Oppilaskohtaiset tukitoimet

Yleistä oppilaskohtaisista tukitoimista

Kun ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole riittäviä, oppilaalla on oikeus saada lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarve arvioidaan yhteistyössä opettajien, huoltajien ja tarvittaessa opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Tuen tarve on säännöllinen ja usein pitkäkestoinen.

Oppilaskohtaisista tukitoimista laaditaan kirjallinen arviointiin perustuva oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma ja hallintopäätös. Tukea koskeva arvio ja suunnitelma valmistellaan opettajien yhteistyönä Wilmassa ja käsitellään hallinnon asiantuntijatiimissä. Tukea koskevan päätöksen tekee kasvatus- ja opetuspäällikkö.

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat:

A. Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
B. Erityisopettajan tai erityisluokaopettajan antama opetus pienryhmässä
C. Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa
D. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet

Oppilaskohtaiset tukitoimet taulukko.pdf

A. Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antamalla opetuksella osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
vastataan yksittäisiin oppiaineisiin tai oppimisen osa-alueisiin liittyviin tilapäisempiin tuen tarpeisiin ( lukivaikeus). Tätä tukitoimea saavan oppilaan opetusryhmä on yleisopetuksen luokka, ja vastuu kaikkien oppiaineiden osalta on luokan- tai aineenopettajalla.

Tukitoimessa alle puolet yksittäisen oppiaineen tunneista annetaan erityisopettajan opetuksessa pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä. Oppilas saa joustavasti erityisopettajan tukea sekä pienryhmässä että yleisopetuksen luokassa samanaikaisopettajuuden keinoin. Tuki voi olla esimerkiksi yksilöllistä ohjausta oppitunnin aikana, eriytettyjä tehtäviä tai oppimateriaalin muokkaamista oppimisedellytysten mukaisesti.

Tukea voidaan antaa myös yksittäiselle oppilaalle. Pienryhmän koko on 2-10 oppilasta.

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä voi sisältää myös konsultaatiota opettajien ja muun kasvatushenkilöstön kesken. Konsultaatio tarkoittaa:
  • neuvon kysymistä
  • opetushenkilöstön keskinäisiä neuvotteluja ratkaisujen löytämiseksi
  • erityisopettajan antamaa neuvontaa toiselle opettajalle tai kasvatushenkilöstön jäsenelle oppilaisiin tai opetukseen liittyvissä asioissa.

B. Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä tarkoittaa, että oppilas saa opetusta pienemmässä ryhmässä, jossa opetuksen sisältö, menetelmät ja ajallinen jousto voidaan mukauttaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimista, kehitystä ja koulunkäyntivalmiuksia. Pienryhmän koko on 2-10 oppilasta.

Tukimuoto on tarkoitettu oppilaille, joilla on laajempia oppimisen ja koulunkäynnin tarpeita, esimerkiksi tarkkaavuuden pulmia, käyttäytymisen haasteita tai oppimisvaikeuksia useammassa oppiaineessa. Oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä on yleisopetuksen luokka, jossa opiskeltavista oppiaineista vastaa luokan- tai aineenopettaja.

Yhden tai useamman oppiaineen oppitunneista puolet tai yli (kaikki) toteutuu erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opettamassa pienryhmässä. Näiden oppiaineiden osalta vastuu on erityisopettajalla tai erityisluokanopettajalla. Painopiste voi olla esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan tai sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Oppiaineen oppimäärä tai tavoitteet voivat olla myös rajattuja.

Oppilailla tulee olla mahdollisuus integroitua yleisopetuksen ryhmiin vahvuuksiensa mukaisesti. Tällöin tulee huomioida viiden (5) oppilaan raja yleisopetuksen ryhmässä. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti esimerkiksi yksittäisillä oppitunneilla, teemapäivien tai intensiivijaksojen aikana tai oppilaan siirtyessä kohti yleisopetuksen ryhmää.

C. Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa vastaa kaikkein vaativimpiin oppilaan tuen tarpeisiin. Näiden taustalla on kokonaisvaltaisemmin oppimiseen ja / tai koulunkäyntiin vaikuttavia laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai muita merkittäviä koulunkäynnin vaikeuksia. Tämä sisältää myös erityisluokkaopetuksen, jossa opetuksen tavoitteet on määritelty toiminta-alueittain.

Opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa erityisluokanopettaja. Opetusryhmän koko määräytyy perusopetuslain mukaisesti.

Opetusryhmien muodostaminen § 20 g

Oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua muiden opetusryhmien opetukseen vahvuuksiensa mukaisesti. Tällöin tulee huomioida viiden (5) oppilaan raja yleisopetuksen ryhmässä.

Tietoa Jyväskylän kaupungin erityisluokista, sijainneista ja niihin hakeutumisesta löytyy Jyväskylän kaupungin perusopetuksen sivuilta.

D. Tulkitsemispalvelut, avustajapalvelut ja apuvälineet

Tulkitsemispalvelut

Oppilaskohtaisilla tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiomenetelmillä oppilaille annettavia tulkitsemispalveluita. Tulkitsemispalveluun on oikeus oppilailla, jotka kuulo-, näkö- tai puhevamman perusteella tarvitsevat palvelua perusopetukseen osallistumiseksi.

Tulkitsemispalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

Kuinka_tilaan_tulkin02122025.pdf​

Avustajapalvelut

Oppilaskohtaisilla avustajapalveluilla tarkoitetaan opetukseen osallistumisen edellyttämiä avustajapalveluita tilanteissa, joissa mahdollinen ryhmäkohtainen koulunkäynninohjaaja ja muut oppimista tukevat opetusjärjestelyt eivät tue riittävästi oppilaan osallistumista opetukseen. Ryhmäkohtaista tukea antavat esimerkiksi erityisluokissa, pienryhmissä ja yleisopetuksen ryhmissä työskentelevät ohjaajat.

Oppilaalle suunnitellusta henkilökohtaisista avustajapalveluista on tehtävä tuen tarpeen arviointiin perustuva oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma ja hallintopäätös. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oikeus saada oppilaskohtaisia avustajapalveluita koskevasta asiasta hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä valituskelpoinen päätös.

Avustajapalveluiden käyttäminen ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle.

Avustajapalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.


Avustajapalvelut oppilaskohtaisena tukitoimena:


  • Jyväskylään sijoitetulle lapselle tai nuorelle myönnetty ohjaajatuki on oppilaskohtaista avustapalvelua. Tämä edellyttää tuen toteuteuttamista koskevaa suunnitelmaa ja hallinnollista päätöstä.

Apuvälineet 

Oppilaskohtaisilla apuvälineillä tarkoitetaan esim. kommunikaation tai liikkumisen apuvälineitä, joiden avulla tuetaan oppilaan osallistumista opetukseen ja mahdollisuuksia saavuttaa perusopetuksen oppimäärä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteet. Apuvälineet voidaan järjestää oppilaan käyttöön ryhmä-, koulu- tai luokkakohtaisesti, mutta myös yksittäiselle oppilaalle.

Oppilaskohtaisena tukitoimena ei järjestetä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä, vaan ne kuuluvat terveydenhuollon vastuulle. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi henkilökohtainen pyörätuoli tai kommunikointilaite ei ole koulun vastuulla, vaan ne hankitaan terveydenhuollon kautta.

Oppilaskohtaisen tuen suunnitelman kohtaan "Apuvälineet" merkitään ne välineet, joita oppilas tarvitsee yksilöllisesti koulunkäynnin tueksi, mutta jotka eivät kuulu lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Koulun vastuulla olevia apuvälineitä ovat esimerkiksi:

  • Erityispulpetit tai -tuolit, jos ne ovat osa koulun varustelua
  • Tietokone tai tabletti, jos se on osa opetuksen järjestämistä
  • Kommunikointitaulut tai -kansiot, jos ne ovat opetuksen tukivälineitä
  • Kuulokkeet, suurennuslasit, lukiviivaimet, jos ne tukevat oppimista

Kirjaus voi olla esimerkiksi:

  • "Oppilas käyttää koulussa henkilökohtaista tablettia lukemisen tukena."
  • "Oppilaalla on käytössään lukiviivain ja melua vaimentavat kuulokkeet keskittymisen tueksi."
  • "Kommunikointia tuetaan kuvakorteilla ja viittomilla."

Apuvälineitä ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

 

Hallintolain mukainen huoltajien ja oppilaan kuuleminen

Oppilaan tuen järjestämiseen liittyvistä päätöksistä suuri osa on hallintolain alaisia päätöksiä. Hallinnollinen päätös vaatii huoltajien ja lapsen kuulemisen. (Hallintolaki 434/2003 34 §.) 

Huoltajien kuuleminen_ohjeet kouluille 2025_päivitys.pdf​

Ennen oppilaskohtaisen tuen tai oppimäärästä ja tavoitteista poikkeamiseen liittyvää päätöstä on kuultava oppilasta (Hallintolaki 434/2003 11 §) sekä huoltajaa tai oppilaan muuta laillista edustajaa (HL 34 §). Ennen kuulemista on heille selvitettävä etukäteen kuulemisen tarkoitus. Kuulemisen tarkoituksena on antaa mahdollisuus kertoa oma mielipide tehtävästä ratkaisusta ja selvittää, mitä se tarkoittaa käytännössä. Asiat selvitetään oppilaalle ja huoltajalle ymmärrettävästi ja oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Jos tukitoimia tarkennetaan, jatketaan tai arvioidaan uudelleen, huoltajaa kuullaan uudelleen osana prosessia.

Kutsu kuulemiseen

Kutsu kuulemiseen on esitettävä tavalla, joka voidaan todentaa jälkeenpäin. Huoltajien kanssa on sovittava sopiva viestintämuoto. Kuulemisesta voidaan ilmoittaa kirjeitse tai sähköisesti viestinä (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (Sähk ASL 19 §) esim. Wilman kautta. Jos tiedoksianto tehdään Wilmassa, tulee huoltajalta saada kuittaus tiedon saamisesta. Puhelimitse tehty tiedoksianto ei ole todisteellinen. Kuulemisesta on ilmoitettava molemmille huoltajille (HL 36 §).

Kuulemisen toteuttaminen

Kuuleminen voidaan toteuttaa joko kirjallisesti tai suullisesti kuulemistilaisuudessa. Huoltajille annetaan riittävä määräaika tutustua päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin, kertoa mielipiteensä ja tuoda esille näkemyksensä päätöksen teon kohteena olevaan asiaan. Huoltajille on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HL 33 §).

Kuulemistilaisuus (suullinen kuuleminen)

Kuulemisessa huoltajille ja oppilaalle varataan tilaisuus keskustella asiasta opettajien kanssa ja kertoa näkemyksensä suullisesti. Huoltaja voi halutessaan käyttää avustajaa tai valtuuttaa tilaisuuteen asiamiehensä. Molempien huoltajien läsnäoloa ei edellytetä. Kuulemista koskeva prosessi etenee, vaikka huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen tai ei halua lausua näkemystään. Huoltajan kuuleminen kirjataan tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan kohtaan 3.3 Huoltajan näkemys oppilaalle suunnitellusta tuesta avoimeen kenttään kirjataan huoltajan näkemys SEKÄ hallintolain mukainen kuuleminen (kannanotto) päivämäärineen. Kirjataan tarvittaessa ”Huoltaja ei ole toimittanut kirjallista kannanottoa PVM mennessä.”

Kuulemistilaisuus (kirjallinen kuuleminen)

Huoltaja ja oppilas voivat myös esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä kirjallisesti. Oppilaan ja huoltajan esittämät näkemykset ja selvitykset kirjataan päätöstä koskevaan asiakirjaan. Huoltajien omilla tunnuksillaan lähettämät Wilma-viestit toimivat todisteena kirjallisesta kuulemisesta. Niihin ei tarvita erikseen huoltajien allekirjoituksia. Huoltajan kuuleminen kirjataan tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan kohtaan 3.3 Huoltajan näkemys oppilaalle suunnitellusta tuesta. Eli tähän kohtaan kirjataan sekä näkemys että hallintolain mukainen kirjaus, kuten edellä.

Eriävät näkemykset

Koululla on oikeus ja velvollisuus jatkaa päätösprosessia oppilaan edun mukaisesti, vaikka huoltaja olisi sitä vastaan. Oppilaskohtaisen tuen päätös voidaan tehdä siitä huolimatta, vaikka huoltaja ei tulisi kuulemistilaisuuteen, ei haluaisi tulla kuulluksi tai hän vastustaisi lapsen oppilaskohtaisia tukitoimia. Kuuleminen ei siis tarkoita, että kuultavilta olisi saatava suostumus menettelyyn. 

Huoltajat eivät voi kieltäytyä pedagogisesta tuesta toisin kuin opiskeluhuollollisesta tuesta.