Tavoitteiden toteutuminen:

1. Oppilaiden aktiivinen rooli ennakkosuunnittelussa sekä varsinaisen työskentelyn aikanaOppilailta kerättiin toiveita ja ideoita siitä, mitä he haluaisivat tietää Suomesta. Opettajat kokosivat oppilaiden ajatukset laajemmiksi kokonaisuuksiksi, joista tulivat teemat eri ryhmille. Näistä kukin lapsi valitsi kolme itseään eniten kiinnostavaa aihetta ja näiden toiveiden mukaan heidät jaettiin ”työskentelypajoihin”tai oppimisryhmiin. Leppäveden uuden koulun pajat olivat:

• Keksinnöt
• Eläimet
• Sanomalehti
• Urheilu
• Musiikki
• Kuvataide
• Miten ennen elettiin
• Kierrätys

Leppäveden vanhan koulun oppimisryhmät olivat:

• Sanomalehti
• Luonto ja eläimet
• Urheilu
• Historia
• Kieli ja kirjallisuus
• Kansainvälisyys
• Elinkeinoelämä
• Koulunkäynti
• Maantiede
• Väestö, perhe, perinteet, kulttuuri

Työskentelyn aikana oppilaita ohjattiin aktiiviseen, tutkivaan ja kokeilevaan työskentelyyn. Suurelle osalle lapsista tämä oli innostava ja mielekäs tapa työskennellä itseä kiinnostavan aiheen parissa. Pieni osa tarvitsi selvästi tarkempaa ohjausta ja motivointia aiheen pariin. Osin kyse oli ikätasosta ja osin kyvystä työskennellä itseohjautuvasti. Oppilaat arvioivat niin omaa kuin ryhmänsä työskentelyä sekä antoivat palautetta MONO-viikosta. Samoin opettajat antoivat palautetta ja arvioivat oppilaiden työskentelyä ja lopputuotosta.

2.Teeman käsittely laaja-alaisesti tietoja ja taitoja yhdistäen monipuolisia työtapoja käyttäen

Kaikissa MONO-ryhmissä käytettiin TVT-taitoja. Monissa pajoissa korostui luova, kiireetön työskentely yhdessä yhteisen teeman parissa. Vaikka kehysaihe saattoi liittyä läheisesti johonkin oppiaineeseen, työtavat eivät olleet siihen tiukasti sidoksissa. Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteet (kts. OPS Monialaiset oppimiskokonaisuudet) toteutuivat viikon työskentelyssä hyvin.

3.Oppiminen vuorovaikutuksessa toisten kanssa

MONO-ryhmät koostuivat eri luokka-asteiden oppilaista. Viikon kuluessa oli hienoa huomata, miten esim. isommat oppilaat huomioivat ja auttoivat pienempiään, miten luokkarajat ylittyivät myös yhteisen työskentelytavan tai mielenkiinnon kohteen mukaan ja miten luonnollinen vuorovaikutus lisääntyi aiemmin vieraampien koulukavereiden kanssa. Vaikka Suomi 100 vuotta –teema saattoi joissakin ryhmissä jäädä hieman sivuun, juhlavuoden pääajatus YHDESSÄ toteutui konkreettisesti.Lasten palaute viikosta oli pääosin hyvin positiivista. Suurin osa koki työskentelyn kiinnostavan aiheen ja totutusta poikkeavan ryhmän kanssa mielekkäänä ja motivoivana. Toisaalta joissakin ryhmissä silti huomattiin, että oppilaat työskentelivät lähinnä oman luokkatason tai tuttujen kavereiden kanssa. Myös opettaja kokivat myönteisenä mahdollisuuden tutustua paremmin ja ohjata oppilaita eri luokilta.

Katse tulevaan:

Kokemus monialalaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamisesta oli positiivinen. Kokonainen teemaviikko vie kuitenkin paljon voimavaroja työskentelyn ohjaajilta. Myös osalle oppilaista jaksaminen ja keskittyminen samaan aiheeseen viikon ajan oli haastavaa. Tulevaa ajatellen nousi esiin muutamia ehdotuksia:

• ensi lukuvuonna monialainen oppimiskokonaisuus voitaisiin jakaa kahteen osaan esim. syyslukukausi 3 pv ja kevätlukukausi 3 pv. Myös yksittäisten teemapäivien kokeilu voisi olla mahdollista.
• uudella koululla koettiin mielekkääksi työskentely aikuisina työpareina. Näin toimittiin keksintö-, sanomalehti- ja eläinpajoissa, joissa oli kaksi ryhmää suuren mielenkiinnon vuoksi. Tällöin aikuisetkin voivat toimia ideoivassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, jolloin on helpompi ryhtyä rohkeampiinkin kokeiluihin.
• vanhalla koululla oppimisryhmiä ohjasi yksi opettaja ja tästä johtuen koettiin, että opettajalla ei aina jäänyt tarpeeksi aikaa ohjata ja auttaa yksittäisiä oppilaita, erityisesti jos ryhmä oli suurempi
• haasteita toi myös TVT-laitteiden riittävyys, sillä tietokoneita ja läppäreitä ei aina ollut riittävästi käytössä
• huomiota on kiinnitettävä myös palautteen ja töiden esittelyn parempaan suunnitteluun, samoin siihen, että kaikilla oppilailla riittää mielekästä tekemistä koko projektina ajalle, jolloin he jaksavat työskennellä aktiivisesti loppuun asti
• oppilaiden aktiivista roolia voisi vahvistaa edelleen esimerkiksi siten, että he vetäisivät työpisteitä toisille oppilaille
• monialainen oppimiskokonaisuus olisi tulevaisuudessa hyvä suunnitella niin, että se muodostaisi jatkumon alakoulusta yläkouluun siten, että alakoulussa keskityttäisiin erityisesti työskentely- ja oppimistaitojen harjoitteluun