Keväällä 2017 aiheena Suomi100

Kuudesluokkalaisten lähtökohtana oli saada teemaviikon aiheet ja työtavat oppilaita. Aiheenahan oli Suomi100. Suunnittelu aloitettiin siis tyhjältä pöydältä ideoimalla oppilaiden kanssa.

Vähän ennen varsinaista teemaviikkoa tutkittiin, minkälaisia asioita Suomesta löytyisi sadan vuoden ajalta. Oppilaiden aivoriihissä vaihtoehtoja ilmeni kymmeniä. Oppilaat olivat innokkaita ideoimaan ja miettimään, mitä on suomalaisuus ja kuinka se on aikojen saatossa näkynyt. Kun aivoriihi oli pidetty, tiivistettiin asia muutamaan kokonaisuuteen. Ryhmät valitsivat oman aiheensa ja oma suunnittelu ja toteutus alkoi. Ideointi jaettiin vuosikymmenittäin ja jokaisen oppilaan tehtävänä oli kirjata jokaiselta vuosikymmeneltä kiinnostavia asioita. -> Näiden ideoiden pohjalta lähdettiin perustamaan Suomi100- markkinointiyritys, jonka päätavoite on tehdä Suomea tunnetuksi sekä historialtaan että nykypäivänä.Oli siis pohdittava mitä esittelisimme muille kotimaastamme?

Teemaviikolla paneuduimme mm. suomalaisiin yrityksiin ja innovaatioihin, koska ne nousivat eniten esille ideariihessä. Lisäksi intouduttiin tutustumaan nykypäivän Suomeen ja omaan kotikuntaan, jopa omaan kouluunkin olennaisena osana nyky-Suomea. Ryhmät tekivät erilaisia töitä eri aiheista: esim. julisteita, esitelmiä ja videoita sekä ottivat valokuvia. Tehtiin myös haastatteluja ja tietokilpailuja, muovailtiin ja maalattiin.Yksi ryhmä esimerkiksi suunnitteli seuraavaan maailmannäyttelyyn Suomi-ravintolan. Työt esiteltiin toisille.

Teemaviikon jälkeen Suomi100- ajatus jatkui: tehtiin mm. 6D:n Suomi 100 –lehti, johon tuli osittain jo teemaviikolla työstettyjä, osittain uusia aiheita. Teemaviikon jälkeen paneuduttiin myös suomalaiseen kuvataiteeseen koko itsenäisyyden ajalta ja tehtiin niihin liittyviä kuvataidetöitä. Tavoite oli myös kevätjuhlassa, jossa Suomi100 oli kantava teema.

Viikkojen aikana töitä arvioitiin antamalla niistä lyhyitä vertaispalautteita.Lopulta tosiaan Suomi-teema huipentui kevätjuhlassa, jossa poikien aiheena olivat erilaiset suomalaiset sankarit arjen sankareista sota- ja urheilusankareihin. Tytöt puolestaan juhlistivat pitkää naisvoimisteluperinnettä koreografiallaan jo klassikoksi muodostuneeseen kappaleeseen Lentäjän poika.

Muutamia projekteja Suomi100-viikolta:

• yritysesittelyt (Valio, Hesburger, Rovio, Fazer)
• Suomalainen sauna
• Mitä tänään syötäisiin? (Mustikkakukon valmistusvideo)
• Time lapse- tekniikalla toteutettu video koulupäivästä
• Kyläsinfonia -elokuva Laukaasta
• Kyykkäpelin valmistus ja pelaaminen
• Laukaa ennen ja nyt -valokuvanäyttely
• Taidejäljennökset

Syksyllä 2017 aiheena jatkui Suomi100

Syksyllä kuudesluokkalaisten MONO-viikon aiheena oli suomalainen kulttuuri nyt, sata vuotta sitten ja sadan vuoden päästä. Edeltävän viikon lopulla pohdimme, mitä kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Oppilaat olivat innokkaita ideoimaan ja miettimään, mitä suomalaiseen kulttuuriin kuuluu ja kuinka se on kehittynyt ja näkyy nykypäivänä ja kuinka kyseinen kulttuurin osa-alue voisi kehittyä seuraavan sadan vuoden aikana.

Oppilaat saivat valita itseään kiinnostavan aihealueen, jonka jälkeen samasta aihealueesta kiinnostuneista oppilaista muodostettiin ryhmät rinnakkaisluokkien kesken. Jokaisen ryhmän tehtävänä oli tuottaa esitys omasta aiheesta, joka sisältää osuuden historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Ryhmän esitykseen piti sisältyä kuvallinen tuotos (kuvaamataito tai käsityö), video sekä osuus englanniksi ja ruotsiksi.

Teemaviikolle valikoituneita aihealueita olivat mm. suomalainen ruokakulttuuri, urheilu, pukeutuminen ja muoti, taide, musiikki, arkkitehtuuri, sauna, suomen kieli ja koulu.

Ryhmät tekivät erilaisia töitä valitsemistaan aiheista: Power Pointeja, julisteita, esitelmiä ja videoita sekä piirustuksia ja pienoismalleja. Työt esiteltiin MONO-viikon viimeisenä päivänä.

Viikon aikana töitä arvioitiin antamalla niistä lyhyitä vertaispalautteita. Opettajat vierailivat viikon aikana toistensa luokissa jakamassa ideoita. Lisäksi kieltenopettajat kiersivät ohjaamassa ja auttamassa oppilaita vieraskielisten osuuksien tekemisessä. Koulunkäynninohjaajat olivat myös suurena apuna eri työpisteiden valvonnassa ja avustamisessa.