Erityisestä tuesta hyötyvät lapset, joilla on pulmia usealla kehityksen osa-alueella tai jollakin alueella erittäin suuri tuen tarve. Tuen tarve voi johtua esimerkiksi neuropsykiatrisesta häiriöstä, vaikeasta vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymästä tai sosioemotionaaliseen kehitykseen liittyvästä tuen tarpeesta, joka on merkittävästi alentanut lapsen toimintakykyä. Tällöin tuen tarve on yleensä kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä eikä siihen ole voitu vastata yleisellä eikä tehostetulla tuella. Erityinen tuki tulee aloittaa heti tuen tarpeen ilmettyä. Lapsen tuen tarve voi edellyyttää erityistä tukea heti alusta alkaen. Lapsen erityisestä tuesta tehdään hallintopäätös, johon lapsen tuen tarpeen arvioinnin kirjaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Lapsen erityinen tuki kirjataan osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tuen toteuttaminen voi edellyttää monenlaisia yhtäaikaisia arjen järjestelyjä, tiiviimpää varhaiskasvatuksen erityisopettajan työpanosta sekä tukipalveluita. Tärkeintä on turvata lapsen onnistumisen kokemus, valinnanteon mahdollisuus, ryhmään liittyminen ja mukana oleminen sekä oppimisen ilo. Täsmällisemmin erityisen tuen kokonaisuutta kuvataan Varhaiserityiskasvatuksen käsikirjassa, joka löytyy varhaiskasvatuksen verkkoasemalta. 

Erityisen tuen aikana lapsi voi tarvita
- tukea arjen omatoimisuustaitojen oppimiseen (päivittäin toistuvat tilanteet)
- tukea ryhmässä toimimiseen (päiväjärjestys, ennakointi, aikuisen ohjaus),  
- tukea leikkiin, kommunikaatioon ja toiminnanohjailuun (kuvia, viittomia)
- aikaa taitojen harjoitteluun kahden kesken aikuisen kanssa  

Tuki voi edellyttää henkilöstön erityispedagogisen tai sairaanhoidollisen osaamisen vahvistamista. Myös monialainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa on tärkeä osa tuen toteuttamista. Esimerkiksi lapsen mahdollisten tutkimus- ja hoitojaksojen päättyessä toteutuvaan yhteistyöpalaveriin osallistuu varhaiskasvatuksen henkilökuntaa tai lapsen omahoitaja vierailee lapsen päiväkodissa tai perhepäivähoitoryhmässä. 

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on lapsen tuen asioissa yhteistyössä varhaiskasvatuksen yksityisten palveluntuottajien kanssa. Mikäli lapsi ei ole varhaiskasvatuksen piirissä, yhteistyö tuen asioissa painottuu lasten neuvolaan ja varhaisen tuen palveluihin. Erityissairaanhoidon suosituksesta tulee ajoittain tieto lapsen tarpeesta osallistua varhaiskasvatukseen.  

Esiopetusikäinen lapsi, jolla on erityisen tuen tarve tai pidennetty oppivelvollisuus on oikeutettu täydentävään varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen ajalle lapsella on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tässä kohdin on tärkeää huolehtia huoltajien kanssa yhteistyössä siitä, että lapsen HOJKS ja lapsen vasu tai lapsen esiopetuksen suunnitelma muodostavat jatkumon lapsen päivän kulussa. 

Lapsen lähikoulussa toteutuvan esiopetuksen täydentävä varhaiskasvatus järjestetään esiopetuksen kanssa samoissa tiloissa sekä saman henkilökunnan toimesta. Pääsääntöisesti pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetus toteutuu perusopetuksen pienryhmissä. Perusopetuksen pienryhmien lasten varhaiskasvatus toteutuu lähikoulun esiopetusryhmässä tai lähipäiväkodissa. Varhaiskasvatuksen järjestämisratkaisuissa tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa.