi näin ja koin paljon muutakin, mitä voin hyödyntää työssäni täällä Mäntynummen yhtenäiskoululla.

Päällimmäiseksi mieleen on jäänyt ihmisten iloinen ja kunnioittava asenne koulutyöhön - niin opettajilla kuin oppilaillakin. Koulua ei pidetä itsestäänselvyytenä vaan etuoikeutena. Ihmiset kunnioittavat toisiaan, aina tervehditään, kiitetään ja kysellään kuulumisia, eli pidetään lähimmäisestä huolta. Koulussa saa olla hauskaa - ja oppimisen pitääkin olla hauskaa, mutta silti työskentelyyn suhtaudutaan vakavasti. Oppitunnit ovat 90 min pituisia, joka takaa riittävän ajan asiaan paneutumiselle. Oppitunti on myös jaettu osioihin, on aikaa keskustelulle, aikaa opetukselle, aikaa itsenäiselle työskentelylle/ ryhmä- tai parityöskentelylle ja lopuksi asian kertaamiselle ja läpikäynnille. Koulupäivät ovat myös pääsääntöisesti kaikilla yhtä pitkiä, joka helpottaa suunnitelmien tekemistä ja varsinkin koulukuljetuksia. Tämä saattaisi kutkuttaa myös meillä koulukuljetuksien haasteiden kanssa, kun kaikki oppilaat tulisivat ja lähtisivät samaan aikaan, samasta paikasta eikä tarvitsisi etsiskellä omia pysäkkejä tai aikatauluja. :D

Kiinnitin myös paljon huomiota työrauhaan joka varmasti kunnioituksen lisäksi johtui siitä, että digilaitteita ei näkynyt oppitunneilla ollenkaan. Puhelimet jätetään tunnin aluksi lokerikkoon opettajan pöydän luo ja ne otetaan luokasta poistuttaessa. Myöskään läppäreitä tms. ei ole käytössä, vain kynä, kumi ja paperi. On kai sanomattakin selvää, että myös käsialat olivat selkeitä ja helposti luettavia. Huomasin digilaitteita vain maahanmuuttajilla kielen haasteiden apuna ja nepsy-oppilaalla puheen tuottamisen haasteiden apuna. Tästä toivoisin otettavan oppia myös Suomessa. Välitunneilla ja käytävillä eivät myöskään puhelimet näkyneet ja vain toisella välituntipihalla sai käyttää puhelinta. Oli mukava huomata, että silti se välituntipiha, jolla ei saanut käyttää puhelinta, oli suositumpi. Yläkoululaisetkin tulivat mielellään tapaamaan toisiaan kasvotusten, keinumaan porukalla, pelailemaan pihapelejä jne. Puhelin ei siis näyttänyt näyttelevän niin suurta roolia lasten elämässä. 

Ei kuitenkaan kaikki Saksassa ole paremmin kuin meillä. Meillä tarjotaan joka päivä ilmainen, monipuolinen lounas, kun Saksassa taas tullaan omien eväiden kanssa kouluun eikä se aina ole kovin ravitsevaa. Sipsi -tai karkkilounas näkyy kyllä iltapäivän tunteina levottomuutena ja keskittymishaasteina. Koulunkäynninohjaaja Saksassa on vain yhden oppilaan kanssa, ei koko luokan tukena. Koulunkäynnin ohjaaja ei ole saksalaisen koulun alaisuudessa vaan erillisen järjestön palkkalistoilla. Tällöin kun kyseinen tukea tarvitseva oppilas on esim sairaana, ei ohjaajallakaan ole työpäivää. Se kuulostaa Suomen malliin tottuneelle melkoisen epävarmalta työpaikalta ja luokissa kuitenkin on useita avun ja tuen tarvitsijoita.

Kaikenkaikkiaan kokemukseni oli upea ja suosittelen kaikkia lähtemään, mikäli mahdollista. Erasmus+ tarjoaa mielettömiä tilaisuuksia päästä näkemään maailmaa, tutustumaan ihmisiin ja toisiin kulttuureihin ja matkalla myös tutustuu itseensä uudella tavalla. Erasmus+ liikkuvuuksiin voi lähteä oppilasryhmän kanssa, työkaverin kanssa tai ihan itsekseen kuten minä tein. Reissuunlähtö jännitti kovasti, mutta kaikki sujui paremmin kuin hyvin. Koko ajan oli Erasmus-koordinaattori tukena puhelimen päässä ja olo oli turvallinen. Lähtekää kaikki matkaan ja avartakaa maailmaanne! :)