GE02 Sininen planeetta (ops2021)
Kurssityö: valtion maantiedettä
Valitse sinua kiinnostava valtio, mielellään keskikokoinen. Selvitä kurssin edetessä valtion luonnonmaantieteellliset ominaispiirteet lyhyesti, mut ta kattavasti käyttäen apuna kirjaa (diagrammit, kartat, kuvat, tekstit..) Ohjeet liitteenä. Lopuksi tee tutkimusalueesi ilmastodiagrammi (ohjeet YO-juttuja kansiossa).
Liitteet:
Kurssityö
Palauta valmis kurssityösi tänne
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
KPL 10 - Vulkanismi
Kpl 1 - Luonnonmaantieteen tietoa tarvitaan ihmisen toiminnan perustaksi
Lue kpl 1 + tee tehtävät 2,3,4 (s.10)
Koordinaattiharjoitus
Muistin virkistykseksi palautellaan vähän mieleen koordinaatistoa:
Määritä seuraavien paikkojen sijainti maantieteellisessä koordinaatistossa niin tarkasti kuin pystyt (ensin leveyspiiri, sitten pituuspiiri):
Lontoo
Melbourne
Los Angeles
Kapkaupunki
Quito
Pariisi
Kotka
Koordinaattiharjoitus
Muistin virkistykseksi palautellaan vähän mieleen koordinaatistoa:
Määritä seuraavien paikkojen sijainti maantieteellisessä koordinaatistossa niin tarkasti kuin pystyt (ensin leveyspiiri, sitten pituuspiiri):
Lontoo
Melbourne
Los Angeles
Kapkaupunki
Quito
Pariisi
Kotka
KPL 2 - Maan planetaariset liikeet
Auringon rakenne:
Mitä on seuraavien auringon rakenteiden "tehtävä" / "merkitys":
Ydin:
Säteilyvyöhyke:
Fotosfääri:
Kromosfääri:
Korona:
Roihu:
Protuberanssi:
Auringon pilkku:
Katso video vuodenajoista:
1. Mikä aiheuttaa vuodenajat?
2. Mistä tulee nimet seisaus ja tasaus?
3. Miten napapiirit määritellään?
4. Miksi pohjoisen pallonpuoliskon talvi on lyhyempi kuin kesä?
5. Mitä ovat valaistusvyöhykkeet? Nimeä ne ja määrittele lyhyesti kunkin valaistusalueen ominaispiirteet.
6. MIksi päiväntasaajalla on aina paljon kuumempi kuin lähellä napoja?
7. Miksi päiväntasaajan seudun ja Suomen vuodenajat eroavat toisistaan? Entä valaistusolot? MIksi?
Kirjan tehtävät: s. 22; 3, 6
OSA2:
Aikavyöhyketehtäviä:
Tässä on laskuvihjeitä, joiden perusteella voit määrittää paikkakuntien aikoja ja aikaeroja.
Laskuja voi tehdä myös toisin päin eli jos tietää jokin paikan kelloajan suhteessa GMT- aikaan, voi määrittää sen sijainnin pituuspiirien suhteen
1. Missä valtioissa on vähintään 3 aikavyöhykettä?
2. Mitä erikoista on Intian, Iranin ja Australian vyöhykkeissä?
3. Olet maailmanympärimatkalla ja soitat Suomeen joka ilta klo 20.00 (Suomen aikaa). Mihin aikaan soitat paikallista aikaa seuraavista paikoista? (vastaus esim. 03.00 tms.)
Sydney (Australia)
Los Angeles (Yhdysvallat)
Rio de Janeiro ( Brasilia)
4. Miksi kansainvälinen päivämääräraja ei ole suora pituuspiirien mukainen viiva?
5. Finnairin lento lähtee Helsinki-Vantaalta 3.8 klo 18.00 paikallista aikaa kohti Hong Kongia. Matka kestää 10 tuntia. Mihin aikaan lento on perillä (aika ja päivämäärä)?
6. Kello on 14:00 pituuspiirillä 105W. Kuinka paljon se on pituuspiirillä 70E?
7. Kuinka paljon on aikaero pituuspiirien 20E ja 175E välillä?
8. Kuinka monta tuntia on aikaero pituuspiirien 120W ja 105E välillä
Aikavyöhykekartta:
aikavyöhykkeet.PNG
https://climate.nasa.gov/news/2948/milankovitch-orbital-cycles-and-their-role-in-earths-climate/?fbclid=IwAR1E3wJ0NWPIcPvs3ddQ28ITkVZWqm3zm02I_st86v90dtpj3RJFj04McXM
Tuntimuistiinpanot:
maailmankaikkeus.ppt
Aurinkokunta.ppt
MAAN PLANETAARISET LIIKKEET.pptx
Mitä on seuraavien auringon rakenteiden "tehtävä" / "merkitys":
Ydin:
Säteilyvyöhyke:
Fotosfääri:
Kromosfääri:
Korona:
Roihu:
Protuberanssi:
Auringon pilkku:
Katso video vuodenajoista:
1. Mikä aiheuttaa vuodenajat?
2. Mistä tulee nimet seisaus ja tasaus?
3. Miten napapiirit määritellään?
4. Miksi pohjoisen pallonpuoliskon talvi on lyhyempi kuin kesä?
5. Mitä ovat valaistusvyöhykkeet? Nimeä ne ja määrittele lyhyesti kunkin valaistusalueen ominaispiirteet.
6. MIksi päiväntasaajalla on aina paljon kuumempi kuin lähellä napoja?
7. Miksi päiväntasaajan seudun ja Suomen vuodenajat eroavat toisistaan? Entä valaistusolot? MIksi?
Kirjan tehtävät: s. 22; 3, 6
OSA2:
Aikavyöhyketehtäviä:
Tässä on laskuvihjeitä, joiden perusteella voit määrittää paikkakuntien aikoja ja aikaeroja.
Laskuja voi tehdä myös toisin päin eli jos tietää jokin paikan kelloajan suhteessa GMT- aikaan, voi määrittää sen sijainnin pituuspiirien suhteen
15 pituusastetta = aikavyöhyke = 1 tunti
Kelloaika pyöristetään lähimpään tuntiin
Esim, piituspiirin 77° E, aikavyöhyke on 77 : 15= 5,13 > GMT+5 h
Kahden paikkakunnan aikaero esim:
- 19° W ja 158° W; lasketaan näin:
- 19 : 15 = 1,27 > GMT -1
- 158 : 15 = 10,53 > GMT -11
- aikaero = 11-1 = 10 h
- Jos paikat ovat eri pallonpuoliskoilla: 19° E ja 158° W:
- lasketaan aikaerot yhteen eli se on 1 + 11 = 12 h
- 1 pituusaste = 4 minuuttia (60:15)
- esim. Kotkan pituuspiiri on n 27° ja Suomen virallinen aika määräytyy 30°- pituuspiirin mukaan > Kotkan paikallisaika on 12 minuuttia (3 x4) aikavyöhykkeen aikaa jäljessä.
Aikavyöhykkeet eivät valtioittain noudata tarkoin pituuspiirejä. On myös järkevää, että pienemmissä valtiossa on käytössä vain yksi aika: Suomessakin itse asiassa suurempi osa maata on 30- pituuspiirin länsipuolella ja siinä mielessä kello on Auringon suhteen oikeammassa Itä-Suomessa. Suuremmissa valtiossa on luonnollisesti useita aikavyöhykkeitä. Niiden määrä ja kulkua on aikojen kuluessa myös muuteltu.
Tehtävät:1. Missä valtioissa on vähintään 3 aikavyöhykettä?
2. Mitä erikoista on Intian, Iranin ja Australian vyöhykkeissä?
3. Olet maailmanympärimatkalla ja soitat Suomeen joka ilta klo 20.00 (Suomen aikaa). Mihin aikaan soitat paikallista aikaa seuraavista paikoista? (vastaus esim. 03.00 tms.)
Sydney (Australia)
Los Angeles (Yhdysvallat)
Rio de Janeiro ( Brasilia)
4. Miksi kansainvälinen päivämääräraja ei ole suora pituuspiirien mukainen viiva?
5. Finnairin lento lähtee Helsinki-Vantaalta 3.8 klo 18.00 paikallista aikaa kohti Hong Kongia. Matka kestää 10 tuntia. Mihin aikaan lento on perillä (aika ja päivämäärä)?
6. Kello on 14:00 pituuspiirillä 105W. Kuinka paljon se on pituuspiirillä 70E?
7. Kuinka paljon on aikaero pituuspiirien 20E ja 175E välillä?
8. Kuinka monta tuntia on aikaero pituuspiirien 120W ja 105E välillä
Aikavyöhykekartta:
aikavyöhykkeet.PNG
https://climate.nasa.gov/news/2948/milankovitch-orbital-cycles-and-their-role-in-earths-climate/?fbclid=IwAR1E3wJ0NWPIcPvs3ddQ28ITkVZWqm3zm02I_st86v90dtpj3RJFj04McXM
Tuntimuistiinpanot:
maailmankaikkeus.ppt
Aurinkokunta.ppt
MAAN PLANETAARISET LIIKKEET.pptx
Kpl 2 tehtävät
Palauta kpl 2 tehtävät tänne
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
KPL 3 - ilmakehä ja tuulet
Lue kpl 3 + tee tehtävät:
1. Tee lista / mindmap ilmakehän kerroksista
a) Nimeä kerros
b) listaa kerroksen ominaisuudet / ilmiöt mitä kerroksessa esiintyy
2.Listaa erilaiset tuulityypit joita maapallolla havaitaan. Kerro lyhyesti kustakin tuulityypistä
a) planetaariset tuulet
b) paikallistuulet
c) alueelliset tuulet
d) lmakehän yläosan virtaukset
3. Tee oppikirjan tehtävät s.36; 1, 2
Maapallon tuuliljärjestelmät animaatio:
https://earth.nullschool.net/
Animaatio myrskytuulista:
https://svs.gsfc.nasa.gov/vis/a010000/a011800/a011800/WC_Windy_Worlds-1920-MASTER_baron.mp4
Lämmin laskutuuli:
Kylmät laskutuulet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katabaattinen_tuuli
1. Tee lista / mindmap ilmakehän kerroksista
a) Nimeä kerros
b) listaa kerroksen ominaisuudet / ilmiöt mitä kerroksessa esiintyy
2.Listaa erilaiset tuulityypit joita maapallolla havaitaan. Kerro lyhyesti kustakin tuulityypistä
a) planetaariset tuulet
b) paikallistuulet
c) alueelliset tuulet
d) lmakehän yläosan virtaukset
3. Tee oppikirjan tehtävät s.36; 1, 2
Maapallon tuuliljärjestelmät animaatio:
https://earth.nullschool.net/
Animaatio myrskytuulista:
https://svs.gsfc.nasa.gov/vis/a010000/a011800/a011800/WC_Windy_Worlds-1920-MASTER_baron.mp4
Lämmin laskutuuli:
Kylmät laskutuulet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katabaattinen_tuuli
KPL 4 - sateet
Lue kpl 4
OSA1
1. Tee kaavakuva (gimp, libreoffice draw tmv.) veden kiertokulusta.
4. Karttatehtävä (nimistö): Nimeä karttaan (ne mitä siinä näkyy) : Vuoristot, aavikot, joet + järvet, suurimat merialueet. (Lähinnä siis tässä kartassa ne luonnonmaantieteelliset alueet/muodostelmat jotka vaikuttavat kuivuuteen / sateisuuteen tietyillä alueilla..)
vesistönimistöä.docx
OSA 2
5. Mitä tarvitaan jotta sade syntyy?
6. Millaisia sadetyyppejä on olemassa (3 eri tyyppiä)? mainitse jokaisesta vähintään 2 alueellista esimerkkiä (ts. missä esiintyy)?
7. Mikä aiheuttaa:
a) Runsaat sateet Cherrapunjissa (intia)
b) Kuivuuden Saharassa
c) Gobin autiomaan
d) Atacaman autiomaan
Sijoita em kohteet a-d kartalle. (Saat käyttää haluamaasi kuvankäsittelyohjelmaa. Laita samaan karttaan tehtävät 4 ja 5)
8. Sijoita merivirrat kartalle + nimeä ne: (kylmät sinisellä, lämpimät punaisella)
9. Merivirtojen merkitykset:
Listaa merivirtojen keskeiset merkitykset (huomioi myös pystyvirtaukset)
10. Miten merivirrat ja pystyvirtaukset eroavat toisistaan?
veden kiertokulku
OSA1
1. Tee kaavakuva (gimp, libreoffice draw tmv.) veden kiertokulusta.
2. Selitä seuraavat termit:
a)pintavesi
b)pohjavesi
c)mannerjalusta
d)valuma-alue
e)vedenjakaja
3. Miten ihminen on muuttanut veden luontaista kiertokulkua? Mitkä tekijät uhkaavat maapallon vesivarastoja?4. Karttatehtävä (nimistö): Nimeä karttaan (ne mitä siinä näkyy) : Vuoristot, aavikot, joet + järvet, suurimat merialueet. (Lähinnä siis tässä kartassa ne luonnonmaantieteelliset alueet/muodostelmat jotka vaikuttavat kuivuuteen / sateisuuteen tietyillä alueilla..)
vesistönimistöä.docx
OSA 2
5. Mitä tarvitaan jotta sade syntyy?
6. Millaisia sadetyyppejä on olemassa (3 eri tyyppiä)? mainitse jokaisesta vähintään 2 alueellista esimerkkiä (ts. missä esiintyy)?
7. Mikä aiheuttaa:
a) Runsaat sateet Cherrapunjissa (intia)
b) Kuivuuden Saharassa
c) Gobin autiomaan
d) Atacaman autiomaan
Sijoita em kohteet a-d kartalle. (Saat käyttää haluamaasi kuvankäsittelyohjelmaa. Laita samaan karttaan tehtävät 4 ja 5)
8. Sijoita merivirrat kartalle + nimeä ne: (kylmät sinisellä, lämpimät punaisella)
9. Merivirtojen merkitykset:
Listaa merivirtojen keskeiset merkitykset (huomioi myös pystyvirtaukset)
10. Miten merivirrat ja pystyvirtaukset eroavat toisistaan?
veden kiertokulku
KPL 5 + 6 - sää ja ilmasto
OSA1:
Tehtäviä:
1. Mitä eroa on termeillä sää ja ilmasto
2. Mikä on Sykloni ja missä niitä esiintyy?
3. Selitä lyhyesti ENSO-ilmiö. Mikä se on? Missä vaikuttaa? Mistä johtuu?
4.Tutustu Ilmatieteenlaitoksen sivuihin:
Missä Euroopassa on tällä hetkellä a) lämmin rintama b) kylmä rintama c) okkluusiorintama?
Oppikirjan tehtävä: s. 56; tehtävä 4
DIAT:
Sää ja ilmasto (2).ppt
Kertaus sykloneista:
OSA2:
Lue KPL 6,
Tee tehtävät 1,2,3,4,5 + oman tutkimusalueesi ilmastodiagrammi
ilmastodiagrammin ohjeet
Tehtäviä:
1. Mitä eroa on termeillä sää ja ilmasto
2. Mikä on Sykloni ja missä niitä esiintyy?
3. Selitä lyhyesti ENSO-ilmiö. Mikä se on? Missä vaikuttaa? Mistä johtuu?
4.Tutustu Ilmatieteenlaitoksen sivuihin:
Missä Euroopassa on tällä hetkellä a) lämmin rintama b) kylmä rintama c) okkluusiorintama?
Oppikirjan tehtävä: s. 56; tehtävä 4
DIAT:
Sää ja ilmasto (2).ppt
Kertaus sykloneista:
OSA2:
Lue KPL 6,
Tee tehtävät 1,2,3,4,5 + oman tutkimusalueesi ilmastodiagrammi
ilmastodiagrammin ohjeet
KPL 6 - ilmastot
Ilmastodiagrammi
Palauta ilmastodiagrammi tänne
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
KPL 7 - Maaperä, maannokset ja kasvillisuusvyöhykkeet
Lue kpl 7:
Tee kirjasta tehtävät 4,(5,6)
1.Tee kasvillisuusvyöhykkeistä oheisen kaltainen yhteenvetotaulukko:
2. Piirrä maannosprofiili valitsemastasi maannoksesta (esim podsoli, latosoli tmv..).
Ohjeet Gimp-piirrustusohjelman käyttöön. Saa käyttää muutakin, mutta suosittelen ohjelmaa, joka löytyy Abitti.järjestelmästä!
gimp.pdf
Muistiinpanot:
Maannokset + kasvillisuusvyöhykkeet.pptx
Tee kirjasta tehtävät 4,(5,6)
1.Tee kasvillisuusvyöhykkeistä oheisen kaltainen yhteenvetotaulukko:
|
SADEMETSÄT |
SAVANNIT |
AAVIKOT |
VÄLIMEREN KASVILLISUUS |
SUBTROOPPISET SADEMETSÄT |
|
|
SIJAINTI |
|||||
|
LÄMPÖVYÖHYKE |
|||||
|
SADEMÄÄRÄ |
|||||
|
MAANNOS |
|||||
|
KASVILLISUUDEN PIIRTEITÄ + LAJEJA + SOPEUTUMISKEINOJA |
|||||
|
MUUTA (ONGELMIA JNE.) |
|
AROT |
KESÄVIHANTA LEHTIMETSÄ |
HAVUMETSÄT |
TUNDRA |
VUORISTOT |
|
|
SIJAINTI |
|||||
|
LÄMPÖVYÖHYKE |
|||||
|
SADEMÄÄRÄ |
|||||
|
MAANNOS |
|||||
|
KASVILLISUUDEN PIIRTEITÄ + LAJEJA + SOPEUTUMISKEINOJA |
|||||
|
MUUTA (ONGELMIA JNE.) |
2. Piirrä maannosprofiili valitsemastasi maannoksesta (esim podsoli, latosoli tmv..).
Ohjeet Gimp-piirrustusohjelman käyttöön. Saa käyttää muutakin, mutta suosittelen ohjelmaa, joka löytyy Abitti.järjestelmästä!
gimp.pdf
Muistiinpanot:
Maannokset + kasvillisuusvyöhykkeet.pptx
KPL 8 - Endogeeniset tapahtumat
OSA1
Täydennä diat tulivuorista, linkki alla:
TULIVUORETtyhjä2.pptx
Podcast: (vapaaehtoinen kuuntelu, lisätietoa asioista)
https://areena.yle.fi/1-50449387?fbclid=IwAR3zMWVKgir5Xr7TF1nOgT6P5bvMlbtMWFq6ugHZiH88ONSOzMe1NNW81W8
Katso videot ja vastaa alla oleviin kysymyksiin a-e. Katso ensin video 2 ja vastaa kysymyksiin a-b ja sitten vasta video 1 ja kysymykset c-e
1. Video kuuman pisteen tulivuoren synnystä
2. Maanjäristykset
Vastaa videoiden perusteella:
a) Mitä voidaan sanoa vanhan ja nuoren litosfäärilaatan ominaisuuksista?
b) Mitkä tekijät liikuttavat laattoja? Selitä niin hyvin kuin videon perusteella ymmärrät
c) MIten kuuman pisteen tulivuoret syntyvät?
d) kuvaile filmin perusteella tulivuoren "elinkaari"
e) Minkä tyyppisiä tulivuoria kuumien pisteiden päälle syntyy?
Luonnonmullistukset (järistykset, tulivuorenpurkaukset, myrskyt
HS:n artikkeli 14.4.2020
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006473581.html?share=3c8732ae7d0b6654aca73af987cbb22d&fbclid=IwAR1FdIKFJVGlVOZY75VjXl-wG20HJx6r26B5be_jQYFRV19uPBET97_dEZo
OSA2
KIVIAINEKSEN KIERTO
1. Suomenna kuvassa tapahtuvat kiviaineksen kiertokulun vaiheet.
2. Etsi jokaisesta kivilajista vähintään kaksi esimerkkiä
Oppikirjan tehtäviä: s.90; 3, 4
Täydennä diat tulivuorista, linkki alla:
TULIVUORETtyhjä2.pptx
Podcast: (vapaaehtoinen kuuntelu, lisätietoa asioista)
https://areena.yle.fi/1-50449387?fbclid=IwAR3zMWVKgir5Xr7TF1nOgT6P5bvMlbtMWFq6ugHZiH88ONSOzMe1NNW81W8
Katso videot ja vastaa alla oleviin kysymyksiin a-e. Katso ensin video 2 ja vastaa kysymyksiin a-b ja sitten vasta video 1 ja kysymykset c-e
1. Video kuuman pisteen tulivuoren synnystä
2. Maanjäristykset
Vastaa videoiden perusteella:
a) Mitä voidaan sanoa vanhan ja nuoren litosfäärilaatan ominaisuuksista?
b) Mitkä tekijät liikuttavat laattoja? Selitä niin hyvin kuin videon perusteella ymmärrät
c) MIten kuuman pisteen tulivuoret syntyvät?
d) kuvaile filmin perusteella tulivuoren "elinkaari"
e) Minkä tyyppisiä tulivuoria kuumien pisteiden päälle syntyy?
Luonnonmullistukset (järistykset, tulivuorenpurkaukset, myrskyt
HS:n artikkeli 14.4.2020
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006473581.html?share=3c8732ae7d0b6654aca73af987cbb22d&fbclid=IwAR1FdIKFJVGlVOZY75VjXl-wG20HJx6r26B5be_jQYFRV19uPBET97_dEZo
OSA2
KIVIAINEKSEN KIERTO
1. Suomenna kuvassa tapahtuvat kiviaineksen kiertokulun vaiheet.
2. Etsi jokaisesta kivilajista vähintään kaksi esimerkkiä
Oppikirjan tehtäviä: s.90; 3, 4
KPL 9 /11 - rapautuminen ja eroosio ovat eksogeenisia tapahtumia
OSA1: Eroosiotehtäviä + oppikirjan tehtävät
DOC190321.pdf
DOC190321-001.pdf
Muumilaakson maantiedettä:
Millaiset eksogeeniset tapahtumat ovat muokanneet muumilaakson kallio- ja maaperää.
Luettele ilmiöt, kerro niiden syntymekanismista ja kerro mistä ne kartalla löytyy.
Entä löydätkö kartoilta endogeenisia ilmiöitä? Mitä ne ovat, missä? Ja miten syntyvät?
OSA 2:
Ohessa parit klassikot. Valitse toinen.
Kumpaankin on merkitty muutama kohta "pylpyröin". Selvitä kirjan ja kartan avulla mitkä muodostelmat näistä kohdista löytyy ja mitä eksogeenisia tapahtumia niissä esiintyy. Kuvaile näitä prosesseja, miten ovat muodostuneet. Nimeä alueet (valtio + tarkempi alue).
A) Afrikan tähti
B) Inkan aarre
Oman tutkimusalueen eroosiovoimat (mitä, missä, kuvia)
DOC190321.pdf
DOC190321-001.pdf
Muumilaakson maantiedettä:
Millaiset eksogeeniset tapahtumat ovat muokanneet muumilaakson kallio- ja maaperää.
Luettele ilmiöt, kerro niiden syntymekanismista ja kerro mistä ne kartalla löytyy.
Entä löydätkö kartoilta endogeenisia ilmiöitä? Mitä ne ovat, missä? Ja miten syntyvät?
OSA 2:
Ohessa parit klassikot. Valitse toinen.
Kumpaankin on merkitty muutama kohta "pylpyröin". Selvitä kirjan ja kartan avulla mitkä muodostelmat näistä kohdista löytyy ja mitä eksogeenisia tapahtumia niissä esiintyy. Kuvaile näitä prosesseja, miten ovat muodostuneet. Nimeä alueet (valtio + tarkempi alue).
A) Afrikan tähti
B) Inkan aarre
Oman tutkimusalueen eroosiovoimat (mitä, missä, kuvia)
Maannosprofiili (kpl 7)
Piirrä maannosprofiilit podsolista ja valitsemastasi toisesta maannoksesta. Käytä esim Gimp-piirrustusohjelmaa ja palauta valmiit profiilit oheiseen palautuskansioon
Palautuskansio maannosprofiilille
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
KPL 12 - jäätiköt muokkaavat maisemaa
Jääkauden jäljet:
Ekolokero - Jääkauden jäljet (ylempi video lyhyt klippi, alemmassa videossa koko jakso):
Ekolokero - jääkauden jäljet
1. Milloin alkoi viimeinen jäätiköityminen ja miksi?
2. Milloin jäätikkö oli laajimmillaan ja mihin asti ulottui?
3. Kuinka korkealla merenpinta tuolloin oli ja miten se vaikutti mm. eliöihin?
4. Millaista Etelä-Euroopan kasvillisuus oli tuolloin?
5. Milloin Suomi vapautui jääpeitteestä?
6. MItä lajeja jään sulamisen jälkeen esiintyi Itämeressä?
7. Miten ovat syntyneet:
a) Silokalliot
b) Hiidenkirnu
c) Harjut
d) Reunamuodostumat (Salpausselät)
-> Mikä on Harjun ja Salpausselän ero? Missä näitä tavataan?
e) Suppa
f) Pirunpelto
g) Maankohoamisilmiö
8) MIten Saimaannnorppa ja Laatokannorppa -populaatiot muodostuivat?
9) Videolla mainitaan saimaannorppakannaksi noin 250. Paljonko niitä on nykyään?
Ylen sivut, tietoa Suomen geologiasta: (silmäile läpi)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/01/vesi-huuhtoi-jaa-muokkasi-nain-syntyi-suomi
Jääkauden jäljet testin linkki: (tee testi)
Jääkauden jäljet
Oppikirjan tehtäiä:
s.139: 1,2,3
Ekolokero - Jääkauden jäljet (ylempi video lyhyt klippi, alemmassa videossa koko jakso):
Ekolokero - jääkauden jäljet
1. Milloin alkoi viimeinen jäätiköityminen ja miksi?
2. Milloin jäätikkö oli laajimmillaan ja mihin asti ulottui?
3. Kuinka korkealla merenpinta tuolloin oli ja miten se vaikutti mm. eliöihin?
4. Millaista Etelä-Euroopan kasvillisuus oli tuolloin?
5. Milloin Suomi vapautui jääpeitteestä?
6. MItä lajeja jään sulamisen jälkeen esiintyi Itämeressä?
7. Miten ovat syntyneet:
a) Silokalliot
b) Hiidenkirnu
c) Harjut
d) Reunamuodostumat (Salpausselät)
-> Mikä on Harjun ja Salpausselän ero? Missä näitä tavataan?
e) Suppa
f) Pirunpelto
g) Maankohoamisilmiö
8) MIten Saimaannnorppa ja Laatokannorppa -populaatiot muodostuivat?
9) Videolla mainitaan saimaannorppakannaksi noin 250. Paljonko niitä on nykyään?
Ylen sivut, tietoa Suomen geologiasta: (silmäile läpi)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/01/vesi-huuhtoi-jaa-muokkasi-nain-syntyi-suomi
Jääkauden jäljet testin linkki: (tee testi)
Jääkauden jäljet
Oppikirjan tehtäiä:
s.139: 1,2,3