yhdeksännen luokan suomalaiset klassikot -kirjallisuuskeskustelu

Kuuntelu- tai katselumahdollisuus

KUUNTELE TAI KATSELE KLASSIKKO (T16:sta mahdollisuus tasoon 3)
(HUOM: löydät kuunnelman täsmäkysymykset alempaa, luettavan kirjan nimen kohdalta. Vastaa soveltuvin osin.)

Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta  
KUUNTELE: https://areena.yle.fi/1-4422220?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share

Juhani Aho: Rautatie 
KATSO LEFFA AREENASTA: https://areena.yle.fi/1-432554 

Juhani Aho: Juha
KUUNTELE netissä: http://areena.yle.fi/1-1715504 

Johannes Linnankoski: Pakolaiset 
Kuuntele: https://areena.yle.fi/1-50310373?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share

Aapeli: Pikku Pietarin piha 
Kuuntele: https://areena.yle.fi/1-61280113?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share

Minna Canth: Kauppa-Lopo
a) Katso: https://areena.yle.fi/1-452880 

Hella Wuolijoki: Niskavuoren nuori emäntä (kysymykset myös tässä yhteydessä)
kuuntele: https://areena.yle.fi/1-50213760?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share

TAUSTAA: Loviisa (nuori emäntä) on mennyt naimisiin Niskavuori-nimisen talon vanhimman pojan Juhanin kanssa (poika on nyt talon isäntä, koska isä on kuollut). Kyse on järjestetystä avioliitosta: Niskavuori oli rahapulassa ja Loviisan myötäjäiset toivat rahaa taloon. Talossa asuvat Loviisan ja Juhani-isännän lisäksi tämän sisaret Heta ja Kustaava, veli Antti sekä heidän äitinsä (vanha emäntä, "mummu", Vilhelmiina) ja tietysti työväki piharakennuksissa. Draaman saa liikkeelle palvelusväkeen kuuluva meijerska Malviina (lehmien hoitaja).

Lukekaa kohtausten kysymykset, ennen kuin alatte kuunnella niitä (kohtausten välissä on kuunnelmassa hiljainen tauko, pausettakaa ohjelma silloin vastaamisen ajaksi): 

I KOHTAUS

*Millainen tunnelma Niskavuoren talossa vallitsee kuunnelman alussa? 

*Millaiset ihmissuhteet ovat eri henkilöiden välillä? 

*Kuvailkaa Loviisaa nuorena, taloon vasta tulleena emäntänä (asenteet, tunteet...).

*Kuvailkaa Juhanin ja Loviisan suhdetta. 

*Malviina? Mitä saatte tietää hänestä? Mitä Loviisalta salataan?

*kohtauksen yhteiskunnalliset teemat? 

*Kuvailkaa Juhanin ja Malviinan suhdetta.

"Jaaha, nyt se tuli" on Hetan repliikki. Mitä se tarkoittaa?

II KOHTAUS

*Mikä kaikki muuttuu nyt a) talon ilmapiirissä b) eri ihmisten asenteissa ja toiminnassa c) Loviisassa? 

*Mitä Loviisan isän yllättävä vierailu saa aikaan ihmisten käyttäytymisessä? Millaiselta mieheltä ja isältä Loviisan isä, Saaroisten isäntä, vaikuttaa?

*Jaksossa mainitaan yhteiskunnallisia oikeita ja eläneitä politiikan vaikuttajia nimeltä. Heidän avullaan voitte selvittää netistä kuunnelman tapahtumien ajankohdan. 

III KOHTAUS 

*Mikä muutos Loviisassa on tapahtunut? Mistä luulette sen johtuvan? Millaisena oletatte Loviisan näyttäytyvän talossa tästä eteenpäin?

*Millainen sopu Juhanin ja Loviisan välille alkaa kehittyä?

*Miten Loviisa "hoitaa" Malviinan? Mielipiteenne tästä? 

*Loviisan käsitys rakkaudesta? Mitä ajattelette siitä?

*Mielipiteenne Malviinasta tämän jakson perusteella?

*Mikä sopimus syntyy Malviinan äidin (Juse-muori) ja Loviisan välille? Mitä ennustatte tapahtuvaksi? 

*Miten selitätte kielikuvan 'susi'?

IV KOHTAUS

*Miltä Juhanin elämä nyt vaikuttaa? Mitä hän tavoittelee?

*Miksi Antti auttaa?

*Kuvailkaa Loviisan ja Juhanin keskustelua. Kumpi on mielestänne voimakkaampi? Perustelkaa. Millainen Niskavuoren emännän kuuluu tämän kuuleman perusteella olla? (Tämä on Niskavuori-näytelmäsarjan ensimmäinen osa; muissa osissa Loviisa on vanha emäntä ja yksi kirjallisuutemme ikonisimpia naishahmoja.)

V KOHTAUS 

*Millainen Loviisasta on tullut?

*Juhani? 

*Loviisa selittää elämää puhumalla 'karkaamisesta', s.o. elämän vastustuksien ratkomisen väistelystä. Minkä asenteen Loviisa nyt ottaa koetteleviin koettelemuksiin? Meillä opittavaa?

*Juhanin ja Loviisan tämän jakson keskustelu? Mitä ajatuksia tästä?

VI KOHTAUS

*Millaisena ruotsinkielinen yläluokka näyttäytyy?

*Mille poliittiselle kannalle kirjailija Wuolijoki näyttää asettuvan eli kenen suulla (=näkökulmasta) kirjailija "puhuu"? --> näytelmän sanoma?

*Mikä on loppuratkaisu Juhanin ja Loviisan välillä? Mielipiteenne tästä

LOPUKSI 

-aihe

-teema

-aika: ajankohta, kesto 

-juoni tiivistettynä, mitä tapahtuu juonen eri vaiheessa: alussa, keskikohdassa, kliimaksissa ja loppuratkaisussa? (Yhdellä virkkeellä selitys/vaihe)

- keskustelkaa, mitä piditte näytelmästä, miksi se on niin valtavan suosittu yhä edelleen (Niskavuori-näytelmiä esitetään teattereissa usein), ketkä henkilöt saavat sympatianne, keiden toimintaa ette pidä arvossa, mielipiteenne näytelmän yhteiskunnallisista nostoista, joilla kirjailija selvästi yrittää vaikuttaa päättäjiin?

Täsmäkysymykset romaaneittain, tasot 1-6 (osa 1)

 LUETTAVAT TEOKSET (kun luet teoksen, mahdollisuus T16:sta tasoon 6): 

Minna Canth: Kauppa-Lopo
(novelli 1889) 
Lue netistä: http://www.gutenberg.org/ebooks/10480

* Teema? Aihe? Kirjailija?

Esittele kirjailija lyhyesti.

a) Selitä omin sanoin teemaksi ”erilaisuuden hyväksyminen”? Miten teema tulee kirjassa esiin? b) Määrittele novelli realistiseksi novelliksi. Esittele romaanin realistiset piirteet omin sanoin ja kirjasta poimituin esimerkein.

* Keitä mukana? Sanoma?

a) Kerro päähenkilö Kauppa-Loposta perustiedot (pintakuva ja syväkuva). Selitä erityisen tarkasti hänen hyvät puolensa ja heikkoutensa. Kumpia puolia kertoja korostaa? Mitä hän ajattelee itsestään? Millaisiin ristiriitatilanteisiin hän ajautuu novellissa? Kuvaile hänen tunnereaktioitaan. Luo tästä novellin sanoma.

b) Sivuhenkilöistä tärkein on Kortmanin rouva. Mitä saat tietää hänestä takaumien pohjalta? Millaiseksi ihmiseksi hän paljastuu novellin aikana? Miksi hän toimii niin? Miten eri yhteiskuntaluokat tulevat novellissa esiin, niiden asenteet erilaisuutta kohtaan?

* Juoni? Kliimaksi?

Jaa novellin juoni neljään osaan: alkutilanne putkassa, Kortmanin rouvan ensitapaaminen, talon myyntipuuhat ja totuuden paljastuminen, loppuratkaisu. Millaisia pohdintoja Kauppa-Lopo käy mielessään juonen eri vaiheissa, millaisia ihmisiä hän tapaa niiden aikana, heidän vaikutuksensa? Mitä voit pitää novellin kliimaksina?

* Aika ja kesto?

Päättele novellin tapahtumien ajankohta vihjeiden pohjalta (ammattiryhmät, liikenne, ihmisten pukeutuminen, asunnot...).

Miten pitkältä ajalta tapahtumia seurataan eli mikä on kesto? Pane merkille ajankulku lukiessasi, tee muistiinpanot.

Selitä takaumat.

* Konkreettiset ja sosiaaliset miljööt

a) Tässä romaanissa konkreettisena miljöönä on Jyväskylä, pikkukylä, millaiseksi Kauppa-Lopo sen kuvaa? Toinen paikka on Kuopio. Millainen kaupunki se Kauppa-Lopon mielessä on? Mistä suhtautumisero mahtaa johtua? Mitä konkreettisia paikkoja Jyväskylästä tuodaan novellissa esille? (Harjukatu on nykyään Yliopistonkatu)?

b) sosiaalisen miljöön edustajia tässä novellissa ovat Kortmanin lisäksi hänen rouvaystävättärensä sekä Kauppa-Lopon tapaamat ihmiset (mm. putkakaveri, kaljakaveri, saunottaja...) Miten Kauppa-Lopon käyttäytyminen, asenteet yms. muuttuvat eri sosiaalisissa ryhmissä?

* Kerronta, kuvaus, dialogi? Sanoma?

Miten paljon kirjassa on (esim. luonnon, tunteiden yms.) kuvausta, juonen käänteitä, vuoropuhelua? Pidätkö kirjailijan ratkaisua hyvänä vai huonona? Perustele. Millaista sanastoa käytetään? Löytyykö novellista murteellisuuksia, sinulle vaikeita sanoja, vieraskielisiä ilmauksia...? Mitä niillä halutaan kertoa? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset..., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. ---> Motiiviksi tässä novellissa voit valita ”itkun”. Millaisia itkuja tarinassa on?

* Kertoja? Näkökulma?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä novellissa on? Perustele. Kenen näkökulmasta tapahtumia seurataan? Miten luotettavana pidät kertojaa?

* Omat mielipiteet?

Mitä pidit novellista? Mikä sen sisällöstä on jo vanhentunutta, mikä edelleen ajankohtaista? Kerro novellin hyvät puolet, mikä siitä on mahtanut tehdä klassikon? Kenen kannattaa kirja lukea?

AAPELI: Pikku Pietarin piha
Lue romaani ja etsi lukiessasi vastaukset kysymyksiin: 

* Mikä nimeksi?

Esittele kirjailijan perustiedot ja tämän romaanin menestys. Määrittele romaani ”sosiaaliseksi romaaniksi” esittelemällä, mitä se tarkoittaa ja miten se tulee esiin kirjassa. Ota taustaksi selvää, millainen tauti on tuberkuloosi (tuperkkeli) ja keitä ovat Suomen tataarit.

* Teema? Aihe? Sanoma?

Tiivistämällä yhteen virkkeeseen sen, mitä romaanissa tapahtuu, saat määritellyksi aiheen. Mikä voisi olla romaanin teema? Eli mikä on kirjan johtoajatus (ja mitä muita vastaavia kirjoja löytyy samasta teemasta)? Kirjan sanomaa voit pohtia suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen näkökulmasta (esimerkkinä vaikkapa johtaja Palkeinen ja maahanmuuttajat).

* Juoni?

Juonen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mitä teoksessa tapahtuu?'. Tämän romaanin juonen voi jakaa kolmeen jaksoon: aika ennen äitipuolta, äitipuolen aika, aika äitipuolen lähdettyä. Mitä keskeistä tapahtuu näissä kolmessa jaksossa, miten Pietari kokee nämä eri vaiheet itse? Ota niistä puolen sivun mittainen lukunäyte.

* Mikä aika?

Teoksen aika voi olla monitasoinen.

a) Mihin aikakauteen tapahtuvat sijoittuvat? Tee aikaan liittyviä havaintoja (rakennukset, ihmisten ammatit, pukeutuminen, ajankäyttö, liikenne...) koko ajan, alusta asti.

b) Kestolla tarkoitetaan sitä, kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan. Kun olet saanut selville tapahtumasarjan alun, seuraa tarkasti eri luvuissa esiin tulevia ajanmääritteitä, jotta voit kirjan lopussa tietää, kuinka pitkä aika on kulunut ensimmäisestä luvusta viimeiseen lukuun.

* Missä ympäristössä?

Tässä romaanissa kuvataan yksi konkreettinen miljöö: työläislähiö ja sen asukkaat; myös Pietarin koti. Laadi vaikka kartta, jossa kuvaat pihapiirin asukkaat ja perheet, ammattiryhmät.

Sosiaalisena miljöönä esitellään joukko erilaisia ammattiryhmiä sekä erityisryhmänä ”tataarit” (kirjassa ”tattarit”). Mitä ammattiryhmiä asukkaat arvostavat, keitä katsotaan alaspäin, miten naapurit tulevat toimeen keskenään? Mikä luo yhteisöllisyyttä ihmisten välille? Mikä vaikeuttaa yhteiselämää?

Etsi kirjasta sopivia sitaatteja (= suoria lainauksia), joiden avulla voit kuvailla miljöitä.

* Päähenkilön pinta- ja syväkuva?

Pietari on kirjan päähenkilö. Kerää tietoja hänen pintakuvastaan romaanin alussa. Hänen luonteensa selkenee kirjan edetessä: millainen ihminen hän on sydämeltään? (Pohdi tätä erityisesti hänen suhtautumisestaan Jumalaan, omaan äitiinsä, isään, äitipuoleen, valokuvaajaan, peltiseppään, tataarinaapureihin, pihan muihin lapsiin). Millaisin adjektiivein häntä voisi parhaiten luonnehtia?

* Sivuhenkilöiden pinta- ja syväkuva?

Valitse kirjan lukuisista henkilöistä ne, jotka eniten vaikuttavat Pietarin elämään. Esittelemällä heitä selosta samalla vaikutus tarkasti. Äitipuolen vaikutus niin Pietarin, tämän isän kuin yhteisön elämään on syytä eritellä. Pohdi myös hänen ratkaisujensa syitä. Ota huomioon hänen elämästään paljastuva takauma romaanin lopulla.

* Kuka kertoo?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä romaanissa on? Perustele. Miten kertoja suhtautuu henkilöihin: ulkokohtaisesti vai myötäeläen?

* Kerronta, kuvaus, dialogi?

Miten paljon kirjassa on (esim. luonnon, tunteiden yms.) kuvausta, juonen käänteitä eli kerrontaa, dialogia eli vuoropuhelua? Pidätkö kirjailijan ratkaisua hyvänä vai huonona? Perustele. Millaista sanastoa käytetään?

Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, tapaukset ja henkilöasetelmat, joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Tästä romaanista motiiviksi voit valita rukoukset ja/tai tinasotilaat. Miten ne liittyvät tarinaan? Mitä tunteita motiiviin liittyy tässä kirjassa? Perustele sitaateilla.

* Tyyli?

Millaista kieltä romaanissa on? Millainen tunnelma? Miten se syntyy?

* Omat mielipiteet?

Analyysiä tehdessäsi voit arvostella koko ajan kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. Kerro, millainen lukukokemus tämä oli, mistä henkilöistä pidit, keistä et pitänyt. Kenen kannattaa lukea tämä kirja?

Juhani Aho: Juha (romaani)

Lue netissä: http://www.gutenberg.org/ebooks/10863

* Mikä nimeksi?

Kuka kirjan henkilöistä Juha on? Miten perustelisit sen, että nimi kertoo myös näkökulman, josta romaani on kirjoitettu? Hae tietoja Juhani Ahosta. Milloin hän kirjoitti tämän romaanin? Millaisen suosion se on saanut? Mitä muuta taidetta sen pohjalta on tehty? (Ota selvää elokuvasta, näytelmästä, oopperasta.) Mikä sinun mielestäsi voisi olla syy romaanin suureen suosioon – miksi se on klassikko (mitä sellaista siinä on, että se kestää vuosikymmenten vaihtumisen ja säilyy silti lukijaa koskettavana)?

* Keitä mukana? Aihe?

Ketkä ovat tarinan keskeisimmät henkilöt? Kenen kokemuksista kirja kertoo erityisen paljon? Hän on kirjan päähenkilö. Tästä romaanista syntyy kolmiodraama – keitä siinä on mukana? Tästä kolmioasetelmasta saat selitettyä kirjan aiheen: mistä romaani siis kertoo? Selitä tiiviisti muutamalla lauseella.

* Juoni?

Juonen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mitä teoksessa tapahtuu?'. Tämän romaanin juonen voi jakaa seuraaviin osiin: 1) riita ja välirikko Juhan ja Marjan kotona 2) Shemeikan tulo 3) lähtö Karjalaan 4) Juhan elämä kotona / Marjan elämä Karjalassa 5) Marjan paluu ja sovinto 6) totuus - kliimaksi (käänne) 7) Juhan ratkaisu.

Selitä muutamalla lauseella kutakin juonen käännettä omin sanoin: mitä kussakin osiossa oikein tapahtuu, kenelle ja miksi? Miten yhden tekemiset vaikuttavat muiden jaksossa esiintyvien ihmisten ja päähenkilön elämään?

Tässä romaanissa eri juonen jaksoissa painottuvat myös erilaiset tunteet. Liitä tunnetilojen vaihtelun selittäminen myös juonen eri osien yhteyteen. Jos oikein tarkkaan luet, huomaat, että luontokin (mm. sää) seurailee juonen käänteitä, miten?

* Teema? Laji?

Analyysiä tehdessä pyritään määrittelemään teoksen teema ja romaanin laji. Millaiseen aihepiiriin tämän kirjan juoni kuuluu eli mikä olisi sellainen asia (teema), jota tämän kirjan lisäksi käsitellään myös lukuisissa muissa kirjoissa? Tätä vastausta et löydä kirjasta, sinun on määriteltävä teema itse.

Tätä romaania voisi kutsua ”realistiseksi ihmissuhdeomaaniksi”, perustele väite omin sanoin.

* Mikä aika?

Teoksen aika voi olla monitasoinen.

a) Milloin tapahtumat tapahtuvat? Huomaa, miten Marjaa kutsutaan esimerkiksi kahdeksannessa luvussa! Siitä voit päätellä romaanin tapahtumien ajankohdan suurin piirtein.

b) Kestolla tarkoitetaan sitä, kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan. Heti ensimmäisessä luvussa mainitaan yksi viikonpäivä, josta tapahtumat alkavat edetä aikajärjestyksessä, vaikka välillä muistellaan menneitä (niitä kohtia voit nimittää takaumiksi). Kun olet saanut selville tapahtumasarjan alkupäivän, seuraa tarkasti eri luvuissa esiin tulevia ajanmääritteitä, jotta voit kirjan lopussa tietää, kuinka pitkä aika on kulunut ensimmäisestä luvusta viimeiseen lukuun.

* Missä ympäristössä?

Tässä romaanissa on kolme tärkeää tapahtumapaikkaa, mitkä ne ovat? Mihin ne sijoittuvat kartalla? Millaisiksi ne on romaanissa kuvattu? Millaisia askareita eri miljöissä puuhataan? Etsi kirjasta sopivia sitaatteja (= suoria lainauksia), joiden avulla voit kuvailla miljöitä. Millaista luontoa kirjassa on? Mikä merkitys luonnolla on kirjan henkilöille tapahtumien eri vaiheessa?

Millainen sosiaalinen miljöö (= yhteisö) teoksessa on eli millaisessa maailmassa ollaan: maalla vai kaupungissa, Suomessa vai muualla, millaisten ihmisten parissa liikutaan...

* Päähenkilön pinta- ja syväkuva?

Esittele Juha erityisen tarkasti. Kirjan alussa saat tietoa Juhan ulkonäöstä ja olemuksesta. Kerää kaikki havainnot tarkasti. Juhan luonne paljastuu teoksen aikana: millainen mies Juha on itseään ja Marjaa kohtaan?Tee erityisen tarkkoja havaintoja Juhan suhtautumisen muuttumisesta Marjaa kohtaan - mikä siihen on syynä? Keihin hän suhtautuu vihamielisesti, miksi? Mitä rovasti hänelle merkitsee? Hän käy kahdesti rovastin luona kirjan aikana, miksi? Mistä Juha unelmoi ja haaveilee kirjassa? Mihin kaikkeen hän joutuu raskaasti pettymään? Mitä hän pitää tärkeänä elämässään? Mikä ajaa hänet syvimpään mahdolliseen epätoivoon kirjan lopussa? Ennen kliimaksia (= käännekohtaa) Juhan luonteen jalous ja upeus tulevat esiin romaanin loppupuolella Marjan palatessa kotiin, miten?

* Sivuhenkilöiden pinta- ja syväkuva?

a) Mitä saat tietää Marjan taustoista ja ulkonäöstä kirjan aikana? Miten hän on ajautunut Juhan vaimoksi? Millainen heidän suhteensa on? Mitä ongelmia heillä on? Mihin heidän onnensa perustuu? Miten Marja suhtautuu Juhaan kirjan alussa, Karjalassa, kotiin palatessa? Mitkä ovat Marjan luonteen heikkoudet? Missä ne tulevat esiin? Missä asioissa hän toimii mielestäsi väärin/tekee pahaa toisille, itselleen? Miksi hän lähtee ylipäätään Shemeikan matkaan, mitä ratkaisu kertoo Marjasta ja hänen elämästään Juhan kodissa? Voiko Marjan eri ratkaisuja puolustella millään tavoin? Jos, miten? Mitä hän tekee mielestäsi oikein?

b) Mistä Shemeikka tulee? Miten hän käyttäytyy? Miltä hän näyttää? Millaiseksi mieheksi hän paljastuu kotonaan Karjalassa? Miten hän suhtautuu naisiin? Muihin miehiin? Juhaan? Millaista taktiikkaa Shemeikka käyttää saadakseen Marjan toimimaan tahtomallaan tavalla? Mitä mieltä olet hänen toiminnastaan? Perustele. Miksi Marjan ja Shemeikan suhdekin lopulta epäonnistuu?

* Kuka kertoo?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä romaanissa on? Perusele. Miten kertoja suhtautuu henkilöihin: ulkokohtaisesti vai myötäeläen? Kenen näkökulmasta kertoja kertoo? Onko kertoja luotettava vai epäluotettava (eli kertoo asiat omalta kannaltaan ja jättää jotain olennaista kertomatta).

* Kerronta, kuvaus, dialogi? Sanoma?

Miten paljon kirjassa on (esim. luonnon, tunteiden yms.) kuvausta, juonen käänteitä, vuoropuhelua? Pidätkö kirjailijan ratkaisua hyvänä vai huonona? Perustele. Millaista sanastoa käytetään? Poimi romaanin kielestä murteellisuuksia, sinulle vaikeita sanoja, vieraskielisiä ilmauksia...? Miten helppoa oli lukea tällaista kieltä?

Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

Kirjassa tuodaan esille mm. toivon merkitys elämässä, positiivisen suhtautumisen vaikutus elämään, anteeksiantavaisuuden tärkeys. Ehkä ajamalla Marjan molemmat miessuhteet tuhoon kirjailija pyrkii siihen, että lukija alkaa miettiä, millainen on hyvä ihmissuhde, millainen on hyvä ja paha ihminen, mikä on oikeaa, mikä väärää toimintaa ihmisten kanssakäymisessä, onko rehellisyys hyvä vai huono asia, mitä pitää tehdä, jos omatunto alkaa soimata jne. Mitä sinä ajattelet näistä asioista nyt, kun olet lukenut kirjan?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, tapaukset ja henkilöasetelmat, joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Mainitse tästä romaanista jokin motiiviksi kelpaava asia. Perustele valintasi. Jos et keksi itse, selitä sanat ”Vanha kanttura, vääräsääri, väkäleuka” motiiviksi. Missä kohtaa romaanissa ne toistuvat, miten?

* Monikulttuurisuus? Tyyli?

Millaisia kulttuurieroja kirjassa tuodaan esille? Esittele niistä muutama esimerkki ja selitä samalla, miten erot vaikeuttavat/helpottavat kirjan henkilöiden elämää.

Tässä romaanissa korostuvat erotiikka ja seksuaaliset tunteet, miten? Miten onnistuneesti?

* Omat mielipiteet?

Analyysiä tehdessäsi voit arvostella koko ajan kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. Kerro, millainen lukukokemus tämä oli, mistä henkilöistä pidit, keistä et pitänyt. Kenen kannattaa lukea tämä kirja?


Juhani Aho: Papin tytär
(romaani vuodelta 1885)

Lue netissä: http://www.gutenberg.org/ebooks/13662

* Miksi kirjalla on tällainen nimi? Kerro analysoitavan teoksen nimi ja kirjoittajasta perustiedot. Kertooko teoksen nimi jo siitä, mistä siinä on kysymys? Mitä voit Papin tytär -kirjan nimen perusteella päätellä päähenkilöstä, kirjan sosiaalisesta miljööstä (selitä mihin yhteiskuntaluokkaan papit kuuluivat tuona aikana ja miten se näkyy romaanissa ja sen sisällössä?)

Määrittele Papin tytär ns. ohjelmarealismiksi. Perustele se: millaista lasten kasvatusta Aho kritisoi? Huomaa, että lapsia ei kuvattu kirjallisuudessa juuri lainkaan ennen 1800-luvun lopun realismia. Millaisen kuvan lapsuudesta tämä romaani antaa? Miten siinä näkyy yhteiskuntaluokkien (rikkaiden ja köyhien) ero? Entä ero tyttöjen ja poikien kasvatuksen välillä?

* Keitä mukana?

Luo päähenkilö Ellistä pintakuva ja syväkuva. Kuvaile erityisen tarkasti hänen uniaan, pohdintojaan, tunnealojaan, mielikuviaan yms. eli psykologisia seikkoja. Kuvaile Ellin sisäiset muutokset sekä kirjassa esiin tulevat elämänvaiheet. Tässä yhteydessä esittele myös Sigrid tarkasti.

Esittele sivuhenkilöistä myös Ellin vanhemmat. Millaisia kasvattajia he ovat? Millainen vaikutus heillä on Ellin kehittymiseen? Merkittäviä sivuhenkilöitä ovat myös ylioppilas sekä nuori pappi. Selitä, miten.

* Mikä on aihe? Juoni?

Aiheen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mistä teos kertoo?'. --> Päättele itse.

Juonen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mitä teoksessa tapahtuu?'. Miten juoni etenee (rauhallisesti, aikajärjestyksessä, yllätyksittä vai sisältyykö juoneen jokin selvä käännekohta, jonka jälkeen kaikki onkin toisin)? ---> Jaa Papin tyttären juoni jaksoihin: ensimmäinen jakso käsittää luvut 1-4. Tiivistä tapahtumat muutamaan virkkeeseen. Tee samoin toisesta jaksosta (luvut 5-11), kolmannesta jaksosta (luvut 12-21).

* Teema?

Selitä Papin tyttären teemaksi ”naiseksi varttuminen”.

* Mikä aika?

Teoksen aika voi olla monitasoinen. Milloin tapahtumat tapahtuvat? Kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan? Vastaamalla saat selville teoksen keston. Eteneekö teos aikajärjestyksessä kronologisesti vai sisältyykö siihen tilanteita aikaisemmin tapahtuneista asioista eli takaumia? Millaisia viitteitä teos antaa siitä, mitä ehkä tapahtuu tulevaisuudessa sinä aikana, jota teos ei enää kuvaa?

* Missä ympäristössä?

Miten merkittävänä kuvauksen kohteena on teoksessa ympäristö eli miljöö? Miksi ympäristöä kuvataan tai ei kuvata niin paljon? Ympäristön kuvaamisella voidaan luoda tunnelmaa tai antaa tietoa teoksen henkilöistä (esim. masentunut näkee ympäristön eri tavalla kuin iloinen henkilö). Esittele Ellin tärkeät leikkipaikat kotona sekä koulunkäyntiin liittyvät tapahtumapaikat. Poimi kirjasta lyhyitä sitaatteja. Millainen sosiaalinen miljöö teoksessa on eli millainen elämänpiiri teoksessa on (maaseutu, suurkaupunki, kylä, yläluokka, slummi...)? Millaisissa yhteisöissä henkilöt liikkuvat?

* Kertoja?

Kenen näkökulmasta kertoja kertoo? Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Esittele kertojan asennetta: mihin (keihin) lukijan myötätuntoa tai vastenmielisyyttä halutaan suunnata? Miten se ilmenee?Poimi kirjasta sopivia lyhyitä sitaatteja.

* Kerronta, kuvaus, dialogi?

Kerronta etenee vaihtelevasti teoksen aikana: välillä pysähdytään kuvaamaan (ihmisiä, paikkoja, luontoa, tunnelmia...), toisinaan tapahtumat etenevät nopeasti eli kerronta on tiiviistä; joskus kerronta sisältää dialogia tai selostuksia eli referointeja henkilöiden ajatuksista? Missä suhteessa näitä kaunokirjallisuuden keinoja käytetään tässä romaanissa (mitä paljon, mitä vähän...)? Kritisoi kirjailijan ratkaisua (kehu tai esitä parannuskeinoja).

* Mitä kieltä?

Millaista sanastoa käytetään? Millaista kieltä kertoja käyttää? Entä henkilöt? Onko kielessä joitain erityispiirteitä: murteellisuuksia, slangia, vieraskielisiä ilmauksia...? Miksi näin on? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset yms., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Selitä Papin tyttären motiiviksi sanat ”kauas ja korkealle”? Missä tilanteissa sanat toistuvat ja miten ne liittyvät Elliin?

* Intertekstuaalisuus?

Intertekstuaalisuus tarkoittaa viittauksia muiden kirjailijoiden tunnettuihin teksteihin. Missä tilanteessa ja miksi Elli lukee Runebergin Hannaa? (Runebergin kirjoittama Hanna on maalaispappilaan ja sen ympäristöön juhannuksena sijoittuva hienovarainen kuvaus nuoren tytön orastavasta rakkaudesta kaupungista saapuvaan opiskelijanuorukaiseen. ) Toinen viittaus on Tegnérin runoon ”Frithiofs saga”. Mitä siitä kerrotaan?

* Omat mielipiteet? Sanoma?

Kerro romaanin hyvistä ja huonoista puolista. Mikä kirjan sisällöstä on jo historiaa, mikä edelleen ajankohtaista? Ota kantaa Ellin lauseeseen kirjan lopussa: "Ei tarvitse rakastaa puolisoaan, kunhan sietää tätä". Miksi Elli ajattelee näin, miten sinä?

Juhani Aho: RAUTATIE

lue netissä: http://www.gutenberg.org/ebooks/10481

* Taustat?

Esittele rautatien tulo Suomeen. Millaisia olivat ensimmäiset junat? Mihin ajankohtaan romaanin tapahtumat siis sijoittuvat? Millainen menestystarina tämä romaani on? Juhani Aho kirjailijana? Aho kirjoitti tarinan 22-vuotiaana. Rautatien ensijulkaisun aikaan ei Lapinlahdella ollut rautatietä eikä rautatieasemaa laisinkaan. Niiltä osin Ahon teksti oli sciense fictionia, näky vielä toteutumattomasta unelmasta. Rataosuus Kuopiosta Kajaaniin valmistui vasta vuonna 1902.

* Aihe? Teema? Laji?

Määrittele romaani realistiseksi pienoisromaaniksi. Teemaksi ”vanhan ja uuden yhteentörmäys”. Aiheen saat tiivistämällä romaanin keskeisen sisällön yhteen virkkeeseen. Vastaa kysymykseen Mitä tarinassa tapahtuu?

* Keitä mukana?

Matti ja Liisa ovat päähenkilöt. Esittele heidät pinta- ja syväkuvaltaan. Millainen heidän keskinäinen suhteensa on niiden keskustelujen perusteella, joita he käyvät? (Perustele sitaatein.) Entä miten he suhtautuvat yhteisön muihin ihmisiin: esim. pappilan väkeen, pappilan pehtoriin (sittemmin junanlähettäjään), konduktööriin sekä muihin junanmatkustajiin?

Kuka/Ketkä sivuhenkilö(t) vaikuttaa eniten Mattiin ja Liisaan sekä heidän tekemiinsä päätöksiin? Miksi näin?

Piirrä Matin kuvausten perusteella rautatie ja juna. Miksi tällainen mielikuva pääsee syntymään?

* Juoni ja rakenne? Kliimaksi?

Tarina on jaettu kahteen pääjaksoon: Jahkailua ja Sinne ja takaisin. Kumpikin jakso on jaettu vielä neljään lukuun. Mitkä otsikot niillä luvuilla on? Selosta tiivisti kunkin luvun tapahtumat ja mukana olevat henkilöt. Missä luvussa on tarinan kliimaksi? Ota siitä puolen sivun mittainen lukunäyte.

Miten sää seurailee tarinan eri vaiheita?

* Miljööt?

Mitkä kaupungit romaanissa mainitaan konkreettisina paikkoina? Millaiseksi tapahtumapaikat kuvataan? Entä Matin ja Liisan mökki? Pappila? Rautatieasema?

* Kulttuuritieto?

Romaanissa on rautatien historian lisäksi paljon kansankulttuurin kuvausta, esimerkiksi erilaisia työkaluja ja eläinten ansoja. Esitelkää niitä ja niiden käyttötapoja.

* Motiivi?

Miksi kirjailija on sisällyttänyt linnun tarinaan? Minkä ”tehtävän” hän on linnulle antanut?

* Kerronta? Kuvaus? Dialogi?

Millaista Ahon kerronta on? Millaista luonnonkuvausta (kesän ja talven) löytyy (perustele sitaatein)? Millaista on kirjan dialogi? Miten siinä näkyy esim. savolaisuus? Mikä on kerronnan, kuvauksen ja dialogin suhde mielestäsi? Löytyykö novellista murteellisuuksia, sinulle vaikeita sanoja, vieraskielisiä ilmauksia...? Mitä niillä halutaan kertoa? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Kertoja? Näkökulma?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä novellissa on? Perustele. Kenen näkökulmasta tapahtumia seurataan? Miten luotettavana pidät kertojaa?

* Omat mielipiteet?

Mitä pidit novellista? Mikä sen sisällöstä on jo vanhentunutta, mikä edelleen ajankohtaista? Mitkä tulevaisuuden uudet keksinnöt voivat hämmentää meitä samalla tavalla kuin Mattia ja Liisaa? Kerro novellin hyvät puolet, mikä siitä on mahtanut tehdä klassikon? Kenen kannattaa kirja lukea?

Minna Canth: Papin perhe (näytelmä 1891)

Lue netissä: http://www.gutenberg.org/ebooks/13165

* Taustat?

Kerro näytelmän ja kirjoittajan perustietoja. Mitä tyyliä näytelmä edustaa? Onko siitä tehty elokuva, missä teattereissa sitä on esitetty? Milloin oli näytelmän ensi-ilta? ---> Määrittele tämä näytelmä perinteiseksi realistiseksi näytelmäksi; poimi perusteluiksi näytelmän realismin piirteitä.

* Keitä mukana?

Kuvaile Papin perheen ilmapiiriä ja sen eri perheenjäsenten suhdetta toisiinsa. Kokoa heidän perustietonsa. Ketä voit pitää näytelmän päähenkilönä? Esittele hänen pinta- ja syväkuvansa erityisen tarkkaan. Muut henkilöt ovat silloin sivuhenkilöitä. Esittele sivuhenkilöistä merkittävin: miten hän vaikuttaa Maijun elämään?

* Mikä aihe?

Aiheen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mistä tämä tarina kertoo?'. (Koeta tiivistää vastaus muutaman lauseen mittaiseksi virkkeeksi.)

* Teema ja sanoma?

Analyysiä tehdessä pyritään määrittelemään teoksen teema. Kun tiedät aiheen, mieti, mitä yleisempää asiaa kirjailija koettaa käsitellä aiheen avulla. Näin saat selville teeman. ---> Selitä omin isän asenteet tyttäriään ja heidän tulevaisuuttaan kohtaan (käytä sitaatteja mielipiteittesi perusteena!). a) Jussin mielipiteitä nuorista ihmisistä ja heidän elämästään (luvut 7 ja 9), b) lehdistön suhtautumista naisen ja miehen kirjoituksiin, c) Hannan ja Jussin käsityksiä avioliitosta ja rakkaudesta. Mitä yleispätevää voit sanoa ihmisen elämästä teeman perusteella? Muodosta tästä teema. Missä ajatuksissa kuuluu selvästi kirjailijan ”oma ääni” eli hänen omat mielipiteensä, julistuksensa. Muodosta tästä näytelmän sanoma.

* Mikä juoni ja aika? Kesto?

Milloin tapahtumat tapahtuvat? ---> Juoni on jaksotettu neljään näytökseen: selitä kunkin näytöksen keskeiset tapahtumat. Kerro ainakin: a) millainen katastrofi perhettä kohtaa Jussin vuoksi. Mikä siihen johti? Mitä siinä tapahtui? Mitä siitä seurasi? b) Selitä Maijun ja Teuvo Rastaan suhteen eteneminen.

Koeta eritellä kaikkien keskeisten kohtausten tapahtumat, niiden syyt ja seuraukset. Liitä selostukseesi niiden henkilöiden nimet, jotka ovat kohtauksessa mukana. (Tämä tehtävä onnistuu vain, jos teet lukiessasi jatkuvasti muistiinpanoja: aina ajan ja tilanteen muuttuessa tee siitä muistiinpanot.) Kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan? Vastauksesi kertoo tarinan keston. Mitä voit pitää näytelmän kliimaksina. Ota tästä kohtauksesta lukunäyte. Millainen loppu tarinalla mielestäsi on? Perustele.

* Missä ympäristössä?

Millaisia näyttämöllisiä vihjeitä kirjailija antaa kulisseiksi: mitkä tavarat ovat keskeisiä, miksi? Mitä niillä halutaan viestittää? Miten teatteri ja Ida Ahlberg (= oikeasti elänyt aikansa julkkis; ota hänestä selvää netistä ja esittele lyhyesti) ovat näytelmässä mukana?

Millainen sosiaalinen miljöö näytelmässä on eli millainen elämänpiiri teoksessa on (maaseutu, suurkaupunki, kylä, rikkaiden asuinseutu, slummialue...)? Millaisissa yhteisöissä kirjan henkilöt liikkuvat? Muista että realistisessa kirjallisuudessa yksittäiset henkilöt kuvaavat laajemmin aina jotakin ihmisryhmää – millaisista suomalaisista ja Suomen oloista tämä kirja siis puhuu?

* Miten kerrotaan?

Millaista dialogia eli vuoropuhelua näytelmässä on? Millaisista aiheista keskustellaan, millaisia tunnelmia, tunteita repliikit ja näyttämöllinen toiminta ilmaisevat? Ovatko repliikit pitkiä vai lyhyitä, kirjakielisiä, puhekielisiä, murteellisia... sisältävätkö vieraskielisiä ilmaisuja (jos niin miksi?). Kerrontaan voi jäädä myös aukkoja eli avoimia kohtia: näytelmä jättää jotain kertomatta tai kertoo siitä liian vähän - kannattaa miettiä, onko aukoilla jotain merkitystä tarinan kannalta. ---> Onko aukkoja? Päättele itse.

* Motiivi?

Motiiveja ovat toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset..., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. ---> Valitse motiivi ja selitä sen merkitys tarinalle tai sen henkilöille.

* Omat mielipiteet?

Analyysiä tehdessäsi voit arvostella koko ajan kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. ---> Mitä pidit näytelmästä? Kerro sen hyvät puolet, mikä siitä on mahtanut tehdä klassikon? Kenen kannattaa mennä katsomaan näytelmä? Millä tavoin se on yhä ajankohtainen vai onko? Perustele. Millaiset nyky-Suomen ongelmat voisivat olla verrattavissa Canthin näytelmän tapahtumiin?

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä (alkuperäinen tai Juha Hurmeen modernisoima sovitus) 

* Aihe? Teema? Laji?

a) Analyysiä tehdessä pyritään määrittelemään teoksen teema ja romaanin laji. Millaiseen aihepiiriin tämän kirjan juoni kuuluu eli mikä olisi sellainen asia (teema), jota tämän kirjan lisäksi käsitellään myös lukuisissa muissa kirjoissa? Tätä vastausta et löydä suoraan kirjasta, sinun on määriteltävä teema itse.

b) Muodosta juonen pohjalta romaanin aihe.

* Mikä aika?

Teoksen aika voi olla monitasoinen.

a) Milloin tapahtumat tapahtuvat, mihin aikakauteen ne liittyvät? 

b) Kestolla tarkoitetaan sitä, kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan. 

* Kertoja? Näkökulma?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä romaanissa on? Perustele. Kenen näkökulmasta tapahtumia seurataan?

* päähenkilöt: 
Vertaa tämän päivän nuorten ja veljesten elämää. Löytyykö yhtäläisyyksiä? Veljekset muuttivat Impivaaraan. Halusiko Kivi viestiä tällä jotain sukupuolesta, mitä? Kuvaako Kivi nuoren ihmisen tunteita uskottavasti?

* sivuhenkilöitä: 
Olivatko veljesten vihantunteet oikeutettuja? Pohdi, miksi rovasti luopuu jalkapuu-uhkauksestaan. Pohdi, miksi nimismies järjesteli veljesten asioita. 

* juoni ja kliimaksi 
Millä kolmella tavalla kuvailisit tarinaa ja sen juonta? Mitkä kohtaukset kävisivät mainiosti elokuvaksi tai teatteriin näyteltäviksi?
Valitse kolme juonen käännettä, jotka erityisesti jäivät mieleesi, miksi? Oliko Ahlqvist oikeassa todetessaan, että romaanissa on köyhä, lapsellinen ja naurettava sisältö? Millä perusteella?

* kerää kansantieteellistä sisältöä 
Ruokia (katkelmia luvuista 1, 5, 6 ja 14); Tervanpoltto (teksti tervasta kirjan lukujen 9 ja 4 mukaan); Sysikoijulla (tekstit 5. ja 7. luvusta) 

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset..., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Löytyykö Kiven romaanista sellaista? 

* Omaa pohdintaa:
 Miten Kivi mielestäsi kuvaa ihmisen ja lemmikin suhdetta? Kenet veljeksistä haluaisit tavata ja miksi? Kenet veljeksistä valitsisit urheilujoukkueeseesi? Millä perusteella? Tunnistitko veljeksissä suomalaisina pidettyjä piirteitä? Millaisia?  Onko mielestäsi veljeksien hahmoja vaikea erottaa toisistaan, kuten Ahlqvist väitti? Mitä pidit romaanista?

Johannes Linnankoski: Pakolaiset (pienoisromaani vuodelta 1908)

Lue netissä: http://www.gutenberg.org/ebooks/11914

* Teema? Aihe? Kirjailija?

Esittele kirjailija lyhyesti.

a) Selitä omin sanoin teemaksi oikeuden ja vääryyden ristiriita, vihan voittaminen ja anteeksiannon mahdollisuus. Miten teema tulee kirjassa esiin?

b) Mitä Pakolaiset-romaanin henkilöt muuttavat pakoon Savoon? Miten kirjan nimi liittyy tähän tapahtumaan?

c) Määrittele romaani realistiseksi romaaniksi, jossa on vaikutteita myös uusromantiikasta (esim. psykologisuus: ihmisen sisäisen tunne-elämän kuvausta, unet jne.) Esittele romaanin realistiset ja uusromanttiset piirteet omin sanoin ja kirjasta poimituin esimerkein.

* Keitä mukana?

a) Kerro päähenkilö Uutelasta perustiedot (pintakuva ja syväkuva).

b) Kerro sivuhenkilöistä ensin Mantasta (pintakuva ja syväkuva). Millaiseksi Manta kuvataan naisena, vaimona? Miten Manta vaikuttaa tapahtumien kulkuun?

Toinen merkittävä sivuhenkilö on Keskitalo. Selitä, miten hän ja hänen eri ratkaisunsa vaikuttavat tapahtumien kulkuun.

Uutelan kannalta yksi vaikuttavimpia henkilöitä on Hanna. Selitä miksi. Ota lukunäytteitä etenkin niistä kohdista, joissa Hanna on mukana.

* Juoni? Kliimaksi?

Jaa Pakolaiset-romaanin juoni eli tapahtumat kolmeen osaan: kerro ensin, mitä tapahtuu alkutapahtumapaikassa Hämeessä (luvut 1-4), toinen jakso käsittää muuttomatkan Savoon sekä asettumisen sinne (luvut 5-11), kerro erityisesti mitä jouluna tapahtuu. Kolmas jakso käsittää Uutelan sisäisen kamppailun (luvut 12-17); kerro omin sanoin, miten Uutela selviää elämänsä raskaimmasta kokemuksesta? Millaisia pohdintoja hän käy mielessään läpi elämästä, vihasta, kostosta ja anteeksiantamisesta? Valitse hyviä lukukatkelmia eli sitaatteja.

* Aika ja kesto?

Kirja on ilmestynyt vuonna 1908, päättele siitä myös romaanin tapahtumien ajankohta.

Miten pitkältä ajalta tapahtumia seurataan eli mikä on kesto? Pane merkille ajankulku lukujen alkukappaleista, tee muistiinpanot: ensimmäisessä luvussa saat vihjeen jo melko alussa vuodenajasta, jolloin tapahtumat alkavat: ajeltuaan partansa Uutela menee ikkunaan ja mitä hän näkee? Luvun kaksi alussa on taas ajanmäärite. Luvun kolme alussa seuraava. Luvussa viisi taas aika on edennyt. Luku 8 alkaa ajanmääritteellä. Luvussa 13 on jälleen uusi tarkka ajanmäärite. Luvussa 14 eletään taas tiettyä kuukautta vuodesta ja sen jälkeiset tapahtumat vievät enää vain parisen viikkoa. Nyt pystyt laskemaan, kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan. Vastaus?

Huomaat, että Pakolaiset-romaani etenee kronologisesti. Takautumien asemesta romaanin lopussa on Uutelan unia ja haaveita. Kerro niistä.

* Konkreettiset ja sosiaaliset miljööt

a) Tässä romaanissa huumoria syntyy hämäläisten ja savolaisten keskinäisellä kinastelulla. Kerro näistä sosiaalisen miljöön tapahtumista.

b) Kerro hämäläisestä maisemasta, perinteestä ja kerro sitten, mitkä asiat tehtiin Savossa eri tavalla, millainen luonto siellä oli. Kerää konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi luvuista kuusi ja kahdeksan.

c) Millaisessa ympäristössä tapahtumat etenevät? Luonnonkuvauksesta löydät esimerkkejä esimerkiksi lukujen viisi ja 11 alusta sekä luvusta 14. Selitä niiden avulla, miten luonto muistuttaa henkilöidensä tunnetilaa kyseisissä kohdissa.

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset..., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. ---> Selitä Pakolaiset-romaanin motiiviksi sana ”äpärä”. Missä eri yhteyksissä se tulee tarinan aikana vastaan: tarkkaile lukuja yksi ja 11. Toinen hyvä ehdotus motiiviksi on sana ”risti”: katso luvuista kaksi, 15 ja 17. Miten risti liittyy tarinan kohokohtiin?

* Intertekstuaalisuus?

Intertekstuaalisuus tarkoittaa sitä, että tekstissä viitataan suoraan joihinkin muihin kirjoihin. Mitkä Raamatun kertomukset ja henkilöt vilahtavat Pakolaisissa ja missä yhteydessä? Miksi? Miten liittyvät Uutelaan? Ota esimerkkejä luvuista kaksi ja 13.

* Kertoja? Näkökulma?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä romaanissa on? Perustele. Kenen näkökulmasta tapahtumia seurataan?

* Omat mielipiteet? Sanoma?

Mitä pidit Pakolaiset-romaanista? Mikä hyvä neuvo tai opetus sisältyy tarinaan? Mikä romaanin sisällöstä on jo vanhentunutta, mikä edelleen ajankohtaista? Kerro romaanin hyvät puolet, mikä siitä on mahtanut tehdä klassikon? Kenen kannattaa kirja lukea?

Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta

(best seller vuodelta 1905) Lue netissä: http://www.gutenberg.org/ebooks/12780

* Mikä nimeksi?

Esittele kirjailijan perustiedot ja tämän romaanin menestys. Määrittele romaani ”uusromanttiseksi ihmissuhderomaaniksi” esittelemällä, mitä uusromantiikan keskeisiä piirteitä tarinasta löytyy.

* Teema? Aihe? Sanoma?

Olavi on kirjan päähenkilö. Kerro lyhyesti muutamalla lauseella, miksi hän riitaantuu vanhempiensa (lähinnä isän kanssa) ja lähtee kotoa, miksi hän haluaa palata sinne takaisin. Muodosta tästä romaanin aihe. Selitä romaanin teemaa käsitteillä: sovinto/sovittaminen, anteeksianto, henkinen kasvu tms. Jos tarinalla on jotain opettavaista sisältöä, sitä voi pitää sanomana; muodosta luvun 33 elämänviisauksista tämän kirjan sanoma ja selitä se omin sanoin.

* Juoni?

Juonen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mitä teoksessa tapahtuu?'. Tämän romaanin juonen voi jakaa viiteen jaksoon: riita kotona ja lähtö, kukasta kukkaan, Kyllikki, paluu kotiin, häät ja uuden elämän kangerteleva alku (tämä jakso sisältää kliimaksin). Selitä muutamalla lauseella kutakin juonen käännettä omin sanoin: mitä kussakin osiossa oikein tapahtuu ja miksi? Miten yhden tekemiset vaikuttavat muiden jaksossa esiintyvien ihmisten ja päähenkilön elämään? Selitä kliimaksi. Ota siitä puolen sivun mittainen lukunäyte.

* Mikä aika?

Teoksen aika voi olla monitasoinen.

a) Milloin tapahtumat tapahtuvat? Tee aikaan liittyviä havaintoja koko ajan, alusta asti.

b) Kestolla tarkoitetaan sitä, kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan. Heti ensimmäisessä luvussa tapahtumat alkavat edetä aikajärjestyksessä. Kun olet saanut selville tapahtumasarjan alkupäivän, seuraa tarkasti eri luvuissa esiin tulevia ajanmääritteitä, jotta voit kirjan lopussa tietää, kuinka pitkä aika on kulunut ensimmäisestä luvusta viimeiseen lukuun.

* Missä ympäristössä?

Tässä romaanissa on useita tapahtumapaikkoja, esittele niistä 2-3 kaikkein tärkeintä? Millaisiksi ne on romaanissa kuvattu? Etsi kirjasta sopivia sitaatteja (= suoria lainauksia), joiden avulla voit kuvailla miljöitä. Millaista luontoa kirjassa on? Mikä merkitys luonnolla on kirjan henkilöille tapahtumien eri vaiheessa?

Millainen sosiaalinen miljöö (= yhteisö) teoksessa on eli millaisessa maailmassa ollaan: maalla vai kaupungissa, Suomessa vai muualla, millaisten ihmisten parissa liikutaan...

* Päähenkilön pinta- ja syväkuva?

Esittele Olavi erityisen tarkasti. Kirjan alussa saat tietoa ulkonäöstä ja olemuksesta. Kerää kaikki havainnot tarkasti. Luonne paljastuu teoksen aikana: millainen mies hän on itseään, vanhempiaan ja kohtaamiaan naisia kohtaan? Miksi naiset eivät voi vastustaa häntä? Mitä Olavi ajattelee miehistä, naisista ja rakkaudesta (esimerkiksi luvussa 18)? Mistä Olavi unelmoi ja haaveilee kirjassa? Mihin kaikkeen hän joutuu raskaasti pettymään? Mitä hän pitää tärkeänä elämässään? Mikä ajaa hänet syvimpään mahdolliseen epätoivoon kirjan lopussa? Miten hän siitä selviää? Kuvaile myös Olavin ja hänen äitinsä väliset tapahtumat, sillä niillä on suuri merkitys Olavin kehittymiselle. Miten äidin kohtaaminen luvussa 21 vaikuttaa poikaan? Mikä on äidin perintö pojalleen?

* Sivuhenkilöiden pinta- ja syväkuva?

a) Valitse kirjan lukuisista naisista (kuinka monta heitä ehtii olla?) esiteltäväksi vain muutama: vertaile naisia toisiinsa, esim. Pihlajanterttua, Annansilmää, Elämänlankaa. Esittele tarkimmin Moision Kyllikki. Miten hän ajautuu Olavin vaimoksi? Millainen heidän suhteensa on? Mitä ongelmia heillä on? Mihin heidän onnensa perustuu? Miten Kyllikki suhtautuu Olaviin heidän tavatessaan ensimmäisen kerran? Miten suhtautuminen muuttuu, miksi? Millaiseksi naiseksi hän osoittautuu kirjan lopussa?

* Kuka kertoo?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä romaanissa on? Perustele. Miten kertoja suhtautuu henkilöihin: ulkokohtaisesti vai myötäeläen? Kenen näkökulmasta kertoja kertoo? Onko kertoja luotettava vai epäluotettava (eli kertoo asiat omalta kannaltaan ja jättää jotain olennaista kertomatta).

* Miten kerrotaan?

Miten paljon kirjassa on (esim. luonnon, tunteiden yms.) kuvausta, juonen käänteitä eli kerrontaa, dialogia eli vuoropuhelua? Pidätkö kirjailijan ratkaisua hyvänä vai huonona? Perustele. Millaista sanastoa käytetään?

Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, tapaukset ja henkilöasetelmat, joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Mainitse tästä romaanista jokin motiiviksi kelpaava asia. Perustele valintasi.

* Tyyli?

Tässä romaanissa korostuvat erotiikka ja seksuaaliset tunteet, miten? Miten onnistuneesti? Muista sitaatit!

* Intertekstuaalisuus

Jos tarinassa viitataan johonkin toiseen kirjaan, kutsutaan sitä intertekstuaalisuudeksi. Luvussa 21 viitataan yhteen Jeesuksen vertaukseen – mihin ja miksi? (Jos et tunne vertausta, ota alkuperäisestä vertauksesta selvää Raamatusta, Luukkaan evankeliumin 15. luvusta.) Miten vertaus on rinnastettavissa romaanin tapahtumiin?

* Omat mielipiteet?

Analyysiä tehdessäsi voit arvostella koko ajan kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. Kerro, millainen lukukokemus tämä oli, mistä henkilöistä pidit, keistä et pitänyt. Kenen kannattaa lukea tämä kirja?

Kalevala.NYT (suorasanainen proosaversio) 

1. Esittele Kalevalan kaksi keskeistä miljöötä: Kalevala & Pohjola. (johtajat, yhteisö, ilmapiiri, arvot) 

2. Esittele Kalevalan sankareita (määrittele lähteiden avulla, mitä voi pitää sankaruutena): Kuka Kalevalan sankareista on mielestäsi a) karmein, b) paras, c) älykkäin, d) rohkein? Perustele sankarin toiminnan avulla. 

3. Sampo on teoksen motiivi. Kuvaile se ja sen vaikutus tarinan eri juonenvaiheissa. Miten Sammon loppua voi pitää myös tarinan opetuksena eli teemana? 

4. Mitkä tarinan henkilöt puhuttelevat sinua? Miten Kalevalan nuorten sisäkuvaa voi verrata oman aikasi nuorten sisäkuvaan - mitä yhteistä (ajatonta) heissä on nykyajan nuorten - sinun - kanssa? (Pohdi Ainoa & Joukahaisen perhettä sekä Kullervoa kaltoin kohdeltuna nuorena)? 

5. Esittele Kalevalan äitien pohjalta oma mielipiteesi kultaisesta äitiydestä. (Käytä apuna netin kuvasta hyvästä äidistä - miten Kalevalan äidit täyttävät mielestäsi nuo kriteerit parhaiten ja taitamattomimmin?

 

Täsmäkysymykset romaaneittain, tasot 1-6 (osa 2)

Eino Leino: Jaana Rönty (pienoisromaani vuodelta 1907)

Lue netissä: http://www.gutenberg.org/ebooks/14337

* Miksi kirjalla on tällainen nimi?

Kerro analysoitavan teoksen nimi ja kirjoittajasta joitakin perustietoja.

Määrittele Jaana Rönty on realistiseksi romaaniksi, jossa on myös naturalismia. Perustele määritelmä romaanista poimimillasi esimerkeillä.

* Keitä mukana?

Kerro Jaanasta perustiedot (pintakuva ja syväkuva).

Sivuhenkilöistä esittele ensin Jaanan vanhemmat ja mummo. Miten he vaikuttavat Jaanan elämän kohtaloon? Millainen perhe muuten oli (esim. luvun 18 pohjalta)? Merkittävä sivuhenkilö on myös kauppias Luikarinen, perustele miksi. Selosta myös Jaanan ja Heikin suhteen kehitysvaiheet.

* Mikä on aihe? Juoni?

Aiheen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mistä teos kertoo?'.

Jaa romaanin juoni eli tapahtumat neljään osaan: pyri näyttämään toteen, miten Jaanan elämä luisuu vähitellen kokonaan raiteiltaan. Kerro ensin, mitä tapahtuu kotona Kuhmon Lentuan kylällä (luvut 1-2), ensimmäisen Helsingissä oleskelun aikana (luvut 3-14), tapahtumat kotona (luvut 15-27), toinen Helsinki-jakso (luvut 28-39). Valitse hyviä lukukatkelmia eli sitaatteja.

* Teema?

Kun tiedät aiheen, mieti, mitä yleisempää asiaa kirjailija koettaa käsitellä aiheen avulla. Näin saat selville teeman. Selitä teemaksi ”naisen kehitys ja kasvu” perustelemalla se romaanista poimimillasi näytteillä (näytteistä tulee ilmetä Jaana hyvin erilaisena naisena: viattomasta tytöstä aina hysteeriseen raivottareen ja lopun rappiolla).

* Mikä aika?

Jaana Rönty -romaanin tapahtumat kärjistyvät todelliseen historialliseen tapahtumaan: kesällä 1906 Hakaniemen torilla käytyyn veriseen yhteenottoon, jossa taistelivat punakaartilaiset sekä ”kunnalliset suojelukaartilaiset”.

Kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan? Vastaamalla saat selville teoksen keston. ---> Tutki, miten pitkältä ajalta Leino kuvaa Jaanan elämää ennen torin tapahtumia ja kuinka pitkälle toritaistelun jälkeen. Siitä saat selville keston. (Katso esimerkiksi lukuja 1, 2, 9)

Millaisen takauman löydät luvusta seitsemän? Entä luvusta 13? Myös luvun 16 alussa kerrotaan Jaanan lapsuudesta – mitä? Yhdistä löydyt Jaanan henkilökuvaan.

* Miljööt?

Miten merkittävänä kuvauksen kohteena on teoksessa ympäristö eli miljöö? Millainen sosiaalinen miljöö teoksessa on eli millainen elämänpiiri teoksessa on (maaseutu, suurkaupunki, kylä, rikkaiden asuinseutu, slummialue...), millaisissa yhteisöissä henkilöt liikkuvat?

Kuvaile vuosisadan alun Helsinki (esim. luvussa 14)? Millainen on suomalaisten elämäntilanne (luvun 31 kuvauksen perusteella)? Miten venäläisen esivallan vaikutus maassa näkyy? Valitse kirjasta tehokkaita sitaatteja. Mitä eroja on Helsingin ja Lentuan kylän välillä?

* Kertoja?

Kenen näkökulmasta kertoja kertoo? Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä romaanissa on? Perustele. Esittele kertojan asennetta: mihin (keihin) lukijan myötätuntoa tai vastenmielisyyttä halutaan suunnata? Miten se ilmenee? Poimi kirjasta sopivia lyhyitä sitaatteja.

* Tyyli, kerronta, kuvaus, dialogi?

Kerronta etenee vaihtelevasti teoksen aikana: välillä pysähdytään kuvaamaan (ihmisiä, paikkoja, luontoa, tunnelmia...), toisinaan tapahtumat etenevät nopeasti eli kerronta on tiiviistä; joskus kerronta sisältää dialogia tai selostuksia eli referointeja henkilöiden ajatuksista? Missä suhteessa näitä kaunokirjallisuuden keinoja käytetään tässä romaanissa (mitä paljon, mitä vähän...)? Kritisoi kirjailijan ratkaisua (kehu tai esitä parannuskeinoja).

Millaista sanastoa käytetään? Millaista kieltä kertoja käyttää? Entä henkilöt? Onko kielessä joitain erityispiirteitä: murteellisuuksia, slangia, vieraskielisiä ilmauksia...? Miksi näin on? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset..., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Selitä romaanin motiiviksi ”häpeä”. Missä eri yhteyksissä se tulee esiin?

* Intertekstuaalisuus?

Romaanissa tulee esille kolme eri aatetta, jotka olivat vallalla tuon ajan Suomessa. Esittele yläluokan ihanteellista aatetta edustaa paroni Manfelt. Poimi hänen repliikkejään, jotka ilmentävät hänen ajatteluaan tässä mielessä. Hänen tyttärensä Signe edustaa tolstoilaisuutta – miten hänen mukaansa maailmaa voidaan muuttaa paremmaksi? Kerää repliikkejä. Uutta sosialismia edustaa maisteri Pouttu; mitä hän ajattelee köyhien aseman parantamisesta? Kerää repliikkejä.

* Omat mielipiteet?

Mitä pidit Jaana Rönty -romaanista? Miten hyvin se onnistuu kuvaamaan aikansa suomalaisia oloja? Miten todentuntuisesti Leino onnistuu kuvaamaan rikollisuuteen taipuvaisen naisen luonnetta? Mikä romaanin sisällöstä on jo vanhentunutta, mikä edelleen ajankohtaista? Kerro romaanin hyvät puolet, mikä siitä on mahtanut tehdä klassikon? Kenen kannattaa kirja lukea?

Frans Emil Sillanpää: Elokuu (pienoisromaani)

* Mikä nimeksi? Aihe?

Miten kirjan nimi liittyy tarinaan? Sen avulla saat selitettyä myös kirjan aiheen: mistä romaani siis kertoo? Hae tietoja F.E. Sillanpäästä. Milloin hän kirjoitti tämän romaanin? Millaisia palkintoja Sillanpää on saanut, esim. vuonna 1939?

* Keitä mukana?

Romaanin päähenkilö on Viktor Sundvall. Kerro, mitä kaikkea hänestä kerrotaan romaanin eri luvuissa (esim. luvut 1 sekä 8, takaumana luvussa 9, ongelman alkuperä luvussa 14). Millaiseksi hän paljastuu luonteeltaan kirjan aikana? Millaisia heikkouksia hänellä on? Millainen perhe hänellä on?

Romaanin keskeiset sivuhenkilöt ovat Saima ja Maija (Länsilehto). Kuvaile Saima: mitä saat tietää hänen taustoistaan ja ulkonäöstään kirjan aikana? Miten hän on ajautunut Viktorin vaimoksi? Millainen heidän suhteensa on? Mitä ongelmia heillä on? Millainen avioliitto heillä on? Kuvaile samalla tavalla Maija ja hänen ystävyytensä Viktoriin sekä mutkikkaampi suhde Saimaan. Millainen suhde heistä kummallakin on Viktoriin? Entä toisiinsa? Miten eri tavoin he surevat, miksi niin?

* Juoni?

Juonen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mitä teoksessa tapahtuu?'. Tämän romaanin juonen voi jakaa seuraaviin osiin: 1) Maijan tulo ja tuliaiset 2) Viinalätrinkiä salassa ja julkisesti 3) riita ja ukonilma, tässä luvussa on kliimaksi 4) aamu. Selitä pääjuoni pelkästään Viktorin ja näiden kahden naisen kohtauksilla.

Selitä muutamalla lauseella kutakin juonen käännettä omin sanoin: mitä kussakin osiossa oikein tapahtuu, kenelle ja miksi? Miten yhden tekemiset vaikuttavat muiden jaksossa esiintyvien ihmisten ja päähenkilön elämään? Mitä tilanteita pidät romaanin huippukohtina (käänteen tekevinä)? Mikä tilanne aiheuttaa loppuratkaisun eli on tarinan kliimaksi? Etsi tästä kohdasta n. puolen sivun mittainen lukunäyte.

Tässä romaanissa on lisäksi eräänlaisia sivujuonia, muita tapahtumia. Esimerkiksi Taaven ja Tyynen tarina sekä Maunon ja Iitan tarina. Niitä voit lyhyesti kuvailla myöhemmin. Tässä riittää pääjuonen selvitys.

Sen sijaan selitä omin sanoin tunnelman tihentymistä ja räjähdystä sekä seestymistä romaanin juonen eri vaiheessa – huomaa, miten luonnonkuvauksen avulla kirjailija tehostaa juonen kehitystä, miten? Selitä ukonilman vaiheet rinnastettuina romaanin tapahtumiin.

* Teema? Laji?

a)Analyysiä tehdessä pyritään määrittelemään teoksen teema ja romaanin laji. Millaiseen aihepiiriin tämän kirjan juoni kuuluu eli mikä olisi sellainen asia (teema), jota tämän kirjan lisäksi käsitellään myös lukuisissa muissa kirjoissa? Tätä vastausta et löydä suoraan kirjasta, sinun on määriteltävä teema itse.

b) Määrittele kirja realistiseksi ihmissuhderomaaniksi (miksi sitä voi pitää realistisena ihmissuhteen kuvauksena?); mitä realismin piirteitä löydät kirjasta?

* Mikä aika?

Teoksen aika voi olla monitasoinen.

a) Milloin tapahtumat tapahtuvat? Vuosikymmenen voit päätellä luvun 3 vihjeiden perusteella, esimerkiksi eletäänkö 1800- vai 1900-lukua. Muutamia takaumia sisältyy tarinaan, niitä ei tässä tarvitse eritellä. Kirjan kliimaksi on voimakas salamanisku ja mahtava ukkosenjyrähdys. Sen aikana tapahtuu merkittäviä asioita? Mitä? Missä? (Selitä ainakin kanavatalon, kanavanvartijan kopin sekä sivujuonesta heinäladon tapahtumat).

b) Kestolla tarkoitetaan sitä, kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan. Heti ensimmäisessä luvussa mainitaan nyt-hetki, josta tapahtumat alkavat edetä aikajärjestyksessä, vaikka välillä muistellaan menneitä (niitä kohtia voit nimittää takaumiksi). (Ajan kulusta on maininta on luvussa 8). Romaanin kesto on lyhyt, kuinka lyhyt?

* Missä ympäristössä?

Tässä romaanissa on yksi tärkeä tapahtumapaikka: kanava. Yksi kaupunki mainitaan eli sen läheisyydessä on tämä kylä. Mikä kaupunki? Millaisiksi tapahtumapaikka on kuvattu? Millaisia askareita siellä puuhataan? Etsi kirjasta sopivia sitaatteja (= suoria lainauksia), joiden avulla voit kuvailla miljöön.

* Kuka kertoo?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Mikä kertoja tässä romaanissa on? Perustele. Miten kertoja suhtautuu henkilöihin: ulkokohtaisesti vai myötäeläen? Kenen näkökulmasta kertoja kertoo? Onko kertoja luotettava vai epäluotettava (eli kertoo asiat omalta kannaltaan ja jättää jotain olennaista kertomatta).

* Kerronta, kuvaus, dialogi? Sanoma?

Miten paljon kirjassa on (esim. luonnon, tunteiden yms.) kuvausta, juonen käänteitä, vuoropuhelua? Pidätkö kirjailijan ratkaisua hyvänä vai huonona? Perustele. Millaista sanastoa käytetään? Poimi romaanin kielestä murteellisuuksia, sinulle vaikeita sanoja, vieraskielisiä ilmauksia...? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, tapaukset ja henkilöasetelmat, joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Minkä valitset tämän romaanin merkittävimmäksi motiiviksi? Missä kohtaa tarinaa ne toistuvat, miten?

Motiivia voit etsiä esimerkiksi luvusta 4.

* Monikulttuurisuus? Tyyli?

Millaisia kulttuurieroja kirjassa tuodaan esille? Esittele ainakin elämää rajoittava luokka-ajattelu. Jos esittelit sen jo sanoman yhteydessä, tässä ei tarvitse siihen enää palata.

Tässä romaanissa tuodaan esille rakkauden erilaisia muotoja. On Viktorin ja Saiman rakkaustarina, Maijan ja Viktorin salatut tunteet, Tyynen ja Taaven suhteen kehittymistä rasittaa senaikainen suomalainen kulttuuri ja teininuorten Maunon ja Iitan ensirakkauden (-rakastelun) tunteita kuvataan luvussa 11-12. Selitä omat havaintosi siitä, millaista rakkaus voi olla ihmisten elämässä, mikä on muuttunut noista ajoista, mikä on pysynyt ennallaan jne. Pohdi Viktorin, Maijan ja Maunon käyttäytymistä sekä moraalia: mikä on heidän elämässään oikeaa, mikä väärää toimintaa. Mitä sinä ajattelet näistä ihmisistä nyt, kun olet lukenut kirjan? Kenen puolella on sinun sympatiasi, entä antipatiasi (voit ottaa myös muita romaanin henkilöitä tähän arvioitavaksesi, jos tahdot)? Perustele.

* Omat mielipiteet?

Analyysiä tehdessäsi voit arvostella koko ajan kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. Kenen kannattaa lukea tämä kirja?


Maiju Lassila: Kuolleista herännyt
(romaani vuodelta 1916)

* Miksi kirjalla on tällainen nimi?

Mistä tilanteesta romaanin nimi syntyy? Esittele romaanin realistisia piirteitä. Mistä huumori syntyy? Kerro kirjailijasta perustietoja.

* Keitä mukana?

Kerro päähenkilö Jönnestä perustiedot (pintakuva ja syväkuva). Sivuhenkilöistä esittele sekaannuksen aiheuttava kaima, Jönnen naiset ja tapahtumien kulkuun merkittävimmin vaikuttavat henkilöt. Esittele heidät sen perusteella, miten he vaikuttavat tapahtumien kulkuun. (Henkilöitä on paljon, keskity vain keskeisimpiin!)

* Mikä on aihe? Juoni?

Aiheen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mistä teos kertoo?'. ---> Mikä on juonen kannalta merkittävin toiminta? Muodosta siitä aihe.

Tässä romaanissa on monia juonenkäänteitä; koko ajan tapahtumia tulee lisää ja henkilöiden elämä menee entistä enemmän sekaisin. Tee juonenkulusta kaavio (esimerkiksi aikasuora), joka esittelee mahdollisimman selkeästi ne päätapahtumat, joista aiheutuu uusia tilanteita. Liitä kuhunkin vaiheeseen myös niiden henkilöiden nimet, jotka ovat kohtauksessa mukana. (Tämä tehtävä onnistuu vain, jos teet lukiessasi jatkuvasti muistiinpanoja: aina tilanteen muuttuessa, kirjoita siitä muistiinpanot.)

* Teema?

Kun tiedät aiheen, mieti, mitä yleisempää asiaa kirjailija koettaa käsitellä aiheen avulla. Näin saat selville teeman. Selitä omin sanoin tämän romaanin teemaksi ”ahneus”; miten se tulee esiin romaanissa?

* Mikä aika?

Milloin tapahtumat tapahtuvat? Kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan? Vastaamalla saat selville teoksen keston. Pane lukiessasi merkille maininnat ajankulusta, tee muistiinpanot.

Eteneekö teos aikajärjestyksessä kronologisesti vai sisältyykö siihen tilanteita aikaisemmin tapahtuneista asioista eli takaumia?

* Missä ympäristössä?

Missä kahdessa kaupungissa tarina tapahtuu? Kuvaile kaupunkien keskeisin tapahtumapaikka. (Poimi kirjasta lyhyitä lukunäytteitä, joissa kuvaillaan konkreettista miljöötä.) Miksi ympäristöä kuvataan tai ei kuvata niin paljon? Ympäristön kuvaamisella voidaan luoda tunnelmaa tai antaa tietoa teoksen henkilöistä (esim. masentunut näkee ympäristön eri tavalla kuin iloinen henkilö). Millainen sosiaalinen miljöö teoksessa on eli millaisten ihmisten parissa päähenkilö liikkuu (maaseutu, suurkaupunki, kylä, rikkaiden asuinseutu, slummialue...)?

* Kuka kertoo?

Kenen näkökulmasta kertoja kertoo? Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat.

* Kerronta, kuvaus, dialogi?

Kerronta etenee vaihtelevasti teoksen aikana: välillä pysähdytään kuvaamaan (ihmisiä, paikkoja, luontoa, tunnelmia...), toisinaan tapahtumat etenevät nopeasti eli kerronta on tiiviistä; joskus kerronta sisältää dialogia tai selostuksia eli referointeja henkilöiden ajatuksista? Missä suhteessa näitä kaunokirjallisuuden keinoja käytetään tässä romaanissa (mitä paljon, mitä vähän...)? Kritisoi kirjailijan ratkaisua (kehu tai esitä parannuskeinoja).

* Mitä kieltä?

Millaista sanastoa käytetään? Millaista kieltä kertoja käyttää? Entä henkilöt? Onko kielessä joitain erityispiirteitä: murteellisuuksia, slangia, vieraskielisiä ilmauksia...? Miksi näin on? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset..., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Selitä Kuolleista herännyt -romaanin motiiviksi esim. huudahdus ”tittelit pois” ja sen rinnakkaismuodot. Tai arpalippu. Tai jokin oma havaintosi.

* Intertekstuaalisuus?

Intertekstuaalisuus tarkoittaa viittauksia muihin kirjoihin. Mitä Raamatun sanoja tai henkilöitä vilahtaa tekstissä? Missä yhteydessä? Ota heistä selvää tietokirjojen avulla ja selitä, miksi juuri heidät on valittu tähän romaaniin.

* Omat mielipiteet?

Analyysiä tehdessäsi voit arvostella koko ajan kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. Kerro romaanin hyvät puolet, mikä siitä on mahtanut tehdä klassikon? Kenen kannattaa kirja lukea?

Ilmari Kianto: Punainen viiva

* Miksi kirjalla on tällainen nimi?

Kerro romaanin ja kirjoittajan perustietoja. Mihin historiallisesti merkittävään tapahtumaan kirjan nimi viittaa? Ota selvää, milloin tämä tapahtui ja saat selville näin romaanin nyt-hetken. Esittele romaanin realistisia piirteitä. Miten ilmapiiriä kevennetään luonnonkuvauksen avulla? Personifikaatio tarkoittaa tehokeinoa, jolla eläimiä tai elottomia esineitä kuvataan ihmisen kaltaisiksi, ne esimerkiksi pystyvät toimimaan ihmisen tavoin? Millaista personifikaatiota löydät jo kirjan ensimmäisestä luvusta? Miksi kirjassa on personifikaatiota?

* Keitä mukana? Sanoma?

Kuvaile Topin ja Riikan parisuhdetta, he ovat päähenkilöt. Kokoa heidän perustietonsa, (esimerkiksi luvut 2, 3, 5, 8); pintakuvaa on vähän, syväkuvaa voit päätellä toiminnan, repliikkien ja kuvauksen perusteella. Topista saat lisätietoa takaumasta, joka löytyy luvusta 16. Esittele heidän lapsensa kutsumanimien mukaan ikäjärjestyksessä (tiedot toisesta luvusta). Muut henkilöt ovat silloin sivuhenkilöitä. Esittele sivuhenkilöistä merkittävin eli agitaattori Puntarpää (luvun 11 pohjalta): millä keinoilla hän tekee vaikutuksen Riikaan? Valikoi hyvä sitaatti, jolla Puntarpää samastuu kuulijoihinsa, köyhiin, ja voittaa heidät puolelleen? Puntarpään vastavoimana on merkittävä nuori pastori: mitä tärkeää hän sanoo? Kumman puolelle ajattelet kirjailijan asettuvan eli mikä voisi olla kirjan sanoma? Kumman ajatuksille itse annat tukesi? Miksi? Miten siirtäisit papin ajatukset nyky-Suomeen ja sen vastaaviin ilmiöihin? Eli tee tulkintaa.

* Mikä on aihe? Juoni?

Aiheen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mistä teos kertoo?'. Mikä on juonen kannalta merkittävin toiminta? Muodosta siitä aihe. Juonen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mitä teoksessa tapahtuu?'. Miten juoni etenee? Selitä se ajankulun yhteydessä tarkemmin.

* Teema?

Kun tiedät aiheen, mieti, mitä yleisempää asiaa kirjailija koettaa käsitellä aiheen avulla. Näin saat selville teeman. Selitä omin sanoin tämän romaanin teemaksi esimerkiksi ”usko ja toivo parempaan tulevaisuuteen”. Miten tämä tulee esiin politiikan, kristinuskon ja henkilöiden oman elämäntilanteen kuvauksessa? Miten syyllisyys liittyy teemaan, esimerkiksi luvussa 17? Mitä yleispätevää voit sanoa ihmisen elämästä teeman perusteella?

* Mikä aika?

Tästä romaanista kannattaa tehdä aikasuora ja merkitä siihen ajankulku ja keskeiset tapahtumat. Seuraa ajankulkua esimerkiksi lukujen 6, 8, 10, 11, 12, 14 ja 17 avulla. Esittele mahdollisimman selkeästi päätapahtumat. Liitä kuhunkin vaiheeseen myös niiden henkilöiden nimet, jotka ovat kohtauksessa mukana. (Tämä tehtävä onnistuu vain, jos teet lukiessasi jatkuvasti muistiinpanoja: aina ajan ja tilanteen muuttuessa tee siitä muistiinpanot.)
Kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan? Miten karhu liittyy romaanin ajankulkuun (selitä lukujen 1, 15 ja 18 tapahtumat)? Minkä uuden merkityksen punainen viiva saa romaanin lopussa? Mitä symbolista merkitystä sillä voisi olla (esimerkiksi voisiko siitä päätellä sen, miten hyvin nuo ensimmäisten vaalien lupaukset toteutuivat köyhien elämässä – mikä elämässä muuttui?)

* Missä ympäristössä?

Miten merkittävänä kuvauksen kohteena on teoksessa ympäristö eli miljöö? ---> Etsi tietoa luvusta 2, esittele myös perheen kotieläimet. (Poimi kirjasta lyhyitä lukunäytteitä, joissa kuvaillaan miljöötä.) Miksi ympäristöä kuvataan tai ei kuvata niin paljon? Ympäristön kuvaamisella voidaan luoda tunnelmaa tai antaa tietoa teoksen henkilöistä (esim. masentunut näkee ympäristön eri tavalla kuin iloinen henkilö). Millainen sosiaalinen miljöö teoksessa on eli millainen elämänpiiri teoksessa on (maaseutu, suurkaupunki, kylä, rikkaiden asuinseutu, slummialue...)? ---> Kerää tietoja luvusta 9, 11, 13. Luvusta 10 saat tietoa myös joulusta – millaisesta elämästä se kertoo tuon ajan yhteiskunnassa? Muista että realistisessa kirjallisuudessa yksittäiset henkilöt kuvaavat laajemmin aina jotakin ihmisryhmää – millaisista suomalaisista ja Suomen oloista tämä kirja siis puhuu?

* Kuka kertoo?

Kenen näkökulmasta kertoja kertoo? Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat.

* Kerronta, kuvaus, dialogi?

Kerronta etenee vaihtelevasti teoksen aikana: välillä pysähdytään kuvaamaan (ihmisiä, paikkoja, luontoa, tunnelmia...), toisinaan tapahtumat etenevät nopeasti eli kerronta on tiiviistä; joskus kerronta sisältää dialogia tai selostuksia eli referointeja henkilöiden ajatuksista? Missä suhteessa näitä kaunokirjallisuuden keinoja käytetään tässä romaanissa (mitä paljon, mitä vähän...)? Kritisoi kirjailijan ratkaisua (kehu tai esitä parannuskeinoja).

* Mitä kieltä?

Millaista sanastoa käytetään? Millaista kieltä kertoja käyttää? Entä henkilöt? Onko kielessä joitain erityispiirteitä: murteellisuuksia, slangia, vieraskielisiä ilmauksia...? Miksi näin on? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset..., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Selitä motiiviksi esimerkiksi ”punainen viiva”, ”uusi aika” tai jokin oma havaintosi.

* Intertekstuaalisuus?

Intertekstuaalisuus tarkoittaa viittauksia muiden kirjojen teksteihin. Mikä laulu tulee merkittävänä esiin luvussa 11? Miten? Mitä Raamatun sanoja tai henkilöitä vilahtaa tekstissä? Missä yhteydessä? (Esimerkiksi luvussa 11 papin puheessa).

* Omat mielipiteet?

Analyysiä tehdessäsi voit arvostella koko ajan kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. Mitä pidit romaanista? Kerro romaanin hyvät puolet, mikä siitä on mahtanut tehdä klassikon? Kenen kannattaa kirja lukea?


Pentti Haanpää: Taivalvaaran näyttelijä
(romaani vuodelta 1938)

* Miksi kirjalla on tällainen nimi?

Kerro analysoitavan teoksen nimi ja kirjoittajasta joitakin perustietoja.

Mihin tyylikautta romaani edustaa? Määrittele romaani psykologiseksi veijariromaaniksi tai vaellustarinaksi. Mitä romantiikan piirteitä siitä löytyy, entä realismin? Näyttelijä-sana ei tässä tarkoita varsinaista näyttelijän ammattia vaan mitä?

* Keitä mukana?

Mitä erikoista päähenkilön pinta- ja syväkuvassa on? Mihin kysymyksiin hän etsii elämässään koko ajan vastauksia?

Lukuisista sivuhenkilöistä päähenkilölle merkittävin on hänen enonsa. Kuvaile hänet ja selitä, miten hän vaikuttaa päähenkilön elämäntiehen. Valitse muista sivuhenkilöistä se, joka tekee sinun syvimmän vaikutuksen. Kerro, mitä hänelle ja päähenkilölle tapahtuu; selitä kohtaamisen syyt ja seuraukset.

* Mikä on aihe? Juoni?

Aiheen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mistä tarina kertoo?'. Juonen saat selville, kun vastaat kysymykseen 'Mitä teoksessa tapahtuu?'. Miten juoni etenee? Juonen on kirjailija jakanut valmiiksi viiteen vihkoon. Kerro tiivistetysti kunkin vihkosen tapahtumat. Mitä tilannetta pidät tarinan kliimaksina? Perustele. Ota siitä noin puolen sivun mittainen lukunäyte.

* Teema?

Kun tiedät aiheen, mieti, mitä yleisempää asiaa kirjailija koettaa käsitellä aiheen avulla. Näin saat selville teeman. Selitä teemaksi ”oman itsensä (minuuden) etsiminen” perustelemalla se romaanista poimimillasi näytteillä (näytteistä tulee ilmetä päähenkilön ajatukset tai pohdinnat itsestään).

* Mikä aika?

Ajankohdasta saat viitteitä esimerkiksi toisen vihkon takaumista. Tee havaintoja myös eri kulkuneuvoista, ihmisten pukeutumisesta, kyläyhteisöjen ammateista jne. Missä ajassa liikutaan?

Kuinka pitkältä ajalta tapahtumia seurataan? Vastaamalla saat selville teoksen keston. Tee tarkat muistiinpanot vuodenaikojen vaihteluista ja laske, miten pitkälti aikaa kuluu tarinan aikana.

* Missä ympäristössä?

Miten merkittävänä kuvauksen kohteena on teoksessa ympäristö eli miljöö? Millainen sosiaalinen miljöö teoksessa on eli millainen elämänpiiri teoksessa on (maaseutu, suurkaupunki, kylä, rikkaiden asuinseutu, slummialue...), millaisissa yhteisöissä henkilöt liikkuvat?

Tässä romaanissa hyvin tärkeä ”ympäristö” on päähenkilön sisäinen maailma (tunteet, ajatukset omassa päässä jne.) Mitä huomaat päähenkilön mielialan vaihteluista? Mistä se mielestäsi kertoo? Valitse hyviä sitaatteja, joissa kuvataan päähenkilön mielialaa.

* Kertoja?

Kenen näkökulmasta kertoja kertoo? Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Esittele kertojan asennetta: mihin (keihin) lukijan myötätuntoa tai vastenmielisyyttä halutaan suunnata? Miten se ilmenee?Poimi kirjasta sopivia lyhyitä sitaatteja.

* Kerronta, kuvaus, dialogi?

Kerronta etenee vaihtelevasti teoksen aikana: välillä pysähdytään kuvaamaan (ihmisiä, paikkoja, luontoa, tunnelmia...), toisinaan tapahtumat etenevät nopeasti eli kerronta on tiiviistä; joskus kerronta sisältää dialogia tai selostuksia eli referointeja henkilöiden ajatuksista? Missä suhteessa näitä kaunokirjallisuuden keinoja käytetään tässä romaanissa (mitä paljon, mitä vähän...)? Kritisoi kirjailijan ratkaisua (kehu tai esitä parannuskeinoja).

* Mitä kieltä?

Millaista sanastoa käytetään? Millaista kieltä kertoja käyttää? Entä henkilöt? Onko kielessä joitain erityispiirteitä: murteellisuuksia, slangia, vieraskielisiä ilmauksia...? Miksi näin on? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, lausahdukset..., joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Määrittele motiiviksi ”minä” ja selitä, missä eri yhteyksissä se tulee esiin?

* Intertekstuaalisuus?

Intertekstuaalisuus tarkoittaa viittauksia muihin kirjoihin. Huomaatko teoksessa viittauksia muihin teksteihin? Sanontoja, asenteita, aihelmia, toistuvia ilmaisuja, nimiä, paikkoja tai tapahtumia, tyylipiirteitä... Löytyykö tästä romaanista?

* Omat mielipiteet?

Arvostele kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. Kerro romaanin hyvät puolet, mikä siitä on mahtanut tehdä klassikon? Kenen kannattaa kirja lukea?

 

RAISA LARDOT: Ripaskalinnut

* Mikä nimeksi? Teema? Aihe?

Kirja löytyy kirjaston yleisestä kirjaluokasta 99.1 – mitä kirjoja siihen luokkaan kuuluu? Mitä ominaispiirteitä liittyy tämän luokan kirjallisuuteen? Mitä kirjan nimi ”Ripaskalinnut” tarkoittaa? Avaa kirjailijan kotisivu: http://www.raisalardot.com/ Esittele häntä linkin ”Elämänkertani” sekä ”Teokset” avulla. Kirjan teemaksi sopii erityisen hyvin ”kotoutuminen”. Googleta hakusanalla ”kotoutuminen” ja avaa sitten Ammattiwikin sivu. Selitä, mitä kotoutumisella tarkoitetaan. (Tee vaikkapa ajatuskartta sivun tietojen pohjalta.) Kuvaile kirjan aihe näiden tietojen pohjalta eli kerro yhdellä virkkeellä, mistä kirja kertoo ts. mikä on sen aihe.

* Keitä mukana?

a) Kerää luvuista 1-4 päähenkilön perustietoja perheestä, kodista, elinympäristöstä, kansallisuudesta sekä kansalaisuudesta. (Luvut sisältävät erittäin paljon tietoa.) ”Mikä minä oikein olin?” kyselee päähenkilö ja pohtii vastauksia useaan kertaan. Millainen itsetunto vastauksista välittyy? Perustele kirjan konkreettisilla esimerkeillä. (Erit. luvut 25 ja 28).

b) Kuvaile päähenkilön äiti ja isä (esim. luvut 6-10, luku 19) (täydennä tietoja kirjan edetessä) ja heidän avioliittonsa, perheen ilmapiiriä.

c) Babutska (=venäläinen mummo) Kuvaile hänet lukujen 6-10 pohjalta. Miten päähenkilön suhde mummoon ja äitiin eroavat toisistaan?

d) Kirjassa vilisee sivuhenkilöitä, joista osa elää ja joista osaa muistellaan. Tässä koottuna joitakin henkilöitä: kirjoita heistä tietoa, kun törmäät heihin kirjan lehdillä. Esittele heistä merkittävimmät.

Fedat-deduska

Moisei

Maria

Tomka

Maika

Roza (Roshka)

Venera (Venka)

Jyrki

Vaska

Natalja

Ouša

Klaša

Peška

Anna

Aune

Heikki Niittynen

Rouva Bayer

Petja Vaskaghinen

Vera

Ritva

* Juoni?

Selosta lukujen 1-10 sisältö tiivistetysti. Luvussa 11-13 tapahtuu käänne. Mikä?

Laadi pakolaisen määritelmä (netin avulla) ja liitä se tähän perheeseen. Millaisia tuntemuksia pakolaisuus herättää kirjan henkilöissä? (Täydennä tietoja luvun 15 pohjalta lisää.) Luvussa 14 päähenkilölle on jo kehittynyt kansallinen identiteetti, millainen? Perustele kirjan avulla. Miten hän selittää luvussa 16 lausettaan ”Minulla oli niin paha olla.” Millaisia ristiriitaisuuksia luvuissa 19-21 tuodaan esille? (Tarkkaile isää, äitiä, maahanmuuttajuutta, päähenkilön omia kokemuksia ja ajatuksia.) Miten Larjuškinin perheen kotoutuminen onnistuu lukujen 22-30 pohjalta? Mitä vaikeuksia perheen jäsenet kohtasivat kotoutuessaan? Jos Larjuškinit muuttaisivat nyt Suomeen, mitä sellaisia palveluja he saisivat, joita vaille he sota-aikana jäivät? (Huom. nykyistä kotoutumislakia ei silloin ollut vielä laadittukaan.)

* Aika? Kesto?

Mitä aikaa kirjassa eletään? Millaisia historiallisia ajanjaksoja kirjassa sivutaan? Kuinka pitkältä ajalta tapahtumia kuvataan?

* Kertoja?

Minäkertoja kertoo itsestään ja käyttää yksikön ensimmäistä persoonaa. Kaikkitietävä kertoja tietää asiat ratkaisevasti paremmin kuin ne henkilöt, joita hän kuvaa. Kaiken tietävä kertoja tietää menneet ja tulevat ja pystyy näkemään henkilöiden ajatukset ja aikeet. Hän-kertoja pystyy kertomaan vain sen, minkä hän itse näkee ja huomaa, hän ei pääse henkilöiden ajatuksiin kuin sen verran mitä nämä itse kertovat ja paljastavat. Onko kertoja luotettava vai epäluotettava (eli kertoo asiat omalta kannaltaan ja jättää jotain olennaista kertomatta).

* Kerronta, kuvaus, dialogi?

Miten paljon kirjassa on (esim. luonnon, tunteiden yms.) kuvausta, juonen käänteitä eli kerrontaa, dialogia eli vuoropuhelua? Pidätkö kirjailijan ratkaisua hyvänä vai huonona? Perustele. Millaista sanastoa käytetään? Mitä voit kielen perusteella sanoa teoksen kiinnostavuudesta, ymmärrettävyydestä tai vaikuttavuudesta, esteettisyydestä?

* Motiivi?

Motiiveja ovat sellaiset teoksessa toistuvat esineet, tilanteet, tapaukset ja henkilöasetelmat, joilla on erityistä merkitystä kertomuksessa. Ne saattavat vauhdittaa tapahtumia tai niihin saattaa tiivistyä jotain olennaista tms. Mainitse tästä romaanista jokin motiiviksi kelpaava asia. Perustele valintasi.

* Miljööt?

Millaiseksi Suomi, suomalaisuus ja Suomen kulttuuri kuvataan luvussa 5? Mistä tällainen asenne johtuu? Millaisia kulttuurieroja tuodaan esille? (Täydennä tietoja muistakin luvuista, esim. luvusta 8 ja 13 sekä erityisesti luvusta 14, mm. kielihavainnot, ruokaan, pukeutumiseen, ihmisiin, maisemiin ja elämäntapoihin liittyvät seikat).

Millainen uusi miljöö löytyy luvuista 17-18?

* Intertekstuaalisuus

Luvussa 6-10 vilahtavat itkijänaiset? Esittele heidät Karjalan sivistysseuran kotisivulta googlettamalla hakusanalla ”itkuvirret” - millaista perinnettä ne ovat?

* Sanoma?

Millaisia hyviä ja vaikeita kokemuksia maahanmuuttaja näyttäisi tämän kirjan perusteella joutuvan kohtaamaan? Millaiset asiat näyttäisivät loukkaavan maahanmuuttajaa uudessa maassa? (Esim. Ritvan perheen toiminnassa sekä Larjuškinien suomalaisten ja naapureiden käytöksessä?) Millainen sanoma kirjalla olisi niille lukijoille, jotka kohtaavat maahanmuuttaneita elinympäristössään?

* Omat mielipiteet

Analyysiä tehdessäsi voit arvostella koko ajan kirjailijan ratkaisuja edellä mainituissa kohdissa: mikä toimii hyvin, missä kirjailija onnistuu erinomaisesti, mihin et ole vielä tyytyväinen jne. Kerro, millainen lukukokemus tämä oli, mistä henkilöistä pidit, keistä et pitänyt. Kenen kannattaa lukea tämä kirja?

Klassikoita ilman täsmäkysymyksiä

1a. Lue yleiskysymykset "Avuksi romaanianalyysiä varten" ennen kirjan lukemisen aloittamista.
1b. Vastaa kysymyksiin ennen lukemisen aloittamista, lukemisen aikana ja päästyäsi kirjan loppuun. 

KANSALLISROMANTIIKKA 1800-1850

Runeberg, Fredrika, Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä
(Kansallisrunoilijan vaimon romanttinen seikkailukertomus urhoollisesta naisesta, joka tyttärineen yrittää selviytyä sodan ja nälkävuosien kurjuudesta. Ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani!)

Topelius, Zacharias, Välskärin kertomuksia 1-3 (voit lukea sarjasta vain ensimmäisen osan)
(Suuri suomalainen historiallinen romaani, jossa on kuninkaita, uljaita sotilaita, pappeja, talonpoikia ja aatelisia. On Perttilät ja Larssonit. On katala isä Hieronymus ja ihana neiti
Regina von Emmeritz. Seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheitten lävitse Ruotsin ja Suomen historiaa Breitenfeldtin taistelusta Kustaa III vallankaappaukseen. Voit myös kuunnella romaanin 100 ensimmäistä lukua: http://areena.yle.fi/1-1401850 )

KIVEN JA REALISMIN AIKA 1850-1890

Aho, Juhani, Papin tytär
(Elli on pappilan haaveksiva tyttö, joka haluaa nähdä kauas, konkreettisestikin puiden yläoksilta, katon harjalta. Papin tyttären lopuilla kulkee Ellin maiseman halki Olavi Kalm, ylioppilasnuorukainen, ja jää mieleen ja unelmiin.)

Canth, Minna, Salakari
(Romaani naisen, vaimon, äidin rooliodotuksista ja minättömyydestä, henkisen heitteillejätön tunnoista ja siitä mitä rakkaus ja mitä luonto on. Se on kertomus siitä, kuinka kauniskin kaipuu saattaa johtaa harhaan, se on näyttöä siitä, että pinnallisesti omaksutut ja esitetyt oikeatkin aatteet kylvävät tuhoa. Ilmestymisaikana sitä paheksuttiin, tänään se näyttää täsmällisesti 1800-luvun lopun koko pikkukaupunkilaisporvariston maailman.)

Canth, Minna, Agnes
(Agneksen teemat liittyvät vapauden ja oikean ja väärän kysymyksiin. Siinä on tapahtumapaikkana mm. modernisoituva suurkaupunki, Pietari. Kuopion laulujuhlille sieltä tuleva savolaissyntyinen maailmannainen Agnes luo ympärilleen levottomuutta.)

Kivi, Aleksis, Lea
(näytelmän pohjana on Luukkaan evankeliumin tarina tullimies Sakeuksesta, joka kiipesi puuhun Jeesuksen nähdäkseen. Sakeuksen tytär Lea ja saddukeus Aram rakastavat toisiaan, mutta isä haluaa naittaa tyttärensä Joas-fariseukselle, koska tämä on Aramia rikkaampi. Lue myös Sakkeuksen tapaus Raamatusta taustatiedoksi.)

UUSROMANTIIKKA 1890-1920

Kallas, Aino, Sudenmorsian
(
kulttiklassikko, balladimainen mestarityö kiellellystä rakkaudesta. Aalosta, metsävahti Priidikin vaimosta, rakentuu kaksoispersoona, joka on itsensä vastakohtia täynnä. Hän on toisaalta päivä, toisaalta yö, toisaalta puhdas kuin vastapesty lammas, toisaalta villi ja suontuoksuinen kuin metsien susi.)

Linnankoski, Johannes, Taistelu Heikkilän talosta
(kohtalokas kolmiodraama, jossa tarvitaan haamunkin apua, ennen kuin selviää, mitä tapahtui juopon vaimolle, joka pieksee miestään nahkahihnalla)

UUDISTUVA REALISMI 1920-1980

Jotuni, Maria, Huojuva talo
(suomalaisen kirjallisuuden suuria sensaatioita. Kirjailija kuvaa perhettä, jossa mies kiduttaa vaimoaan raakalaismaisin ottein. Tässä tarinassa on pettämistä, mielenvikaisuutta, sairautta, lapsen kuolema, kaikenlaista köyhyyttä ja kurjuutta alkoholismista väkivaltaan, mitä vain kuvitella saattaa. Voit kuunnella romaanin: http://areena.yle.fi/1-2117394 )

Kilpi, Volter, Bathseba
(Israelin kuningas Daavid pohdiskelee rakkauttaan Bathesba-nimiseen naiseen. Kyse on "Vanhan testamentin" 'Samuelin kirjassa' kuvatusta kolmiodraamasta. David tapattaa sotapäällikkönsä Urian, joka on Batsheban aviomies, minkä jälkeen Batsheba riistää itseltään hengen. Kuningas David jää yksin ihmettelemään tapahtunutta.)

Lehtonen, Joel, Rakastunut rampa
(karmaiseva kertomus kyttyräselkäisestä Sakriksesta, joka etsii rakkautta ja kärsii siinä kipeän pettymyksen. Romaanissa eletään vuosisadan alun uusien aatteiden keskellä, kansalaissodan varjossa.)

Linna, Väinö, Musta rakkaus
(Sairaalloisen mustasukkaisuuden riivaama mies pahoinpitelee puolisoaan ja vie lopulta molemmat tuhoon.)

Linna, Väinö, Täällä pohjantähden alla -trilogia (voit lukea vain ensimmäisen osan)
(Historiallisten tosiseikkojen lomassa kirjan pääteemoja ovat pappilan torpparin, Jussin ja hänen perheensä raskas maalaiselämä sekä Akselin ja Elinan rakkaustarina. Lisäksi seurataan taistelua työläisten oikeuksien puolesta.)

Meri, Veijo, Manillaköysi
(jatkosodan sotamies Joose Keppilä kuljettaa huoltotieltä löytämänsä köyden korsuun ja päättää salakuljettaa sen seuraavalla lomamatkallaan kotiin sitomalla sen vartalonsa ympärille. Humoristisen romaanin merkittävä osa ovat lukuisat absurdit sotakertomukset, joita muut junassa matkustavat kertovat toisilleen.)

Pekkanen Toivo, Tehtaan varjossa
(Työläisperheen elämää, tehdasta ja tehdaskaupunkia kuvaava romaani sijoittuu vuoteen 1918. Päähenkilönä on nuori työläinen, joka kokemiensa rakkauksien ja kohtaamiensa erilaisten ihmisten ja aatteiden myötä saavuttaa vähitellen henkisen tasapainon.)

Peltonen, Juhani, Salomo ja Ursula
(kertomus rakkaudesta ja sen ihmeellisestä voimasta arjenkin keskellä. Koulu opettaa vain kuolleita sananlaskuja, ainoaa elävää ja totta on rakastaminen tässä ja nyt. Salomo ja Ursula tapaavat puistossa ja salamarakastuvat. He päätyvät asumaan lopulta pieneen kotiin junaraiteiden väliin.)

Sillanpää, Frans Emil, Nuorena nukkunut
(
Isästä ja murrosikäisen Siljan naiseksi kasvamisesta ja ensirakkauden kivuista aikana, jolloin kansalaissota ja kulkutaudit varjostivat elämää. Koskettava, kuolemaakin puhuttelevasti käsittelevä teos.)

Sinkkonen, Lassi, Solveigin laulu
(kertojana on nuori tyttö, Solveig Numminen, jonka elämäntarinan kautta rakentuu kuva kolmen työläissukupolven - ennen kaikkea naisten, mutta myös miesten - elämästä. Romaani on raa'an herkkä kuvaus tytön kasvamisesta naiseksi sodan aikana Helsingin niukassa työläisympäristössä.)

Tapio, Marko, Korttipelisatu
(Romaani kertoo pojan suhtautumisesta äitiin, isään ja tyttöön. Se kuvaa nuorenmiehen kesäistä elämää ja mielenliikkeitä Saarijärvellä, kypsymistä ja kehitystä tavalla, joka puhuttelee.)

Tapper, Harri, Näin syntyvät revontulet
(Iloisten veljesten lapsuuden kuvausta. Riehakkaat pojat mittelevät keskenään niin urheilun, taiteen kuin keppostenkin parissa Saarijärvellä 1930-luvulla. Tämä romaani on trilogian alku, joten jatkoa riittää, jos poikien myöhemmät vaiheet kiinnostavat. )

Waltari, Mika, Antero ei enää palaa
(Kirja kertoo nuoren avioparin vaiheista sodan edellä ja sen aikana. Mies kutsutaan ensin kertausharjoituksiin, sitten rintamalle. Vaimo muuttaa pienen tyttären kanssa sotaa pakoon maalle, mutta ei jaksa olla toimettomana vaan hakeutuu työhön läheiseen tehtaaseen. Päähenkilöiden tarinaan on kirjassa lomitettu Paasikiven lähtö neuvottelumatkalle Moskovaan, Helsingin pommitus ensimmäisenä talvisotapäivänä ja muutamia muita sodan tapahtumia.)

Waltari, Mika, Mikael Hakim
(Mikael Hakim ja hänen kumppaninsa Antti Tykinvalaja houkutellaan (Venetsian satamassa pahanpäiväiseen laivanröttelöön, josta tulee islamin merirosvoille helppo saalis. Pyhiinvaeltajien päiden kumahdellessa laivan kannelle Mikael ja Antti katsovat parhaaksi ottaa päähineekseen turbaanin ja omaksua muhamettilaisen uskon. Vauhdikas seikkailu juonittelun ja petollisuuden maailmassa.)

Valtonen, Hilja, Opettajan villikko
(Tipuli on erilainen nuori, luontainen vastarannan kiiski. Hänellä on hyvä sydän, mutta vallaton mieli, eikä hänen ole helppo kuulua joukkoon, sillä häneltä puuttuu miellyttämisen halu. Hänen kotikylänsä pitää Tipulia arvossa, sillä tyttö ei ylpisty aikuisenakaan, vaikka onkin opettajan tytär. Tarinan edetessä seurataan tytön kouluvuosia kaupungissa ja oman paikan etsimistä maailmassa. )

TAKSONOMINEN KIRJALLISUUSKESKUSTELU

Suomalaisen klassikon esittely romaanikeskustelussa

  • käytä apuna Pedanetin täsmäkysymyksiä ja vinkkejäromaania lukiessasi ja keskusteluun valmistutuessasi
  • Mitä taitoja ja tietoja kullekin tasolle on näytettävä

TASO 1

Ilmaisen omia mielipiteitä kysyttäessä ja osallistun keskusteluun enemmän muita myötäilemällä kuin sitä elävöittämällä.

TEE NÄIN:

* Olen lukenut kirjan loppuun.

* Olen valmistautunut esitykseen kunnolla suunnittelemalla, mitä aion sanoa (minulla on avainsanat).

* Kerron kirjasta vain perusasioita (vastaan annettuihin kysymyksiin lyhyesti).

TASO 2

Pyrin perustelemaan mielipiteeni ja esittämään keskustelussa uusia näkökulmia, joita muut eivät ole vielä esittäneet. 

TEE NÄIN: 

* Esitän kirjan teemasta myös omia mielipiteitä ja perustelen ne asiallisesti. 

* Olen täysin selvillä siitä, mitä kirjassa tapahtuu alussa, keskellä ja lopussa. Erittelen kirjan juonen selkeisiin osakokonaisuuksiin.

TASO 3

Perustelen mielipiteeni eri tavoin (kirjan esimerkeillä, vertailemalla nykyaikaan, omiin kokemuksiini jne.) ja osaan olla ryhmässä aktiivinen osallistuja.

TEE NÄIN:

* Pystyn arvioimaan päähenkilön valintoja ja esittämään niistä omia mielipiteitäsi.

* Pohdin kirjasta, miten se tuo esiin oikean ja väärän, hyvän ja pahan. Vertaan havaintojani nykyaikaan: onko jokin muuttunut?

* Tunnistan kirjasta tyylivirtauksen piirteitä ja esittelen niitä riittävästi niin, että yleisö saa tietää, millaisen kirjan olen lukenut.

TASO 4

Pystyn keskustelussa vakuuttamaan toiset siitä, että olen lukenut kirjan huolellisesti, miettinyt sen teemaa ja sisältöä riittävästi. Otan kantaa myös toisten näkemyksiin asiallisesti. Seuraan keskustelua nonverbaalisestikin. 

TEE NÄIN:

* Pohdin kirjan teemaa, aihetta ja sanomaa eri näkökulmista (esim. jonkun toisen kirjan henkilön silmin).

* Osaan selostaa kirjan tapahtumia myös sen historiallisesta kontektista käsin (miten kirjan tapahtumien ajankohta vaikuttaa juoneen, henkilöiden toimintaan ja sisäkuvaan ym.)

* Hyödynnän ajatuksiini ja tulkintaani sidottua tekstinäytettä perusteluna tulkinnalleni tai havainnolleni (= kerron, miksi olen valinnut näytteen ja mitä siitä huomaa)

TASO 5

Olen rohkeasti oma itseni. En esitä vaan annan persoonallisuuteni loistaa vapautuneena ja avoimena.

Osaan ottaa vastaan myös eriäviä mielipiteitä ja tuoda kiistanalaiseen keskusteluun omat näkemykseni rakentavasti (= kunnioitan toisen oikeutta olla omaa mieltään). Osaan vaatia perusteluja ja viedä kiistanalaisen keskustelun kompromissiin.

Tuon rohkeasti esiin myös omat eriävät mielipiteeni ja pyrin perustelemaan ne uskottavasti.

TEE NÄIN: 

* Otan yleisön muutaman kerran mukaan esitykseeni keskustelemaan kirjani teemoista, aiheesta ja sanomasta. Kommentoin yleisön ajatuksia asiallisesti (pyydän perustelua, esimerkkiä tms.). 

* Osaan arvioida kirjaa sen pohjalta, miten se edustaa genreään sekä tyylivirtaustaan ja ilmentää oman aikansa maailmaa niin ulkoisilta miljöiltään kuin henkilöitä sisäiseltä kehitykseltään aikansa ihmisinä.

* Hyödynnän ajatuksiini ja tulkintaani sidottua tekstinäytettä perusteluna tulkinnalleni tai havainnolleni (= kerron, miksi olen valinnut näytteen ja mitä siitä huomaa)

TASO 6

Minun tapani osallistua keskusteluun luovat hyvää ilmapiiriä ja rohkaisevat muitakin osallistumaan keskusteluun rakentavalla tavalla. Olen positiivinen myös kriittisenä ja osoitan kunnioittavani keskustelukumppaneitani.

Keskustelutaitoni osoittavat, millainen olen parhaimmillani vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

TEE NÄIN: 

* Esitykseni luo vaikutelman, että olen hyvin sisäistänyt kirjan tapahtumat, pohtinut sen teemaa ja aihetta eri näkökulmista, olen ymmärtänyt/saanut tietää jotain, mitä aiemmin ei ollut tullut mieleeni kirjan teemasta/aiheesta.

* Pystyn kuvailemaan kirjassa esiintyviä tunteita, selostamaan omaa lukukokemustani kirjan lukemisen eri vaiheissa. 

* Hyödynnän ajatuksiini ja tulkintaani sidottua tekstinäytettä perusteluna tulkinnalleni tai havainnolleni (= kerron, miksi olen valinnut näytteen ja mitä siitä huomaa)

* Pystyn vertaamaan lukemani kirjan teemaa, sanomaa ja aihetta muihin kirjoihin, joita olen lukenut.

* Osaan kuvitella kirjalle jatkon: miten henkilöille käy (tai jos henkilö on kuollut, niin keskeiselle sivuhenkilölle)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä