1. Pitäisikö Itämeren meriliikennettä vähentää vai lisätä? Miksi?
- Vähentäminen tai lisääminen on tuskin kenelläkään pääsyynä ja se riippuu useista tekijöistä, esim. taloustilanne ja poliittiset tekijät. Lisääntynyt meriliikenne kertoo hyvästä taloustilanteesta, ja määriä voidaan kasvattaa ympäristöystävällisillä tavoilla. (Riikka Venesjärvi)
Jos meriliikennettä vähennettäisiin, tavarankuljetukselle pitäisi kehittää vaihtoehtoisisa muotoja. Mutta meriliikenne on kuitenkin paras vaihtoehto tavaroiden kuljetukseen, sillä esim. lentokone saastuttaa enemmän eikä sen avulla pysty kuljettamaan niin isoja määriä. Yli 90% Suomen ulkomaankauppaliikenteestä hoituu meriteitse. (Olli-Pekka Brunila)

2. Miten Itämeren meriliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää?
- Päästöjen vähentämiseksi on erilaisia keinoja, kuten hiilidioksidipäästöjen alentaminen valitsemalla vähähiilidioksidipäästöisiä polttoaineita. Kehitteillä on osittain myös tuulivoimalla kulkevia aluksia. Öljyonnettomuuspäästöjä voidaan alentaa tekemällä meriliikennettä turvallisemmaksi, ja jätteitä voidaan vähentää erilaisilla säädöksillä. Tekniset sovellukset ovat yksi keino, mutta tavan pitää olla lainsäädännöllinen. (Riikka Venesjärvi)
Taloudellisilla keinoilla voidaan myös tulevaisuudessa yrittää vähentää päästöjä kehittämällä uusia aluksia, joilla on pienempi vastus. (Miina Karjalainen)
Päästöjä voidaan alentaa myös pelkästään muuttamalla ajotottumuksia, eli voidaan ajaa vähemmällä kaasulla, jolloin lastit kulkevat hitaammin; nämä ovat tietenkin vain valintoja mitä päättäjät voivat halutessaan tehdä. (Olli-Pekka Brunila)
Tulevaisuudessa virheät arvot saattavat olla merkittäviä varustamon julkisuuden kannalta. Nykyisessä taloustilanteessa (lama) tärkeämpää on kuitenkin tuottavuus. (Vappu Kunnaala-Hyrkki)

3. Onko Venäjä oikeasti lisännyt sotilastoimintaa Itämerellä vai onko se pelkkää liioittelua?
- Tällä hetkellä varmasti jokainen jäsenmaa on lisännyt poliittista valvontaa Itämerellä, mutta mitään ei pystytä kertomaan varmasti. (Vappu Kunnaala-Hyrkki)
Rajavartiolaitos osaisi antaa oikean vastauksen, mutta se on eri asia että antaako se sitä. (Riikka Venesjärvi)
70-luvulta lähtien venäläiset sukellusveneet ovat pyörineet ympäri Itämerta, mutta tänäkään päivänä ei niistä lehdistössä puhuta, sillä pelätään syytteitä kunnianloukkauksista. (Olli-Pekka Brunila)

4. Mitä aivan tavallinen ihminen voi tehdä sen eteen, että rehevöityminen ei lisääntyisi enempää Itämerellä?
- Tavallisella ihmisellä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa, esim. valitsemalla ympäristöystävällisiä kulutustuotteita ja miettimällä mitä syö. Arjen valintojen lisäksi ihminen voi osallistua mm. vapaaehtoiseen öljyntorjuntatoimintaan. (Miina Karjalainen)

5. Mitkä ovat Itämeren suurimmat turvallisuusuhat?
- Isot öljyonnettomuudet ovat vaarallisia ympäristön kannalta, ja ne voivat vaikuttaa hyvin moneen eri asiaan. Jos tälläinen tilanne sattuisi, niin esim. muuttolinnut tahriintuisivat öljyyn ja sitä kautta voisivat jopa kuolla siihen. Vuotanutta öljyä on todella hankala kerätä etenkin talvella, kun meri on jäässä. Saaristot, rannat ja muu merenalainen luonto ovat myös arvokkaita, joita saatetaan menettää paljon öljyonnettomuuksissa. (Olli-Pekka Brunila)
Kevät on yleensä eläinten kannalta pahin aika onnettomuuksille; yleensä tarkastellaan lähemmin lintuja, sillä niitä pidetään hyvin näkyvinä eläiminä. Öljyonnettomuudet vaikuttavat kuitenkin myös vähän näkymättömimpiin asioihin, kuten kasveihin ja hyönteisiin. Jos tarkastellaan laajasti, niin öljyonnettomuuksissa voi kuolla myös ihmisiä. Alueellisesta öljyonnettomuuden todennäköisyydestä on tehty erilaisia tutkimuksia, ja se vaihtuu aina ajallisesti ja alueellisesti. Karilleajo ja yhteentörmäys ovat yleisimpiä onnettomuuden syitä. (Riikka Venesjärvi)

Toinen osa haastattelusta:
https://youtu.be/0avB4IxOh1I

Haastateltavat:

Riikka Venesjärvi: Helsingin Yliopisto, ympäristötieteidenlaitoksen tutkija
Olli-Pekka Brunila: Turun Yliopistossa projektipäällikkönä, merenkulun ympäristöasiat
Vappu Kunnaala-Hyrkki: Turun Yliopisto, tutkii meriturvallisuuteen liittyviä tekijöitä
Miina Karjalainen: projektipäällikkö, taustaltaan tutkija ja meribiologi
Piia Nygren: projektipäällikkö, merikuljetukset ja niiden riskit