Viime viikolla julkaistiin tuore Nuorisobarometri, joka pureutui tällä kertaa nuorten osaamiseen ja koulutukseen liittyviin arvoihin ja asenteisiin. Barometrin mukaan nuoret kokevat oppivansa sekä koulussa että vapaa-ajalla varsin heikosti yhteiskunnallista vaikuttamista.

Lukekaa Helsingin Sanomissa julkaistu Anna-Maria Tenojoen mielipidekirjoitus https://www.hs.fi/paivanlehti/26032018/art-2000005617743.html "Moni nuori kokee jääneensä vaille vaikuttamisen taitoja" sekä Kepan globaalikasvatuksen asiantuntija Sanna Rekolan blogiteksti https://www.globaalikasvatus.fi/blogit-ja-artikkelit/blogit/nuoret-janoavat-vaikuttamisen-taitoja "Nuoret janoavat vaikuttamisen taitoja" ja vastatkaa:

Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot yhä tärkeämpinä. Kuinka tärkeänä te pidätte taitoja vaikuttaa?

Mitä vaikuttamisen taidot käytännössä tarkoittavat? Miten ja missä niitä voi oppia?

14 prosenttia ammatillista tutkintoa suorittavista tai sen suorittaneista ei koe oppineensa lainkaan vaikuttamisen taitoja koulu-uransa aikana. Kuinka hyvät valmiudet vaikuttamiseen te olette saaneet koulusta?

Anna-Maria Tenojoen mukaan osallistava koulukulttuuri voisi olla avainasemassa osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen tukemisessa. Pohtikaa, miten osallistavaa kulttuuria voisi vahvistaa teidän koulussanne.

Sanna Rekola kirjoittaa: ”Nuorten aktiivista suhdetta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin voisi myös edesauttaa, jos opetuksessa asiat nähtäisiin aidosti avoimina, kiistanalaisina ja eri suunnista lähestyttävinä, siis poliittisina.” Kuinka paljon te käytte yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä keskusteluja opinnoissanne? Pitäisikö koulussa teidän mielestänne käydä poliittisia keskusteluja myös kiistanalaisia asioita, joihin ei ole selkeää vastausta?