Mannerheim

Mannerheim Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi 4. kesäkuuta. 1867 ja kuoli 27. tammikuuta. 1951. Hän oli kuudes Suomen tasavallan presidentti ( vuosina 1944- 1946), Suomen marsalkka ja yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä tärkeistä henkilöistä. Hän oli palvellut myös melkein kolmekymmentä vuotta Venäjän keisarikunnan armeijassa, jossa osallistui Venäjän-Japanin sotaan ja ensimmäiseen maailmansotaan. Mannerheim oli toiminut ylipäällikkönä jokaisessa Suomen itsenäisyyden ajan neljässä sodassa sekä jälkimmäisenä valtionhoitajana.

Kun kansa jakautui kahtia

1. Minkä ikäisenä, missä joukossa ja minne kaatu Markun äidin arvo-veli taisteli? 2. Mitä kotonahan ei heti tiedetty? 3. Kuinka monta poikaa oli Villellä oli? 4. Missä taistelussa ja mikä kuukausi ja vuosi Villen vanhin poika kaatui? 5. Mikä kuukausi, vuosi ja missä Villen nuorin poika kuoli? 6. Minä vuonna Markun äiti syntyi? 7. Mistä Markun äidin vanhemmat sisarensa eivät puhuneet? 8. Mihin sotaan isoisä Eemil ei osallistunut? 9. Mihin kaupunkiin markku 2000-luvun alussa lähti viettämään eläkepäiviään? 10. Mihin sotaan markun suku oli osallistunut? 11. Mitä paikalliset aktiivit alkoivat tehdä vuonna 2008? 12. Kuka oli yksi hankeen aktiiveista? Luoti päähän Voitonjuhlissa. 1. Kuka oli Kapellimestari, säveltäjä? 2. Missä juhlissa oli Toivo Kuula? 3. Kuka ampui häntä Viipurissa Vappuyönä? 4. Kuka valittiin Viipurin Musiikinystävien orkesterin kapellimestariksi? 5. Ketä oli Toivo Kuulan puoliso? 6. Milloin Toivo Kuula kuoli? 7. Milloin Toivo Kuulasta otetiin kuvat ennen Kuolemaan? 8. Kuka ampui häntä todennäköisenä? 9. Saako vappuyön tragedia? Lisävaloa vielä vuonna 2018? 10. Milloin Pirinen vangittiin? Viipurissa 1918? 11. Mihin Heikka Hukkui? 13. Mitä kivimäen Kalle-Eno kantoi aina kuoleemaansa asti? 14. Kuinka vanha uhri oli ja kuka se oli? 15. Kuka teloitettiin heti valkoisten päästyä takaisin Huhtisiin? Työläisten taistelu s.12-13 1. Miksi työläiset hyökkäsivät? 2. Mistä työläiset sai ruokaa? 3. Kuka oli Heikki? 4. Mitä apu keinoja työläiset käyttivät maatilan hyväksi? 5. Minkä nimisiä henkilöitä siellä oli? 6. Miten niiden elämä jatkoi sodan jälkeen? 7. Mitä tapahtui vuonna 1917 ? Täällä pohjan tähden alla romaanissa selvitetään totuutta s.36- 37 1. Kuka on Väinön linna? 2. Minkä maan kansalaisia täällä pohjan tähden alla romaani kuvaa? 3. Minkälaisen kohun täällä pohjan tähden alla romaani sai aikaan? 4. Mitä tilanteita väinö linnan leffat kuvaa? 5. Mitä traumoille tehtiin leffoitten kanssa? 6. Mitä ihmisiä linnan näkö kulma käsitteli? 7. Mihin hän ei sortunut tehdessä romaania? 8. Mitä hän rakensi tehdessä tuntematonta sotilasta? 9. Mikä tarina jäi jäljelle avata persoonia romaaneissa? 10. Minne pohjan tähden tapahtumat sijoittuvat? 11. Keitä tarinat koskettavat? 12. Mihin Suomen historiallisiin vaiheisiin liittyvät? 13. Mihin vaalit perustuivat? 14. Keiltä vaalit veivät enemmistön? 15. Mikä sotilaallinen järjestö perustetaan itsenäistymisen ohella? 16. Mikä sota syttyy? 17. Ketkä otta vallan urjalassa? 18. Mitä plutoonaa akseli johtaaa ja minne ne menevät ennen pitkää? 19. Missä huolto pettää jo alussa? Rampe: (1) Millainen vuosi oli 1917? 2) Mitä tapahtui vallankumousneuvosto? 3) Mikä oli Lenin lupaus? 4) Mitä tapahtui päätöslauselma? 5) Mitä alkoi kaksipäiväinen? 6) Mitä etukäteen valmisteltu? 7Mitä tanner ei halunnut? 8) mitä sosiali demokratti on? 9) Mitä kokousväkeen oli saapunut? 10) Mitä väinö tannerin? 11) Mitä kokoussali äänesti? 12) Mitä lakolla saattiin? Marc: Veljekset ajautuivat eri puolille: sivut 6-7 1) Mitä Tapio Kangasniemi alkoi tutkia? 2) Keitä olivat Kangasniemen isoisät? 3) Missä Hanhimäen veljekset jatkoivat elämää kansalaissodan jälkeen? 4) Tapailivatko Risto ja Jussi sisällissodan jälkeen paljon? 5) Jättikö sisällissota veljesten väliin särön? 6) Minkä Kangasniemi julkaisi viisi vuotta sitten? 7) Kuinka hyvät välit Urholla oli Ristoon? 8) Kenen puolella Jussi Hanhimäki päätyi taistelemaan? 9) Kenen puolella Risto päätyi taistelemaan? 10) Oliko Hanhimäen veljesten ajautuminen vihollisleiriin sattumaa? 11) Missä Urho oli käymässä juuri sisällissodan kynneksyllä? 12) Oliko Paikkakunnan yleissellä hengellä merkitystä? 13) Oliko suvun kiihkeät tunteet jäähtyneet? 14) Kenen puolella Urho päätyi taistelemaan? 15) Kuka oli kehottanut Urhoa lähtemään kiireesti takaisin Ähtäriin? 1. Milloin alkoi Suomen Sisällissota? 2. Koska alkoi lakkautua Suomen asevelvollisuus? 3. Moniko osasi purkaa kiväärin? 4. Kuinka monta kuntaa Suomessa oli 1919? 5. Mitkä olivat punaisten hallussa? 6. Montako punakaartilaista oli? 7. Kuinka monta punkkarilaisat oli kertynyt koko armejan aikan? 8. Saiko punakaartit valita työloman? 9. Kuinka monta valkoista oli 1 maailmansodan alussa? 10. Koska aselepo alkoi? 11. Valkoisen armeijan lukuvahvuus? 12. Valitsivatko suomalaiset puoliaan? 13. Oliko kuria ja järjetystä koskaan? 14. Montako toimintaa punaisilla oli? 15. Montako kivääriä saatin? Linda: 1) Mikä vuosi sosiaalidemokraatit hävisivät eduskuntavaalit? Vuonna 1917. 2) Millä tavalla sosiaalidemokraati pääsisivät hallitsemaan? Että he aloittaisivat sodan. 3) Mihin saakka Suomen porvaristo oli erimielinen siitä, mihin suuntaan maata pitäisi kehittää? Marraskuuhun vuoteen 1917. 4) Minkä vaatiminen K.J Ståhlbergin mielestä saisi suuttumaan Venäläiset? Itsenäisyyden vaatiminen. 5) Mitkä asiat yhdistivät porvarillisen Suomen? Marraskuun 1917 suurlakko, väkivaltaisuuksien yhteydessä tehdyt surmat ja bolsevikkien nousu Pietarissa. 6) Mitä sodan jälkeen käytettiin liian paljon? Kuoleman tuomioita. 7) Mikä unohdettiin helposti kuolemantuomion käytössä? Unohdetaan, että valtiorikosoikeudet laillisesti tuomitsisivat kapinalliset. 8) Minä vuonna suurin osa tuomituista vapautettiin? Vuoden 1918 lopussa. 9) Milloin kaikki tuomitut pääsivät osallistumaan kunnallisvaaleihin? He pääsivät osallistumaan jo samana syksynä kunnallisvaaleihin. 10) Minä vuonna he pääsivät eduskuntavaaleihin? Vuonna 1919. 11) Mihin ei mennyt kymmentäkään vuotta? Kun kapinan tehnyt puolue muodosti jo maan hallituksen. 12) Miten Suomi selvisi sodasta? Suomi selvisi sisällissodasta yllättävän nopeasti. 13) Milloin Suomesta tuli vapaa ja itsenäinen valtio? Toukokuussa vuonna 1918. Kun valkoiset voittivat vapaussodan. 15) Minä vuonna Suomi oli vielä miehitetty valtio? Vuonna 1917. 16) Miksi työväenliikkeestä ei voinut tulla vuosikymmeniin valtakulttuuria? Ruotsin, vuoden 1918 tapahtumien takia. 17) Mitkä asiat olisivat voineet toteuttaa ilman sisällissotaa? Muutamat tärkeät työväestön asemaa parantaneet uudistukset. Laki kahdeksan tunnin työpäivästä. 18) Minä vuonna suomessa ei ollut vakiintuneita sääntöjä sille, miten poliittinen järjestelmä tällaisessa kahtiajaossa toimii? Vuonna 1917. 19) Milloin järjestysvalta romahti? Kun Venäjän keisarinvallan kukistuminen loi poikkeukselliset olosuhteet. 20) Mitkä olivat puolueen lisäksi työväen voimakeskuksia? Punakaartit ja ammattiyhdistysliike.

Titanic

Titanic on laiva joka upposi Pohjoisella-Atlantilla neitsytmatkallaan. 14.-15.4.1912 yöllä törmättyään jäävuoreen. Titanicin uppoaminen on yksi historian kuuluisimpia merionnettomuuksia. Lehdistö kutsui Titanicia käytännössä uppoamattomaksi.Yhdessäkään aluksessa tarvinnut Ison-Britannian lain mukaan olla enempää kuin kuusitoista pelastusvenettä, koska laipiorakentamisen yksi keskeinen idea oli tehdä haaksirikkoutuneesta laivasta suuri kelluva pelastusvene. Pelastusveneitä oli vain noin puolelle matkustajista.1500 ihmistä kuoli. 700 ihmistä selviytyi onnettomuudesta. Laivassa oli yhteensä 2200 ihmistä. suuri pituus 269,8 m. ja leveys 28,9 m. Titanicin hylky löydettiin vuonna 1985, noin 73 vuotta onnettomuuden jälkeen. 3 798 metrin syvyydessä lepäävää hylkyä on tutkittu ja nykyään sinne järjestetään turistisukelluksia. Hylky pääsi vuonna 2012 kulttuuriperintöä koskevan sopimuksen piiriin. Ajatus Titanicin rakentamisesta syntyi vuonna 1907. Laivanvarustamo White Star Line oli vaikeuksissa kilpailijoiden suurempien ja ylellisempien risteilyalusten vuoksi. Harland and Wolffin puheenjohtaja William Pirrie suunnitteli White Star Linen toimitusjohtaja J. Bruce Ismayn kanssa illallisella kolmen uuden laivan rakentamista joiden tärkeimmät valtit olisivat nopeuden sijaan suuri koko ja ylellisyys. Titanic oli toinen Olympic-luokan laiva, ja se rakennettiin yhdessä sisaraluksensa RMS Olympicin kanssa Pohjois-Irlannin Belfastissa Harland and Wolffin telakalla. Telakalla oli alun perin kolme osastoa, jotka yhdistettiin siten, että Titanic ja Olympic voitiin rakentaa vierekkäin. Titanicia rakentamaan värvättiin yli 8 000 uutta telakkatyöläistä Irlannista. Aluksia rakentaneet irlantilaiset ansaitsivat keskimäärin 2 puntaa viikossa. He tekivät 5-päiväistä työviikkoa kello 7:50-17:30.

juoksu hauta

juoksuhauta on sodassa käytetty maahan kaivettu ojamainen käytävä.sen antaa sotilaille suojan jostan on helppo ampua ja joissa voidaan liikkua ilman viholaisen suoratulen vaaraa. Juksuhautaa käytettiin sotien aikana se oli kyllä vaarallinen mutta siellä eisaanu nostaa päätä koska josti pään ylös niin sillon kyllä kuoli heti koska viholainen näki ampua sotilaan. mutta jos halusi pysyä hennissä niin hänen piti pitää pää kylmänä ja pitää se pää piilossa. Juoksuhautaa käyitti myös suomalaiset enkuin sota alkoi niin suomalaiset

1 maailmansota

1800 luvun loppupuolella valtiot kilpailivat keskenään sekä euroopassa että muulla maailmassa.ne hankkivat siirtomaita armeijoitaan. kilpailessa. keskenään valtiot etsivät tukea liitolaisilta.Lopulta eri liittokunnat iskivät yhteen. sota laajeni pian maailmansodaksi ,jossa oli mukana useita kymmeniä valtioita. sodan päätyttyä maailma ei ollut enää samanlainen kuin enne.miljoonia ihmisiä oli kuollut, ja keisarit olivat menettäneet valtansa. ihmiset halusivat oikeudenmukaisempaa maailmaa ja pysyvää rauhaa. Ensimmäinen maailmansota (myös suuri sota tai maailmansota) oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin. Alusta alkaen sotaa käytiin niin Aasian kuin Afrikankin mantereilla ja kaikilla suurimmilla valtamerillä. Taisteluita ei käyty Amerikan mantereilla, mutta Yhdysvallat osallistui sotaan taistelemalla Euroopan maaperällä. Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Yhdistynyt kuningaskunta, Venäjän keisarikunta, Ranska ja Yhdysvallat. Ryhmien nimet tulevat niiden maantieteellisestä sijainnista: Saksa ja Itävalta-Unkari sijaitsevat keskellä (keskusvallat) Eurooppaa, missä niitä ympäröivät Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Venäjä (ympärysvallat). Ennakko-odotusten vastaisesti Italia ei ollut kolmiliitossa mukana, vaan liittyi sotaan 1915 ympärysvaltojen puolelle. Miljoonia kuolonuhreja vaatinut sota on historian tuhoisimpia ja historiallisesti erittäin merkittävä sota: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänä toisen maailmansodan synnylle. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen sota, johon liittyi maita yli puolen maapallon alueelta, suurimmat taistelut käytiin Euroopassa. Se oli myös ensimmäinen motorisoitu sota. Suursotaa osattiin aavistaa etukäteen, sillä käynnissä oli valtava kilpavarustelu muun muassa Saksan ja Englannin välillä. Monet valtiot lähtivät sotaan, koska ne uskoivat sen hyödyttävän heitä ja kestävän vain lyhyen ajan. Sodan käynnisti liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio. Alun perin oli kyse paikallisesta kriisistä Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä. Serbialaisen terroristijärjestö Mustan Käden tekemän Itävalta-Unkarin kruununprinssin Frans Ferdinandin murhan jälkeen Itävalta-Unkari asetti Serbialle ehtoja, joihin Serbia ei voinut myöntyä. Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle, mihin Serbian liittolainen Venäjä vastasi julistamalla sodan Itävalta-Unkarille. Lopulta Euroopan suurvaltojen keskinäiset sopimukset tulivat täytäntöön ja Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sotia toisilleen. Diplomaattisista neuvotteluista ei ollut apua laajenevan selkkauksen selvittämiseksi eikä esimerkiksi Saksan esittäessä rauhanneuvotteluja 1916 siihen suostuttu.

2 maailmansota

Toinen maailmansota Hitler aloitti syyskuussa vuonna 1939 sodan. Hänen tavoitteensa oli maailman herruus ja olisi aivan uusi järjestys, missä alistetut kansat raataisivat saksalaisen herrarodun puolesta. Hitlerillä oli valtava alkumenestys, mutta noin kolmen vuoden päästä hänen voittonsa pysähtyi ja siitä alkoi tappion tie. Liitoutuneet olivat edenneet idästä, etelästä ja lännestä. Kolmas valtakunta alkoi olla koossa. Saksa joutui antautumaan toukokuussa vuonna 1945. Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtamat liittoutuneet. Kymmeniä miljoonia ihmishenkiä vaatinut toinen maailmansota on ihmiskunnan historian tuhoisin sota.

2 maailmansodan loppu

Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945. Toinen maailmansota alkoi Euroopassa Saksan hyökkäyksellä Puolaan 1.9.1939. Kun Neuvostoliitto myöhemmin hyökkäsi Puolaan, niin Puola joutui kahden rintaman sotaan ja kukistui. Kun Puola oli lyöty, niin Saksa otti Länsi-Puolan ja Neuvostoliitto Itä-Puolan. Saksan laajentuminen Vuoden 1940 aikana Saksa valtasi pohjois-Ranskan lukuun ottamatta Vichyn Ranskaa joka perustettiin v. 1940, Tanskan, Belgian ja Alankomaat. Keväällä (1941) Saksa valtasi Kreikan ja Jugoslavian ja Italia oli miehittänyt Albanian jo vuonna 1939 Saksa kävi myös tuloksetonta ilmasotaa Iso-Britanniaa vastaan vuonna 1940 Toinen maailmansota loppui, kun Saksa antautui 8.5.1945. Saksa jaettiin Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian miehitysvyöhykkeisiin. Myös Berliini ja Itävalta jaettiin miehitysvyöhykkeisiin. Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945. Alkoi saksan hyökkäyksellä puolaan. Puola joutui kahden rintaman sotaan ja kukistui. Kun Puola oli lyöty, niin Saksa otti Länsi-Puolan ja Neuvostoliitto Itä-Puolan. Neuvostoliitto solmi syksyllä 1939 Baltian maiden kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset. Kun Suomelle tarjottiin vastaavaa sopimusta, niin Suomi kieltäytyi.Vuoden 1940 aikana Saksa valtasi pohjois-Ranskan lukuun ottamatta Vichyn Ranskaa joka perustettiin v. 1940, Tanskan, Belgian ja Alankomaat. Operaatio Barbarossa eli Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesäkuun lopulla 1941. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Japani hyökkäsi Pearl Harboriin yllätyshyökkäyksellä josta Yhdysvaltoja tosin olivat varoittaneet sen liittolaiset Kaakkois-Aasiassa ja josta annettiin tutka-asemalta ilmoitus, mutta johon reagoitiin liian hitaasti. Saksan rintamatilanteen nopea huononeminen jatkui Normandian maihinnousun jälkeen joka tapahtui kesällä 1944 Ranskassa, kun länsivallat suorittivat maihinnousun. Toinen maailmansota loppui, kun Saksa antautui 8.5.1945. Saksa jaettiin Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Iso-Britannian miehitysvyöhykkeisiin. Myös Berliini ja Itävalta jaettiin miehitysvyöhykkeisiin. Toisen maailmansodan loppuminen Toista maailmansotaa käytiin vuosina 1939-1945. Saksan puolustus murtui tammi-huhtikuussa 1945. Liittoutuneet olivat sopineet miehitysrajaksi Elbe-joen ja puna-armeija ja länsiliittoutuneiden joukot kohtasivat siellä 25.huhtikuuta 1945. Mussolini oli surmattu 28.huhtikuuta. Hitler teki itsemurhan kahden päivän kuluttua Mussolinin surmasta. Saksa antautui 8.toukokuuta. Sota Euroopassa oli päättynyt liitoutuneiden voittoon. Japanin voitonkulku oli pysähtynyt kesäkuussa 1942. Amerikkalaiset etenivät saari saarelta kohti Japania. Japanilaiset puolustivat sitkeästi jokaista saarta. Ihmishenkien menetykset olivat molempien puolin suuret. Saadakseen sodan nopeasti loppumaan ja säästääkseen sotilaitaan amerikkalaiset pudottivat 6.8.1945 atomipommin Hirosimaan. Kaupunki tuhoutui heti ja 80 000 ihmistä kuoli. Toinen pommi Nagasakiin. Japani antautui 15.elokuuta, ja toinen maailmansota päättyi.

Talvisota

Suomen suhteet Neuvostoliittoon eivät 1930-luvulla olleet hyvät. Neuvostoliitto ja Suomi eivät käyneet kauppaa juuri ollenkaan. Suomi oli nuori valtio, jonka asukkaat olivat kansallismielisiä ja venäläisvastaisia ja pelkäsivät kommunismia. Hitlerin Saksan voimistuessa 1930-luvun lopulla Euroopassa alkoi näkyä sodan uhka. Suomi etsi Ruotsista liittokumppania ja halusi yhdessä linnoittaa Ahvenanmaan. Neuvostoliitto ei kuitenkaan hyväksynyt Ahvenanmaan linnoittamista. Suomi jäi eristyneeksi kansainvälisessä politiikassa. Presidentti Kallio ja maan hallitus, toivoivat, että Suomi voisi olla puolueeton ja pysyä suurvaltaselkkausten ulkopuolella. Kun Saksa ja Neuvostoliitto elokuussa 1939 solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, suomalaiset alkoivat huolestua. Saksa ja Neuvostoliitto olivat salaisella sopimuksella jakaneet Itä-Euroopan omiin etupiireihinsä. Suomi, Viro, Latvia ja Itä-Puola kuuluivat Neuvostoliiton etupiireihin. Suomen hallitus sai 5.10.1939 kutsun saapua Moskovaan neuvottelemaan neuvostojohdon kanssa. Suomen hallitus lähetti matkaan valtioneuvos Paasikiven. Häntä kehotettiin pitämään kiinni Suomen puolueettomuudesta. Samaan aikaan Suomen armeija alkoi sotamarsalkka Mannerheim johdolla valmistautua liikekannallepanoon ja väestönsuojeluun. Moskovassa Paasikivi kuuli Neuvostoliiton vaatimukset: Hankoniemi oli vuokrattava Neuvostoliitolle tukikohdaksi. Lisäksi piti luovuttaa Suomenlahden ulkosaaret ja osa Karjalan kannasta. Stalin selitti, että Neuvostoliitto tarvitsi näitä alueita Leningradin turvallisuuden takia. Paasikivi piti kuitenkin kiinni Suomen alueen jakamattomuudesta ja puolueettomuudesta eikä suostunut kaikkiin luovutuksiin. Kun neuvottelut eivät edistyneet, alettiin taistella aseilla. Neuvostoliitto syytti armeijaa siitä, että se olisi ampunut Mainilassa tykeillä rajan yli Neuvostoliiton puolelle. Suomalaiset väittivät syytöstä mahdottomaksi. Silti Neuvostoliitto hyökkäsi 30.11.1939 Suomeen ja aloitti sodan. Sodan ensimmäisenä aamuna neuvostoliittolaiset pommikoneet alkoivat yllättäen pommittaa Helsinkiä. Pommituksessa kuoli kymmeniä kaupunkilaisia. Itärajan yli Karjalan kannakselle vyöryi panssarivaunujen ja voimakkaan tykistön tukemana yli 200 000 venäläistä sotilasta. Aluksi suomalaiset perääntyivät. Kuitenkin jo joulukuussa Summassa suomalaiset pysäyttivät vihollisen. Venäläisillä oli vaikeuksia metsämaastossa ja kovassa pakkasessa. Myös Pohjois-Karjalassa suomalaiset puolustivat aluettaan urhollisesti. Kun venäläiset työntyivät rajan yli, suomalaiset saartoivat heitä motteihin, saartorenkaisiin, joissa vihollinen tuhottiin ja panssarivaunut kaapattiin. Suomessa oli kova pula aseista, sillä ulkomailta ei saatu odotettua aseapua. Helmikuussa Suomen armeija oli jo erittäin heikko. Yli kymmenentuhatta miestä oli kaatunut. Neuvostoliitollakin oli kärsinyt huomattavasti sodasta. Stalin halusi ratkaista sodan. Hän aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannakselle. Hyökkäys heikensi Suomen puolustuslinjoja, ja lopulta ne murtuivat. Kun ulkomailta ei tullut tukea, Suomen hallitus hyväksyi Neuvostoliiton asettamat raskaat rauhanehdot ja allekirjoitti rauhansopimuksen Moskovassa 13.3.1940. Rauhanehtojen mukaan Suomen itärajaa siirrettiin niin, että Kannas ja Laatokan Karjala jäivät Neuvostoliitolle. Pohjoisessa osa Sallaa ja Kuusamoa sekä Jäämeren rannalla Kalastajasaarento jäivät Neuvostoliitolle. Hankoniemi vuokratiin Neuvostoliiton tukikohdaksi. Puna-armeija epäonnistui suomen valtauksessa.

YK: perustaminen

Yhdistyneet kansakunnat perustettiin toisen maailmansodan jälkeen. Sen tarkoitus on ratkaista valtioiden keskinäisiä riitoja rauhanomaisin keinoin. YK:sta päätettiin tehdä tehokkaampi järjestö, kuin Kansainliitosta. Kansainliito oli perustettu ensimmäisen maailmansodan jälkeen. YK:n tarkoitus oli auttaa jälleenrakentamista ja taloudellista kehitystä, sekä ohjata kansat yhteistyöhön rauhan puolesta.YK:n perustajat olivat toisen maailmansodan voittajavaltiot. Se perustettiin vuonna 1945. Maailmanjärjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. Perustamispäivä 24. lokakuuta on kansainvälinen YK:n päivä, ja se aloittaa YK:n aseidenriisuntaviikon.

Stalingradin taistelu

Helmikuun 2. päivänä 1943 saksalainen tiedustelukone lensi korkeala Volgan yläpuolella ja läheti Saksaan radioviestin: "Ei taistelun merkkejä Stalingradissa." Lentäjä ei kuitenkaan tiennyt kertoa, että samalla hetkellä kompuroi yli 90 000 nälkäistä ja verisiin huovanrepaleisiin verhoutunutta saksalaista sotilasta kohti Siperian vankileirejä. Nämä olivat olonjänet lähes 300 000 miehen armeijasta. Jo vuoden 1942 lopussa neukut olivat piirittäneet Stalingradissa olevat saksalaiset. Piiritystä seurannutta armotonta hyökkäystä saksalaiset eivät kestäneet, vaan antautuivat. Stalingradin taistelu oli sodan tärkeimpiä. Neukujen hyvä sotamenestys osoitti, etteivät saksalaiset olleet voittamattomia. Venäjän puna-armeija perääntyi ja poltti vetäytyessään kaiken mistä saksalaisille olisi ollut hyötyä. Partisaanit (eräänlaiset sissit)vaikeuttivat saksalaisten elämää tekemällä sabotaasia. Myös Neuvostoliiton ankarat elinolot tuottivat saksalaisille lukuisia ongelmia. Toisen maailmansodan käännekohta oli Stalingradin taistelu ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista. Taistelussa oli osallisena noin viisi miljoonaa sotilasta. Stalingradin taistelu oli aikanaan suurin koskaan käyty taistelu.

Keskitysleirit

Keskitysleirit on paikka, jonne kootaan siviilejä, joiden liikkuvuutta ja kontakteja halutaan rajoittaa. yleensä leirejä on luotu sotien aikana, jolloin vihollismaa kansalaiset ja epäluotettavaksi koetut poliittiset ja kansalliset ryhmät on koottu kyseisiin leireihin viedään paljon sotilaita. käsitteen synty: Keskitysleirien varsinainen historia alkoi (1860-1865) ja Etelä-amerikan valtioiden itsenäisyyssodissa sen jälkeen.Näissä vangitut olivat vihollispuolen vangittuja sotilasta semmosta leiriä käytettiin vuona 1941 saksalaiset sulkivat 1900. Keskitysleirien varsinainen historia alkoi Yhdysvaltain sisällissodassa (1860–1865) ja Etelä-Amerikan valtioiden itsenäisyyssodista sen jälkeen. Näissä vangitut olivat vihollispuolen vangittuja sotilaita, ja keskitysleirit toimivat nimensä mukaisesti suurina leirimäisinä vankiloina, joihin suuret vankimäärät keskitettiin. Espanjankielistä termiä reconcentración käytettiin internoinnin yhteydessä ensimmäisen kerran Kuuban kolmannen vapaussodan yhteydessä (1895–1898) kuvernööri Valeriano Weylerin toimesta. Maaseudun väestön siirroilla pyrittiin vähentämään tukea Kuuban vapaustaistelijoille. Sää ja taudit johtivat kuolemiin, joita Yhdysvaltain lehdistö käytti muokkaamaan mielipidettä Espanjan vastaiseen sotaan. Saksalaiset sulkivat 1900-luvun alussa siirtomaassaan Lounais-Afrikassa hereroja ja muita kapinoivia alkuasukasheimojen jäseniä keskitysleireihin. Niistä kenties tunnetuin oli nimeltään Dark Island. Kaikkia kuolleita ei haudattu, vaan heidän kallojaan myytiin muistoesineinä tai rotutieteellisesti sävyttyneen antropologian havaintomateriaaliksi. Näissä olleet olivat vihollisia jotka oli sodassa Natsit ovat tunetuimpia leirin käytäjiä he siirsivät satoja miljoonia ihmisiä leireille. Tuhansia ihmisiä kuoli, ruumiita poltetiin suurissa poltouuneissa. Elonjäänet olivat vapautueesaan lähes käveleviä luurankoja. Sodan loppunaikoina teki työtä n.7-8mil. siviiliä kolmen valtakunnan hyväksi. heitä lyötiin potkitiin häpäistiin ja jätettiin kuolemaan keskitysleirijärjestelmä (saks. Konzentrationslager; virallinen lyhenne oli KL, mutta vähemmän muodollisissa yhteyksissä yleensä KZ) perustettiin Adolf Hitlerin saatua vallan tammikuussa 1933. SA aloitti vangitsemiset, aluksi kellareihin ja muihin varastoihin. Maaliskuussa perustettiin ensimmäiset keskitysleirit Weimarin lähelle Nohraan ja Berliinin lähelle Oranienburgiin. SA ja Baijerin poliisi taas avasivat leirin Dachaussa. Elokuuhun 1934 mennessä 80 000 ihmistä vangittiin. SS sai keskitysleirien hallinnon toukokuussa 1934. Suurin osa alkuperäisistä leireistä suljettiin ja Heinrich Himmler nimitti entisen Dachaun komendantin, Theodor Eicken keskitysleirien tarkastajaksi. Aluksi leireille vangittiin poliittisia toisinajattelijoita, Jehovan todistajia, pappeja, homoseksuaaleja, romaneita ja mielisairaita. Valtakunnan salaisella poliittisella turvallisuuspoliisilla, Gestapolla oli valta pidättää ja asettaa valitsemiaan henkilöitä turvasäilöön vankiloihin tai keskitysleireille ilman syytettä tai tuomiokäsittelyä. Toukokuussa 1935 Saksassa oli viisi leiriä, joilla oli 3 500 vankia: Esterwegen (322), Lichtenburg (706), Moringen (49 naista), Dachau (1 800) ja Sachsenburg (678). Marraskuun 1938 juutalaisvainoissa vangittiin 50 000 ihmistä lisää. Huhtikuussa 1939 suurin osa vangeista oli vapautettu, ja leireillä oli noin 21 000 henkeä. Tällöin alettiin vankien työvoimaa hyödyntää pakkotyössä vangitsemisen lisäksi. Uudet leirit perustettiin lähelle kuljetusreittejä ja SS:n hallinnoimia tehtaita.

Normandian maihinnousu

Liittoutuneet tekivät vapauttavan maihinnousu normandiaan Natseista. Neuvostoliitto halusi lännen mukaan avaamaan rintaman Eurooppaan.Operaatio maihin nousu alkoi 6.6.1944, sitä kutsutaan D-Day päiväksi (pisin päivä). Silloi tehtiin liittoutuneiden salassa oleva maihinnousu. Siinä oli mukana n. 5000 alusta ja 200 000 sotilasta. Ranskalaiset ottivat vastaan lännen liittolaiset. Maihinnousu onnistun elokuun 25. päivänä vallattiin pariisi. Maihinnousun jälkeen aloitettiin Saksan valtaus. Maihinnousua seurannut taistelu Normandiasta jatkui yli kaksi kuukautta. Polittisesti maihinnousua Länsi-Euroopan mantereelle oli ajanut Josif Stalin keventääkseen puna-armeijan tapioita jo vuodesta1942 alkaen, mutta länsiliitoutuneet olivat torjuneet toiveet. Kun Teheranin konferensissa oli sovittu maihinnoususta varsinainen ajoitus operaatiolle riippui säästä. Saksa hallitsi suurta osaa Euroopasta vielä keväällä1944. Neuvostoliitto vaatii länsiliittoutuneitaavaamaan toisen rintaman, jotta kolmas valtakuntasaataisiin kukistettua.

Atomipommit Toisessa maailmansodassa

Hiroshiman atomipommi Amerikkalaiset pudottivat 6. elokuuta. 1945 atomipommin Hiroshimaan ,että säästäisivät sotilaita ja saisivat nopeammin sodanloppumaan. Kaupunki oli tuhoutunut hetkessä. Noin 80 000 ihmistä kuoli pommituksessa. Hiroshima ja Nagasaki ovat ainoat paikat ihmiskunnan historiassa, joita vastaan sodassa on käytetty ydinpommia. Pommit oli pudotettu varta vasten muodostetun 509. pommitus- ja kuljetuslentorykmentin B-29 superfortress- pommikoneista. Rykmentti oli sijoitettu Tinianin saarelle Mariaaneille Hyökkäykseen osallistui aina kolme konetta, pommikone, mittauskone ja valokuvauskone. Muiden koneiden edellä kohteissa kävivät säätiedustelukoneet, sillä pommit piti pudottaa selkeällä säällä. Pommi pudotettiin 9 450 metrin korkeudesta. Pommi räjähti kello. 8.15 pudottuaan vapaasti 550 metrin korkeuteen. Tämän pommin paino oli 4 000 kiloa, siinä käytettiin uraani- 235 isotooppia. Vastaava pommia ei ole ennen testattu.

Benito Mussolini

oli italialainen poliitikko ja fasismin keskeinen perustaja. Mussolini toimi nimellisesti Italian pääministerinä 1922–1943, mutta käytännössä hän perusti valtaan päästyään maahan yksipuoluediktatuurin. Mussolinin ura alkoi Italian sosialistipuolueessa, mutta hänet erotettiin ensimmäistä maailmansotaa kannattavien mielipiteidensä vuoksi. Sodanjälkeisen Italian poliittiseen maaperään upposi Mussolinin nationalistinen retoriikka ja lupaukset suurvalta-asemasta. Benito Mussolini syntyi Predappiossa, Italiassa, 29. heinäkuuta 1883. Beniton äiti oli opettaja ja isä seppä, ja Benito oli heidän ensimmäinen lapsensa. Myöhemmin Benitolle syntyi kaksi sisarusta, veli ja sisko. Äiti puolestaan oli harras katolilainen, josta seurasi kasvatuksellisia kiistoja. Benitoa ei kastettu, mutta toisaalta hänet lähetettiin kompromissina katolilaisten munkkien ylläpitämään sisäoppilaitokseen NUORUS: Benito Mussolini on italian diktatori hän oli sosialismin kanataja osalistui 2 mailmansotan akselivaltojen puolela. Syntyi predapio nimisesä kyläsä. Hänen isänsä Alessandro Mussolini oli amatiltan seppä ja tunetin inokana sosialistina. Mussolinin äiti Rosa Maltioni oli opetaja joka uskoi hyvän koulutuksen olevan eritäin tärkeä. Poika nimetin Meksikon presidentin Benito Juarezin mukan. Mussolini pakeni Italiasta Sveitsin asevelvolisutan. PALUU: Vuoden 1907 tienoila Mussolini palasi Italiaan, hän suoriti asepalveluksensa ja hän koulutautui lehtimieheksi, ja vuoden 1909 tamikusa hän muutti Itävalta-Unkarin alaisudesa olesan Trentoon ajan mitan hänestä tuli suositu sosialismin toimitaja hänestä tuli sosialismin pätoimituksen jäsen hänet oli tunetu radikaleista mielipiteistän. Hän oli aikoinan ehdoton pasifisti. Benito Mussolini syntyi Predappio-nimisessä pikkukylässä Bolognan ja Riminin rajamailla Forlìn maakunnassa.[1] Hänen isänsä Alessandro Mussolini oli ammatiltaan seppä ja sittemmin ravintoloitsija, joka tunnettiin innokkaana sosialistina.[2] Mussolinin äiti Rosa Maltoni oli opettaja, joka uskoi hyvän koulutuksen olevan erittäin tärkeää. Poika nimettiin Meksikon presidentin Benito Juárezin mukaan. Lapsuudessaan Mussolini erotettiin koulusta, sillä hän oli puukottanut luokkatoveriaan ja heittänyt opettajaansa mustepullolla. Vaikka hän olikin lapsena huonokäytöksinen, hänen kerrotaan saaneen koulussa hyviä arvosanoja. Vuonna 1900 Mussolini liittyi isänsä ehdotuksesta Italian sosialistipuolue Partito Italiano Socialistan jäseneksi. Jo ennen liittymistään puolueeseen monet sosialistit olivat kutsuneet häntä ”toveri Mussolini nuoremmaksi”. Koulusta hän valmistui 18-vuotiaana vuonna 1901. Aluksi Mussolini työskenteli rehtorina eräässä lukiossa, mutta kyllästyi opettamiseen ja erosi ammatistaan.

Josif Stalin

Josif Stalin oli aikanaan julma diktaattorin neuvostoliitossa . Hän syntyi kuudes joulukuuta 1878 hän oli pitkä 1.73m. Hänen äitinsä Jekaterina ”Keke” ja isänsä Vissarion ”Beso” eke kasvattivat häntä ensimmäiset kuukaudet pienessä ahtaassa talossa Gorin kaupungissa. Koulussa Stalin oli aluksi mallioppilas, josta tuli myehemin ateisti koulun painostuksen takia. Hänen molempien vanhempiensa väkivaltainen käytös antoi alun julmale luontele ja hänestä tuli yhtä julma kuin isänsä Josif Stalin oli bolsevikkivallankumouksellinen, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922-1953 ja Vladimir Leninin seuraaja Neuvostoliiton johdossa. Stalin turvautui valtioterroriin polittisten tavoitteidensa ajamiseksi. Hän pani toimeen vähemmistökansallisuuksien pakkosiirtoja, lähetti polittisiksi vangeiksi tuomittuja pakkotyöhön ja perusti gulag-järjestelmän.

pystykorva konekivääri

Maavoiminen peruskivääri 1920-luvulla talvisotaan asti. Pystykorva on suomalaisvalmisteinen konekivääri. . Suurimmat erot venäläismalliin ovat lyhennetty piippu ja paranneltu laukaisumekanismi sekä etutähtäin, josta nimi Pystykorva tuleekin: sen reunimmaiset osat muodostavat jyvää suojaavat pystyssä olevat korvat. Ase on harvinaisemman M/28-suojeluskuntakiväärin kanssa. tuhotui jatkosodan aikana viipurinlahdessa taistelussa. harvat yksilöt museoitiin ja loput tuhottiin lopullisesti. niitä' ei enään valmisteta.pystykorvan suunnittelija oli jääkärikapteeni Isak einar kuusisto. Aseen käyttäjiin kuului myös talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhä, joka suosi avotähtäimiä tuolloin jo tarkka-ampujakäytössä yleisten kiikaritähtäinten sijasta.