Kansalais- ja työmarkkinajärjestöt

Hyväntekeväisyyspäivän järjestäminen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Tutkikaa netistä erilaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä. Minkälaisia asioita järjestöt tukevat?

2. Valitkaa demokraattisesti keskustellen ja päättäen hyväntekeväisyysjärjestö, jonka toimintaa haluatte tukea.

Miettikää ryhmässä kohde, jonka puolesta koulussa voitaisiin järjestää hyväntekeväisyyspäivä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Keskusjärjestöt

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vertaa SAK:n ja EK:n kotisivuja. Mitä ajankohtaisia asioita järjestöt nostavat esiin?
https://www.sak.fi/tyota-toistemme-puolesta
https://ek.fi/

a) Miten esiin nostetuista asioista käy ilmi, että toinen taho edustaa työntekijöitä ja toinen työnantajia?


b) Miten järjestöt hyödyntävät sosiaalista mediaa?


c) Miten järjestöt huomioivat sivuillaan nuoret?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Työmarkkinaslangi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Alla on työmarkkinaslangin käsitteitä. Yhdistä oikea käsite (numero) oikeaan
määritelmään (kirjain). Voit hakea lisätietoa aiheista seuraavilta sivuilta:
http://www.aktiivi-instituutti.fi/tieto/slangi.htm
1. eurolinja
2. keskitetty sopimus (ratkaisu)
3. kolmikantayhteistyö
4. liittokierros
5. palkkaliukuma
6. prosenttilinja
7. reaalipalkka
8. työehtosopimus
9. työmarkkinajärjestö
10. työsopimus
11. yleissitovuus
12. valtakunnansovittelija
13. yleiskorotus
14. indeksi

A Palkankorotus, joka virka- tai työehtosopimuksessa sovitaan maksettavaksi kaikille, joita
sopimus koskee.
B Myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen ko. alan
työehtosopimuksen määräyksiä.
C Työmarkkinakeskusjärjestöjen palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta
jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset.
D Suhdeluku, joka ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen muutosta ajankohdasta
toiseen.
E Työnantajan ja työntekijän tekemä sopimus – voi olla suullinen tai kirjallinen. Siinä voidaan
sopia työehtosopimusta tai lakia paremmista työsuhteen ehdoista. Ehdot eivät kuitenkaan voi olla
työntekijän kannalta huonommat kuin työehtosopimuksessa ja laissa.
F Ammattiliiton ja työnantajaliiton välinen sopimus alalla noudatettavista työehdoista. Määrittää
vähimmäisehdot, joiden pohjalta kukin voi neuvotella itselleen paremman työsopimuksen.
G Kunkin alan työntekijä- ja työnantajaliitot tekevät työehtosopimuksen.
H Palkankorotus, jossa palkansaajien palkka nousee yhtä monta prosenttia. Näin pienipalkkaisten
palkankorotus on euromääräisesti pienempi kuin suuripalkkaisten palkankorotus.
I Palkankorotus, jossa kaikkien palkansaajien palkka nousee yhtä monta euroa. Näin
pienipalkkaisten palkankorotus on prosentuaalisesti suurempi kuin suuripalkkaisten
palkankorotus.
J Hallituksen, työnantajajärjestöjen ja palkansaajajärjestöjen välinen yhteistyö, jossa käsitellään
ja valmistellaan työelämää koskevia asioita.
K Kertoo, paljonko palkalla on ostovoimaa.
L Tilanne syntyy, jos sopimuskauden aikana alan palkat nousevat enemmän kuin
työehtosopimukseen on kirjattu.
M Palkansaajapuolella näitä ovat SAK, STTK ja AKAVA. Työnantajapuolella tällainen on EK.
Julkista sektoria edustavat Kuntatyönantajat (KT) ja Valtiotyönantajat (VTML).
N Henkilö, joka on työministeriön alainen virkamies ja jonka tehtävänä on sovitella
valtakunnallisia työriitoja – esimerkiksi lakkoja ja lakonuhkia.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä