Jatkoimme syksyllä tiimityöskentelyn kehittämistä siitä, mihin keväällä olimme jääneet. Saimme heti lukuvuoden alussa käytäntöön työparien välisen kahvihetken kerran viikossa. Koulustamme kolme työntekijää osallistui hankkeen sisältämään Tiimiakatemian järjestämään Tiimioppimisen valmennus -koulutukseen. Tämän lisäksi koulultamme kävi suunnitteluryhmä sekä hankevastaava kouluttautumassa yhden päivän ajan Tiimit yhteisöllisen toimintakulttuurin mahdollistajana -koulutuksessa, jota pitivät Parpala & Lang Ritaharjun koululta. Näiden koulutusten avulla lähdimme kehittämään koulumme tiimirakenteita ja tiimityöskentelyä. Keväällä tehdyn työn tuloksena syntyi koulumme visio.

 

 

Tiimityön käytännöt syksyllä

Olemme pyrkineet siihen, että pidämme viikoittain tiimipalaverit sekä alakoulun että yläkoulun tiimien kesken. Lisäksi tarvittaessa yläkoulun aineryhmäkohtaiset ja alakoulun luokka-astekohtaiset tiimit kokoontuvat viikoittain.

 

Suunnitteluryhmä ja koulumme hankevastaava pitivät yhdessä suunnitteluiltapäivän, jonka aikana oli tarkoituksena luoda raamit koulumme tiimityöskentelyyn, sillä opimme Tiimiakatemian koulutuksessa sen, etteivät tiimit voi toimia, jos niillä ei ole selkeää tehtävää. Tämä iltapäivä osoittautui todella hedelmälliseksi, sillä saimme luotua tiimirakenteet, tiimien tehtävät, lukuvuosikellon sekä kohtaamisia käsittelevän ajatuskartan.

 

Tiimien rakenteet:

Koulussamme toimi jo syyslukukauden alusta lähtien tiimejä sekä ylä- että alakoulun puolella. Jotta tiimityöskentelyä on mahdollista lähteä viemään eteenpäin, oli tällaiset rakennemallit luotava. Koimme rakenteiden luomisen helpottavan tiimien tehtävien jakamista. Lisäksi mallit avaavat tiimien tehtäviä koko työyhteisölle.

 

 

Saatuamme tiimirakenteet kuntoon aloitimme lukuvuosikellon suunnittelun. Käytimme tässä suunnittelussa tiimirakenteita ja saimme aikaan Tiimityön vuosi -nimisen kokonaisuuden, jonka avulla saamme luotua jatkuvuutta tiimityöskentelylle Puijonsarven koulussa.

 

Saimme Ritaharjun koululta idean koulun sisäisistä kohtaamisista ja lähdimme rohkeasti työstämään tästä omaa versiotamme. Lopputuloksena syntyi Kohtaamisen lukuvuosi -niminen kuva, johon kokosimme kohtaamiset, jotka lukuvuoden aikana tulevat koulussamme tapahtumaan.

Oppimissopimuksen käyttö

Tiimiakatemian antama malli oppimissopimuksesta sai koulussamme hyvin tuulta alleen. Rehtorimme ideoi, että oppimissopimusta voisi tulevaisuudessa käyttää kehityskeskustelujen pohjana ainakin jollain tasolla. Lähdimme työskentelemään kohti tätä ideaa ja ensimmäinen askel oli henkilökohtaisen oppimissopimuksen tekeminen ja sen jakaminen työparille.

 

OPPIMISSOPIMUS

Oppimissopimus on työkalu, joka toimii yksilön oppimisen tukena. Se on ikään kuin yksittäisen tiimiyrittäjän henkilökohtainen opetussuunnitelma, jota yksilö sitoutuu noudattamaan omassa oppimisprosessissaan Tiimiakatemialla.

Oppimissopimuksen tarkoitus on selkeyttää ja konkretisoida yksilön tavoitteita, ajatuksia ja unelmia suhteessa hänen henkilökohtaiseen oppimiseensa. Kokonaisuudessaan oppimissopimus koostuu viidestä kysymyksestä, joihin vastaamalla yksilö määrittää oman oppimistavoiteensa tietylle aikajänteelle. Yleinen aikajänne on usein joko puolikas tai kokonainen vuosi.

Omat unelmat ja tavoitteet konkretisoituvat sekä tuntuvat huomattavasti todellisemmilta silloin, kun ne sanoo ääneen. Tästä syystä henkilökohtaisen oppimissopimuksen jakaminen oman tiimin kanssa on hyvin hyödyllistä. Se antaa uutta pontta ja motivaatiota pyrkiä määrätietoisesti kohti asettamiaan tavoitteitta. Oppiminen nopeutuu ja tehostuu. Jakaessasi oman oppimissopimuksesi saavat tiimiläisesi myös uudenlaisen mahdollisuuden tukea ja auttaa sinua saavuttamaan omat unelmasi ja tavoitteesi.

Tiimiakatemia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Oppimisisopimuksen sisältämät kysymykset ovat seuraavat:

 Missä olen ollut? Ensimmäinen kysymys tekee katsauksen yksilön menneisyyteen. Missä olen ollut, mitä olen tehnyt, mitä olen oppinut?

Missä olen nyt? Toinen kysymys määrittää nykytilanteen. Mitä nyt tapahtuu, mikä nyt on tärkeää?

Minne haluaisin mennä? Kolmas kysymys suuntaa tulevaa. Mitä haluan oppia, minne haluan mennä? Mikä on tulevaisuutta ajatellen tärkeää? Mitä odotan tulevalta?

Miten pääsen sinne? Neljäs kysymys konkretisoi niitä askelia ja tavoitteita, joiden avulla päästään edellisen kysymyksen myötä valittuun tilanteeseen. Millaisia kokeiluja on tehtävä, mitä teoriatietoa hankittava, ketä on tavattava?

Mistä tiedän olevani perillä? Viides ja samalla viimeinen kysymys pyytää sinua kuvittelemaan itsesi siihen tilanteeseen, jossa olet saavuttanut tavoitteesi ja päässyt toivomaasi tilanteeseen. Miltä se tuntuu, näyttää ja vaikuttaa?