ÄÄNI 
-ainoa, joka voi olla itsenäinen, toimia ilman muita (samana jatkuva ääni, jossa ei ole korostuksia/iskuja, esim. kun painat syntetisaattorin/sähköurkujen kosketinta pohjassa). 

SYKE  
-tasaisena sykkivä pulssi musiikissa (iskut yhtä kaukana toisistaan)
-vertaa sydämen syke

RYTMI
a) perusrytmi syntyy korollisen ja korottoman äänen välisestä vuorottelusta (esim. syke, jossa korostetaan jotain iskuja tietyin väliajoin >> 1 2 3 - 1 2 3 tai 1 2 3 4 - 1 2 3 4). Esimerkkejä perusrytmeistä: kolmijakoinen (lasketaan 3), tasajakoinen (lasketaan 4), vaihtojakoinen (lasketaan 5 tai 7 tai 9 tai 11) 
b) erityisrytmi; rytmi, jossa on myös sykettä hitaampia ja/tai nopeampia iskuja tai taukoja, esim. "nopea, nopea, Hidas"  

syke	1	2	3	4
erityisrytmi, esim. sanarytmi	jä-nis	is-tui	maas-	sa
	• •	• •	_____	____
erityisrytmin laskeminen	yk-si n - n	kak-si n - n	kolme hidas	neljä hidas

 
MELODIA
-musiikin linja >> sävelkorkeuksien vaihtelut (äänet kulkevat/hyppivät eri suuntiin (ylös, alas) tai pysyvät samalla korkeudella
-äänet muodostavat ymmärrettävän musiikillisen ajatuksen tai idean
-jää yleensä ensimmäisenä mieleen (Poikkeus: pienellä vauvalla parhaiten mieleen jää rytmi) 

HARMONIA
-musiikin kudos
-melodia tuntuu täydelliseltä, kun siihen liitetään harmonia soittamalla sointuja (useampi ääni soi yhtäaikaa)
-konsonanssi (tasasointisuus) / dissonanssi (riitasointisuus)  

VOIMA
-Voimakkuusvaihtelu = Dynamiikka (hiljaa, kovaa, hiljentyen, voimistuen)

TEMPO 
-nopeus 

TAHTI
-tahti on perusrytmin ja tahtilajin yksikkö. Esim 3/4: valssissa on yhdessä tahdissa kolme iskua sykettä TAI 4/4: rokissa on yhdessä tahdissa 4 iskua sykettä 

RYTMITAJU
-ajan hahmotuskyky, eli kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja jaksotella sarjoja
-kyky jäsentää liiketekijät yhteen tarkoituksenmukaisella tavalla ja samalla pysyä annetussa tempossa ja rytmissä

RYTMIKYKY
-kyky ilmaista rytmi liikkein
-tiedollinen valmius, eli kyky kuulla ja palauttaa mieleen ja toistaa liikesarjoja oikeassa tempossa
-motorinen valmius, eli liikerytmikyky tarkoittaa kykyä toteuttaa musiikin rytmikuvioita tarkasti liikkein

Huom! vaikka omaisi hyvän rytmitajun, voi olla, ettei pysty harjaantumattoman koordinointikyvyn takia ilmentämään rytmiä/liikesarjaa liikkuen 

Huom! Musiikissa käytetään käsitteitä hieman eri tavoin kuin urheilussa
-Tahti vs. Tempo >> ”Pysy tahdissa” >> pitäisi olla ”pidä tempo /pysy tempossa” tai "hidasta/nopeuta tempoa"
-Rytmivaihdos >> suoritusrytmin vaihdos (esim. hiihdossa muutos kuokasta Mogreniin)

Lähteet:
*Hoffer, C. R & Hoffer, M.L. 1982. Teaching music in the elementary classroom. New York: Harcourt Brace Jovanovich. 
*Hongisto-Åberg, M, Lindeberg-Piiroinen, A. & Mäkinen, L. 1994. Hip Hoi, Musisoi! Musiikki varhaiskasvatuksessa. Espoo: Fazer Musiikki.