Suomen merimuseon museolehtorin Johanna Aartomaan sekä hänen kollegoidensa haastattelu. Vastaukset ovat kysymyksien laajuuden takia pääpiirteittäisiä esimerkkejä, ei täydellisesti kaikki näkökannat huomioonottavia totuuksia.


1. Minä aikana Itämeren kaupankäynti on ollut kaikista voimakkaimmillaan?

Varmastikin monella mittarilla mitattuna nyt globalisaation aikana. Merenkulku on esimerkiksi nykyisen elintasomme kannalta elinehto. On kuitenkin hyvä todeta, että meri on aina ollut tärkeä kauppareitti. Meri yhdistää enemmän kuin erottaa (vesitse on päässyt pitkään huomattavasti paremmin kuin maanteitse, junat tulleet vasta 1800-l jne). Liikennemäärät ovat nyt aivan valtavia, mutta joskus aiemmin pienempi liikennemäärä olisi voinut olla huomattavasti vaikeampi korvata millään muulla liikennemuodolla. Tosin nytkin korvaaminen esim. lento- tai autoliikenteellä olisi ympäristön kannalta erittäin huono vaihtoehto.

2. Kuinka tärkeä Suomen rooli on ollut Itämeren kaupassa?

Kokonaisuudessa Suomen rooli on aika pieni, mutta ehkä kysymys voisikin olla se, kuinka merkittävä Itämeren kauppa on ollut meille. Lähes 90 prosenttia nykyajan ulkomaankaupastamme kulkee meriteitse ja meren kautta kuljetettujen tuotteiden ja innovaatioiden merkitys on ollut vuosisatojen ajan tärkeää yhteiskunnallemme. Lisäksi tiettyjen Suomesta peräisin tuotteiden osuus Itämeren kaupassa on ollut merkittävä muillekin. Esim. aikanaan terva ja pidemmällä aikavälillä metsäteollisuus eri tuotteineen.

3. Mitkä kaupungit ovat olleet Itämeren tärkeimpiä kauppakaupunkeja? Mikä tai mitkä niistä olivat merkittävimpiä Suomelle?

Eri aikoina eri kaupungit. Esim. hansakaudella hansakaupungit: Riika, Danzig (Gdansk), Stettin (Szczecin), Lyypekki, Tallinna, Visby.

Lisäksi Kööpenhamina, Tukholma, myöhemmin erityisesti Pietari.

Suomelle eriaikoina esim. Tallinna, Lyypekki, Tukholma, Pietari.

Nyt Suomeen tulee laivoja Euroopan isoista satamista, kuten Rotterdamista, joissa valtamerilaivojen lasteja siirretään Itämerelle mahtuviin aluksiin.



4. Mitkä ovat olleet Itämeren alueen suurimmat sotatapahtumat?

Muutamia esimerkkejä ovat ensimmäinen ja toinen maailmansota – toisessa maailmansodassa ainakin Königsbergin (Kaliningrad) evakuointi ja Tallinnan evakuoinnit. Ruotsinsalmen meritaistelut 1789 ja 1790 olivat aikansa suurimpia taisteluita. Koko Itämeren mittakaavassa vastaus voisi olla toisenlainenkin eli nämä ovat vastauksia osin Suomen tai Pohjois-Itämeren näkökulmasta.

5. Onko Itämeren pohjassa edelleen useita hylkyjä? Mitkä niistä ovat merkittävimpiä?

Pelkästään Suomessa muinaisjäännösrekisterissä on tiedot yli 1800 vedenalaislöydöstä, joista 740 on rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Suurin osa vedenalaislöydöistä on laivojen ja veneiden hylkyjä sekä hylyn osia.

Suomessa on suojeltu muutamia hylkyjä erityisen vahvoin toimenpiteiden niiden erityisyyden takia. Ne löytyvät täältä:

http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/va_perinto/suojelu/suoja-alueet/suoja-aluehylyt

Museoviraston näkökulmasta tehdyssä listassa on lähinnä vanhempia hylkyjä, sillä kaikki vähintään 100 v veden alla olleet hylyt on suojattu muinaismuistolailla. Yhtä lailla merkittäväksi voisi mainita vaikka Estonian, jos huomioidaan uudemmatkin hylyt.

6. Mitä Merikeskus Vellamon kohteita suosittelisitte Itämeren historiasta kiinnostuneille?

Vaikea kysymys tämäkin. Riippuu varmasti täysin kävijästä, sillä sekä Suomen merimuseon että satamakaupunki Kotkaa ja Kymenlaaksoa esittelevän Kymenlaakson museon näyttelyissä on Itämeren historiaa paljonkin. Yksi kävijöiden suosima teema ovat matkustajalaivat, joista vähän vanhempaa väkeä kiinnostaa esim. 1977 valmistunut Finnjet. Enimmäkseen Suomen ja Saksan väliä ajaneesta Finnjetistä on paljon esineistöä, mm. yksi hytti, Merimuseossa. Keskiajasta kiinnostuneille löytyy 1200-luvulta peräisin olevan Egelskärin hylyn jäänteet ja lastitavaraa, kuten kirkonkello ja kolpakoita, kannuja jne. Ja kaikkea siltä väliltä. Lisäksi meillä on höyryjäänmurtaja Tarmo vuodelta 1907. Se tosin on tällä hetkellä suljettuna aluksen odottaessa telakointia.

Lähiaikoina meille on tulossa 3D-virtuaalisimulaatio 1771 uponneen Vrouw Marian hylylle. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Median laitoksen kanssa yhteistyössä tehty virtuaalisimulaatio esittelee Vrouw Marian vedenalaisessa maisemassa. Kuka tahansa pääsee sukeltamaan hylyllä sekä tarkkailemaan maisemaa, jota yksikään ihminen ei ole nähnyt kokonaisuudessaan. Sekin on kiinnostava ja ainutlaatuinen juttu.

Itse käyn museoissa fiilispohjalta kuljeskellen siellä täällä ja pysähdellen kiinnostavien juttujen kohdalla. En suorita museoita alusta loppuun. Ehkä suosittelisinkin kulkemaan avoimin mielin ja etsimään itseä kiinnostavat kohteet.