Motorinen kehitys

5–6-vuotiaan liikunnallinen kehitys

5–6-vuotias lapsi nauttii liikuntaleikeistä: kiipeilystä, juoksemisesta, mäenlaskusta, trampoliinilla hyppimisestä, keinumisesta ja potkulautailusta. Hän hallitsee liikkumistaan jo melko taitavasti, liikkeet ovat sulavia. Lapsi osaa myös yhdistellä eri liikkeitä aiempaa paremmin.

Useat lapset nauttivat tanssimisesta ja jumppaamisesta. Luova ilmaisu on monista ihanaa. Lapsi saattaa nauttia erityisesti saadessaan liikkua vapaasti musiikin tahdissa. Lapsi voi harjoitella apupyörillä varustetulla polkupyörällä ajamista, hiihtämistä ja luistelua.

Sorminäppäryys sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät. Lapsi osaa pitää kynää oikeassa otteessa eikä enää vaihda kynää kädestä toiseen kuten pienempänä. Hän nauttii yksityiskohtien piirtämisestä ja niiden löytämisestä muiden kuvista.

5-vuotias pitää usein käsillään tekemisestä: askartelusta, leikkaamisesta, piirtämisestä, helmien pujottamisesta lankaan, leipomisesta ja vaikkapa salaattitarpeiden pilkkomisesta. Maalaamispuuhiin kannattaa varata iso paperi ja tila: lapsi nauttii saadessaan vedellä maalia paperille ronskein vedoin.

5- vuotias touhukas kokeilija harjoittelee

  • Motoriset perustaidot: Tasapainotaidoista esimerkiksi yhdellä jalalla seisomista ja kierimistä, liikkumistaidoista juoksemista, kiipeilyä, hyppäämistä ja laukkaamista sekä käsittelytaidoista heittämistä, potkaisemista ja lyöntiä.
  • lapsi kiipeilee sujuvasti leikkitelineissä ja puolapuissa sekä ylös, alas, että sivuille. Lapsi hyppää jo polvenkorkuisen esteen yli ja yhdellä jalalla hyppyjä onnistuu jo 10 peräkkäin. Kieriminen lattialla molempiin suuntiin onnistuu jo, samoin kuin kuperkeikka. X-hyppyjä menee jo 5 peräkkäin, hiihtohyppyjäkin jo muutama. Yhdellä jalalla lapsi seisoo jo 10s ajan, sama onnistuu molemmille puolille. Palloa lapsi heittää ja saa kiinni käsiinsä jo lähes 10 kertaa ja saa itsekin liikkuessaan potkaistuksia liikkuvaa palloa.

  • Karkeamotoriikka: Kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaaduista liikkeistä esimerkiksi kävelyä ja juoksua, kiipeilyä ja hyppimistä.
  • Hienomotoriikka: Kehon pienten lihasten hallintaa ja niiden avulla aikaansaatuja liikkeitä, kuten käden toimintoja ja liikkeiden sujuvuutta esimerkiksi piirtämällä, pujottelemalla helmiä, leikkaamalla ja ruokailuvälineiden käytön harjoittelulla.
  • 6-7 vuotias lapsi osaa jo pyöräillä ilman apupyöriä. Hyppääminen ja juokseminen sujuvoituvat, hiihtohyppyjä menee jo aikaisempaa enemmän. Lapsi oppii hyppäämään pituutta ja hyppää myös aiempaa korkeammalle. Kottikärrykävely on jo helppoa, samoin kuin kuperkeikat. Lapsi alkaa yhdistelemään liikkeitä sujuviksi kokonaisuuksiksi, lapsi esimerkiksi hyppää kesken juoksuvauhdin.

Kaikki lapset kehittyvät omassa tahdissaan, kehitys riippuu niin perintötekijöistä, kuin lapsen ympäristöstäkin. Kuitenkin mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä pienempiä noiden kehitysvaiheiden välisten erojen tulisi olla. Esimerkiksi kuukauden viive motorisessa kehityksessä 2kk ikäisellä lapsella on jo melko suuri, mutta 5v lapsella kuukauden viive ei merkitse mitään. Motorisen kehityksen erot ja viiveet tulee siis osata suhteuttaa lapsen ikään ja kehityksen aiempaan tahtiin, tämän osaa parhaiten tehdä lasten kehitykseen perehtynyt fysioterapeutti.

Parhaiten voit tukea lapsesi motorista kehitystä antamalla hänelle mahdollisuuksia liikkua mahdollisimman monipuolisesti, vauhdikkaasti ja luovasti. Lapselle tulee taata turvallinen ympäristö harjoitella erilaisia taitoja ja temppuja, mutta kaatumisetkin kuuluvat asiaan. Mitä jos seuraavan kerran lapsen kiivetessä pöydälle tai puuhun et nostaisikaan häntä alas, vaan tarkkailisit pääseekö hän laskeutumaan itsenäisesti? Tai lapsen hyppiessä sohvalta lattialle et kieltäisikään puuhaa, vaan kannustaisit lasta hyppäämään vielä hiukan pidemmälle? Me aikuiset voimme omalta osastamme edistää lapsen motorista kehitystä kannustaen ja motivoiden lasta liikkumaan.