Presidentti-digitarinat
Opettajien etukäteisvalmistelut
Projekti aloitettiin opettajien karkealla suunnittelulla projektin vaiheista ja aikataulusta. Tilaa jätettiin matkan varrella tuleville ideoille ja muutoksille.
Opettajien tehtävänä oli lainata sopivaa kirjallisuutta ja etsiä Suomen presidenteistä kertovia linkkejä työn aloittamisen helpottamiseksi. Opettajat myös etsivät sopivan esitysohjelman, jolla oppilaat voisivat digitarinan tehdä. Ensimmäisenä ja parhaana vaihtoehtona nähtiin Adobe Sparks -ohjelma, mutta se jouduttiin jättämään pois ikärajan ollessa 13 vuotta. Toinen yhtä helppo sovellus on Shadow Edu Puppet. Sen rajoituksena on, että se toimii vain iPadilla. Vaihtoehtojen ollessa vähissä opettajat varasivat kunnan TVT-lainaamon iPadit luokkien käyttöön ja tutustuivat itse sovelluksen käyttöön.
Oppilaiden ja opettajien työskentely
Aluksi neljäsluokkalaiset tutustuivat heille arvottuun presidenttiin omilla
äidinkielen tunneillaan, joista he kirjoittivat tiivistelmän äidinkielen vihkoon. Tämän jälkeen pidettiin pari yhteistä tuntia, jolloin ekaluokkalaiset piirsivät kumminsa ohjeiden mukaan presidentin ja neljäsluokklaiset pääsivät kertomaan ekaluokkalaisille löytämäsä tiedot presidentistään. Vielä yksi yhteinen tunti pidettiin, jossa oppilaat kummiryhmittäin suunnittelivat tarinaa presidentistään. Ohjeistuksena aluksi oli, että tarina saa olla fiktiivinen, mutta sen pitää jotenkin linkittyä presidentin elämään. Työ suunniteltiin pitkulaisiin papereihin, joihin pystyi piirtää ja kirjoittaa.
Tässä vaiheessa neljäsluokkalaiset tutustuivat iPadilla kuvaamiseen ja Shadow Edu Puppet -sovellukseen. Ryhmän ollessa iso kumpaakin opettajaa tarvittiin. Ekaluokkalaiset opiskelivat sillä välin toisessa luokassa. Myös opettajat oppivat ohjelman käytöstä lisää.
Kun sovelluksen käyttö sujui, oppilaat alkoivat suunnitella kuvakäsikirjoitusta valmiille kuvakäsikirjoituspohjalle. Opettajat kehottivat piirtämään yhden kohtauksen yhdelle ruudulle ja kirjoittamaan kuvan yläpuolelle, onko kohtaus video vai kuva. Edu Puppet -sovelluksella molemmat ovat mahdollisia. Kuvan alle oppilaat saivat lisätä vuorosanat tai sanallisen kuvauksen kohtauksesta. Moni laittoikin vuorosanat puhekupliin.
Opettajat kertoivat mitä digitarinassa tuli olla. Presidentti-digitarinassa tuli olla otsikko, tietolaatikko presidentistä, piirretty presidentin kuva, digitarina, jossa sai olla ääntä, musiikkia ja tekstiä sekä lopuksi tekijät tuli olla esiteltynä haluamallaan tavalla (teksti, ääni, kuva tai näiden yhdistelmä).
Sitten alkoikin roolivaatteiden kerääminen, kuvaaminen ympäri koulualueen ja otosten valitseminen. Itse digitarina tultiin kokoamaan toisen opettajan luokkaan, jolloin apu oli lähellä. Näin opettajat myös varmistivat, että kaikki vaaditut asiat olivat digitarinassa mukana. Toinen opettaja ja tähän vaiheesen avuksi saatu koulunkäynnin ohjaaja kiersivät auttamassa oppilaita ympäri koulua ja ratkoivat käytännön pulmia. Oppilaille - myös ekaluokkalaisille - sovelluksen käyttö oli helppoa ja työ sujui joutuisasti. Ainoa hidastava tekijä oli hiljaisen tilan löytäminen koulusta äänitystä varten. Valmis digitarina lähetettiin iCloudiin, josta opettaja siirsi sen koulun tallennusasemalle ja omaan pilvipalveluun.
Valmiit tuotokset ja arviointi
Viimeisessä vaiheessa vietettiin yhteinen tuotosten katselutunti. Jokaisen digitarinan jälkeen muut oppilat arviovat kannustavasti tuotosta. Itsearviointi suoritettiin omassa luokassa paperille (ks. liite). Tämän jälkeen opettajat arvioivat kunkin oppilaan työskentelyprosessia excel-taulukkoon (ks. liite).
Esimerkkinä digitarina K. J. Ståhlberg 1919-1925
Projekti aloitettiin opettajien karkealla suunnittelulla projektin vaiheista ja aikataulusta. Tilaa jätettiin matkan varrella tuleville ideoille ja muutoksille.
Opettajien tehtävänä oli lainata sopivaa kirjallisuutta ja etsiä Suomen presidenteistä kertovia linkkejä työn aloittamisen helpottamiseksi. Opettajat myös etsivät sopivan esitysohjelman, jolla oppilaat voisivat digitarinan tehdä. Ensimmäisenä ja parhaana vaihtoehtona nähtiin Adobe Sparks -ohjelma, mutta se jouduttiin jättämään pois ikärajan ollessa 13 vuotta. Toinen yhtä helppo sovellus on Shadow Edu Puppet. Sen rajoituksena on, että se toimii vain iPadilla. Vaihtoehtojen ollessa vähissä opettajat varasivat kunnan TVT-lainaamon iPadit luokkien käyttöön ja tutustuivat itse sovelluksen käyttöön.
Oppilaiden ja opettajien työskentely
Aluksi neljäsluokkalaiset tutustuivat heille arvottuun presidenttiin omilla
äidinkielen tunneillaan, joista he kirjoittivat tiivistelmän äidinkielen vihkoon. Tämän jälkeen pidettiin pari yhteistä tuntia, jolloin ekaluokkalaiset piirsivät kumminsa ohjeiden mukaan presidentin ja neljäsluokklaiset pääsivät kertomaan ekaluokkalaisille löytämäsä tiedot presidentistään. Vielä yksi yhteinen tunti pidettiin, jossa oppilaat kummiryhmittäin suunnittelivat tarinaa presidentistään. Ohjeistuksena aluksi oli, että tarina saa olla fiktiivinen, mutta sen pitää jotenkin linkittyä presidentin elämään. Työ suunniteltiin pitkulaisiin papereihin, joihin pystyi piirtää ja kirjoittaa.
Tässä vaiheessa neljäsluokkalaiset tutustuivat iPadilla kuvaamiseen ja Shadow Edu Puppet -sovellukseen. Ryhmän ollessa iso kumpaakin opettajaa tarvittiin. Ekaluokkalaiset opiskelivat sillä välin toisessa luokassa. Myös opettajat oppivat ohjelman käytöstä lisää.
Kun sovelluksen käyttö sujui, oppilaat alkoivat suunnitella kuvakäsikirjoitusta valmiille kuvakäsikirjoituspohjalle. Opettajat kehottivat piirtämään yhden kohtauksen yhdelle ruudulle ja kirjoittamaan kuvan yläpuolelle, onko kohtaus video vai kuva. Edu Puppet -sovelluksella molemmat ovat mahdollisia. Kuvan alle oppilaat saivat lisätä vuorosanat tai sanallisen kuvauksen kohtauksesta. Moni laittoikin vuorosanat puhekupliin.
Opettajat kertoivat mitä digitarinassa tuli olla. Presidentti-digitarinassa tuli olla otsikko, tietolaatikko presidentistä, piirretty presidentin kuva, digitarina, jossa sai olla ääntä, musiikkia ja tekstiä sekä lopuksi tekijät tuli olla esiteltynä haluamallaan tavalla (teksti, ääni, kuva tai näiden yhdistelmä).
Sitten alkoikin roolivaatteiden kerääminen, kuvaaminen ympäri koulualueen ja otosten valitseminen. Itse digitarina tultiin kokoamaan toisen opettajan luokkaan, jolloin apu oli lähellä. Näin opettajat myös varmistivat, että kaikki vaaditut asiat olivat digitarinassa mukana. Toinen opettaja ja tähän vaiheesen avuksi saatu koulunkäynnin ohjaaja kiersivät auttamassa oppilaita ympäri koulua ja ratkoivat käytännön pulmia. Oppilaille - myös ekaluokkalaisille - sovelluksen käyttö oli helppoa ja työ sujui joutuisasti. Ainoa hidastava tekijä oli hiljaisen tilan löytäminen koulusta äänitystä varten. Valmis digitarina lähetettiin iCloudiin, josta opettaja siirsi sen koulun tallennusasemalle ja omaan pilvipalveluun.
Valmiit tuotokset ja arviointi
Viimeisessä vaiheessa vietettiin yhteinen tuotosten katselutunti. Jokaisen digitarinan jälkeen muut oppilat arviovat kannustavasti tuotosta. Itsearviointi suoritettiin omassa luokassa paperille (ks. liite). Tämän jälkeen opettajat arvioivat kunkin oppilaan työskentelyprosessia excel-taulukkoon (ks. liite).
Esimerkkinä digitarina K. J. Ståhlberg 1919-1925
