EP-POM1 (Johannan torstain ryhmä)

Hyvinvoivan koulun eetoksesta

  • Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu?​
  • Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille?​
  • Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä? ​
  • Mitkä ovat ne kymmenen askelta, joilla sinne päästään?​
  • Millainen on koulun terveyden uhkakuva?​
  • Minkälaista muutosta halutaan?

Ryhmä 2:
    Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu?  
   +reiluus, samat pelisäännöt kaikilla
   +hyvä yhteishenki
   +turvallisuus
   +avoimuus, jokainen pystyy ilmaisemaan omia tunteitaan
   +epäkohtiin puututaan
   +tunteiden käsittelyn keinoja opetetaan lapsille
   +oppilaslähtöisyys, osallisuus ja vastuu, heidän mielipiteillään on merkitystä
   +riittävästi resursseja > moniammatillinen yhteistyö
   +kodin ja koulun avoin molemminpuolinen yhteistyö
   +ongelmia pyritään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään
   +henkilökunnan hyvinvointi
   +opettajan pedagogiikka, arviointi ja arvomaailma > heijastuminen opetukseen
   +riittävä pysyvyys esim luokan, koulun ja henkilökunnan suhteen
   +fyysinen ympäristö > turvallisuus, viihtyisyys (esim. parakit, esteettömyys, melu ja sisäilma)
   
   Mikä on koulun terveyden uhkakuva?
   >kun edellä mainituista tekijöistä puuttuu liikaa, on se uhka koulun terveydelle

    Ryhmä 3: Unelmien koulu: 
        - opettajilla on aikaa kohdata Jokainen oppilas päivittäin, resursseja riittävästi
        - kukaan ei koe oloaan ryhmässä ulkopuoliseksi, ei tarvitse pelätä myöskään myöhemmin jäävänsä ulkopuolelle
        - Paljon resursseja moniammatilliseen yhteistyöhön esim. kuraattorit jne
        - Jokainen saa tukea tarpeidensa mukaan
        - Yhteinen avoin suhtauminen esimerkiksi opetusmetodeihin, ymmärrys siitä, että maailma muuttuu jatkuvasti
        - Opettajat ja oppilaat osaavat löytää riittävästi motivaatiota ja keinoja esim. konfliktien ratkaisuun
        - Fyysisesti toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat, joissa mahdollisuus eriyttämiseen ja esteettömyyteen
        - Unelmakoulussa kaikilla olisi mahdollisuus valita myös mielestä harrastustoimintaa kouluajan jälkeen 
        - Opettajat motivoituneita ja ajan hermolla esim. teknologisesti, tarjolla lisäkoulutusta 
        - Kommunikointi ja yhteiselo on mutkatonta ja sujuvaa
        - 

Ryhmä 4
Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu?​
 -Turvallisuutta ja hyvinvointia voi edistää selkeillä säännöillä, joita sekä oppilaat että opettajat sitoutuvat noudattamaan. Esimerkiksi kaikki sitoutuvat puuttumaan kiusaamiseen tietyllä tavalla, jos joku opettaja ei puutu kiusaamiseen sovitulla tavalla, voi oppilaiden olla vaikeaa luottaa opettajaan. 
  -Luokkatasolla yhteishengestä ja ilmapiiristä huolehtiminen, oppilailla ja opettajilla turvallinen olo sekä ilmapiiri on avoin.
  -Oppilashuolto on riittävää, oppilaat saavat tarvittaessa tukea ongelmiin.
  -Luodaan mahdollisuuksia itseilmaisuun ja koulun toiminnassa kiinnitetään huomiota oppilaiden osallistamiseen. Oppilaat ovat selkeästi osa yhteisöä.
Koulun terveyden uhkakuvat?
 - Koululla ei ole mitään yhteistä linjaa toiminnan suhteen, toiminta on pirstaleista ja menee sooloiluksi. Yhteisön jäsenet eivät sitoudu noudattamaan sääntöjä.
 - Luokan ilmanpiiri on sellainen, että siellä ei edistetä yhteisöllisyyttä ja luokassa on paha olla.
 - Opettajilla norsunluutorniasetelma, eivät vuorovaikuta oppilaiden kanssa. 



Ryhmä 1:
    Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu?
    - hyvinvoiva henkilökunta -> virkistyspäivät, kannustava ja avoin työyhteisön ilmapiiri, lämmin ja välittävä esimies
    - hyvinvointi toteutuu kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen
    - moniammatillinen yhteistyö: eri alojen ammattilaiset saatavilla koulussa arjen keskellä 
    - Yhteisöllisyys koko koulussa -> välittävä ilmapiiri, koulussa yhteisesti sovitut pelisäännöt
    - 

Ideoita ja harjoituksia kriittisen ajattelun edistämiseen koulussa

Ryhmä 4
-Yllissä arkipäivän ongelma, mihin tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja ratkaisuksi. Oppilaat pohtivat mikä ratkaisuista olisi paras ja perustelevat miksi. 
-Äikässä väittely, missä valitaan osapuolet, joilla on 2 eriävää mielipidettä joita puolustetaan. Esitetään väitteitä oman asian puolesta/vastaväitteitä.
-Nuoremmille oppilaille, esimerkiksi luetaan joku satu, minkä jälkeen päätellään yhdessä, miksi se on satu.


Ryhmä 2
- kerrotaan oppilaille absurdeja väitteitä, joita oppilaiden tulee perustella/ puolustaa/ kritisoida, esim. "mielestäni pakkasella kannattaa tulla kouluun pelkät kalsarit jalassa" 
- Heitetään ilmoille yleisesti mielipiteitä jakava väite, jota perustellaan ja käydään luokassa yhteistä keskustelua
- Tutkitaan tuotepakkausten "julkisivua"ja mainoslauseita, ja vertaillaan sen jälkeen tuoteselosteita ja kriittisesti pohditaan mitä kuluttajille mainostetaan vs. mitä oikeasti saadaan



Ryhmä 1
-etsitään ryhmissä tietoa netistä samasta aiheesta (esim. terveystieto/ympäristötieto > ruokavaliot), kootaan ryhmien havaintoja yhteen ja vertaillaan. Halutessaan voidaan jakaa lähteitä ryhmille etukäteen, esim. sosiaalinen media ja tutkimukset. Voidaan vertailla myös yhden lähteen tuomaa kuvaa useamman lähteen tuomaan kokonaiskuvaan.
-



Ryhmä 3
- Väittely esimerkiksi uskonnossa etiikan kysymyksistä (Köyhä perhe varastaa ruokaa, onko oikein vai ei?). Arvotaan ryhmät, joista toinen on puolesta ja toinen vastaan. Lopputunnista voidaan käydä yhteistä keskustelua, jossa voi tuoda esille myös oikean oman mielipiteensä. 

Ryhmämuistio esi- ja alkuopetustehtävän purkamiseen

  • Kirjatkaa ryhmämuistioon kunkin osa-alueen alle pienryhmänne tekemiä havaintoja 

  • oppimisympäristöstä: 
    • Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Mitentila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvuatukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)
- Lasten sijoittelu suhteessa opettajaan > kaikki näkevät toisensa, tilanteissa, joissa lapset ovat esim. selkä kohti opea, voi olla vaikea huomioida heidn tarpeitaan
- Monipuolisia oppimistiljoa, esim. ulkotilat, liikuntasalit ja paljon mahdollisuuksia pelailuun, ympäristö kannustaa leikkiin, teknologian suuri hyödyntäminen --> vaikka pelit voivat passivoida, niitä voidaan hyödyntää paljon myös vuorovaikutuksen tukemiseen ja ryhmässä toimimisen harjoitteluun
- Lapset pääsivät opettelemaan esiintymistä omista lähtlkohdistaan ja lapsilähtöisesti
- Paljon värejä, kuvia, lasten piirustuksia
- Teknologian hyödyntäminen: viikon esikoululainen, kirjainten harjoittelu, kuvien ottaminen, tarinoiden kuunteleminen
-ruokala pöytäkeskusteluineen oppimisympäristönä
-eri paikoissa erilaisia oppimisympäristöjä: esim luokka, leikkihuone, suuremman huoneen yksittäinen nurkkaus
-usein tilat melko tiiviitä tai tarkkaan rajattuja

  • oppisisällöistä: 
    • Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet 2014)?
- TVT-asiat ja teknologian hyödyntäminen, matematiikan perustaitojen hajroittelun aloittaminen, luku. ja kirjoitustaidon alkeet, toiminnan ohjauksen ja vuorovaikutustaitojen rakentaminen, tulevaisuuden taitojen pohjan rakentaminen ja "pitkän tähtäimen" tavoitteiden huomioiminen opetuksessa
-Samat laaja-alaiset osa-alueet lukuunottamatta esiopetuksen opetussuunnitelmanperusteissa ei ole vielä työelämätaitoja ja yrittäjyyttä.
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Opetuksesssa/toiminnassa hyödynnettiin lasten kysymyksiä ja kokemuksia aiheisiin liittyen. Opetuksessa vahvistettiin oppilaiden minäkäsitystä/pystyvyyttä: pääsivät kehumaan toisiaan ja kertomaan itsestään.
- Isossa roolissa: tsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Ryhmässä oleminen, jonottaminen, käsien peseminen, miten ollaan toisten lasten kanssa. Leivottiin: ruuanlaittaminen.
- Esiopetuksessa pohjataitoja akateemisilletaidoille: Kirjainten ja numeroiden harjoitteleminen: Havaintomotoriikka


  • toiminnasta ja ohjaamisesta: 
    • Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?
-toimintaa ohjaa opettaja ja päivän aikataulu, mutta toiminnassa otetaan huomioon yksilölliset mielenkiinnon kohteet ja yksilölliset tarpeet. 
- Oppilaslähtlistä mutta opettajajohtoista, opettaja loi raamit tekemiselle, mutta lapset itse saavat vaikuttaa, osallistua ja toteuttaa. Korostetaan sitä, mikä lapsia oikeasti itseään kiinnostaa 
-Lapsikeskeisyys näkyy myös mahdollisuudessa vapaaseen leikkiin: ympäristö, jossa leluja.
-Opettajalähtöisyys: uuden oppimisessa, vanhempien aktivointi: kysellä, auttaa ja tukea.

    • Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?
-leikki on tärkeää ja sitä käytetään oppimisen välineenä
- Leikin merkitys korostui paljon, lapset lähestyivät lähes kaikkea toimintaa leikkimisen kautta, lähes kaikissa vastauksissa ensimmäisenä mainittiin leikki, ympäristö kannustaa ja mahdollistaa monenlaisen leikkimisen. 
-Eskassa leikille on sijaa enemmän kuin koulussa. 
-  Leikillä pedagoginen merkitys. Leikkien kautta harjoitellaan myös arjentaitoja, kuten kauppaleikki, jossa harjoitellaan jakamista, vuorottelua, yhdessätekemistä.


    • Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää? 
- Palautteen anto enemmänkin kehuja ja kannustusta tekemisen ohessa, suoriutumista ei juurikaan arvioitu mutta lapset tekivät paljon itsearviointia ja -reflektiointia, omaa toimintaa arvioitiin ja muisteltiin,teknologiset sovellutkset antavat jatkuvaa palautetta, viikon eskarilaisuus vahvisti itsetuntoa ja palautetta antoivat aikuisten lisäksi myös vertaiset. 
-Lasten vastauksista esitetään jatkokysymyksiä, jotka johdattelevat lasta arvioimaan ajatteluaan, sekä kehittämään sitä.
-lasten itsearvioinneissa suuria eroja: osa tietää realistisesti mitä osaa ja mitä pitäisi opetella seuraavaksi (esim. kaunokirjoitus tai tuhanteen laskeminen), osa ajattelee osaavansa kaiken tai ei osaa erotella osaamistaan tarkemmin

    • Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)?
- Toiminta on opettajalähtöistä, harvoin opettaja on yksin koko eskariryhmän kanssa, vaan mukana muitakin aikuisia, päiväkodin henkilökunnan tms. lisäksi esim, puheterapeutteja, erityisopettajia
-moniammatillisuus näkyi lastentarhanopettajien osallistumisessa Molla-hankkeeseen, jonka menetelmänä on nostaa kukin esikoululainen positiivisen huomion kohteeksi. Oppilas pääsee toteuttamaan itseään ja kertomaan itse itsestään, sekä saa enemmän oikeuksia ryhmässä esim. saa käyttää tablettia.



  • kasvun ja oppimisen tukemisesta: 
    • Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)
    • Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? →Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä? 
- Eriyttämistä oli vaikea havainnoida videoilta, mutta eri tiloissa pystyttiin erityttämään ja jakamaan oppilaita ryhmiin ja tarjoamaan enemmän tukea sitä tarvitsevalle
-eriyttäminen vahvasti teknologiaperustaista
-opettaja voi jakaa huomiota yksilöllisemmin: esimerkikisi muu luokka lukee kappaleen itse ja yksi oppilas käy tekstiä läpi opettajan kanssa
-moniammatillinen yhteistyö koulun sisäisten ja ulkoisten ammattilaisten kanssa. 
-yhteistyö vanhempien kanssa

Ryhmämuistio kielitietoisen koulun Alakoulun ylli -tehtävään



Ryhmä 1/ kohdat 1 ja 2

Tärkeitä anoja yllin näkökulmasta: ravinto, sopeutua ja pakkanen
Tärkeitä sanoja kaikissa oppiaineissa: enemmän, sopeutua ja joutua --> esiintyvät monenlaisissa konteksteissa ja ovat hyödyllisiä myös arkielämässä

2:  A2, B1, C2, D1, E1, vastaukset valittu huomioiden oppilaiden ikätaso ja vastausten yksinkertiasuus/ yksiselitteisyys

Ryhmä 2, kohta III

Tiiviin tekstin avaaminen - kuinka selkeyttää oppikirjatekstiä puhutussa kielessä?

- ”Monet nisäkkäät ja linnut ovat syöneet jo syksyllä itsensä pulleiksi. Niille on kehittynyt paksu ihonalainen rasvakerros, joka suojaa niitä kylmältä. Kun ilmat kylmenevät, monet linnut vaihtavat höyhenpeitteen.”
> Tämän voisi ilmaista: Eläimet syövät syksyllä enemmän kerätäkseen itselleen kylmältä suojaavan rasvakerroksen. Sään viiletessä monet eläimet myös vaihtavat päälle talviasun, linnut esimerkiksi höyhenpeitteen.

Oppikirjan kpl 29 tarkastelu
- Kuvat liittyvät eläimiin ja talveen, kuvista saa tietoa eläinten elosta talvella - teema välittyy selkeästi
- Otsikoissa ei mainintaa talvesta, hyvin abstrakteja ja laajoja - teema jää epäselväksi



Ryhmä 3 kohta 4

Pohdi kuvasta millaiset asiat voivat olla vaikeita ymmärtää:
    -Talviset harrastukset, hiihto(esim. mitä varten sauvat ovat), mäenlasku ja lumiukon tekeminen
   -Luonto, puissa ei ole lehtiä, lumessa eläinten jälkiä, jäniksen kolo
  -Eläinten mittasuhteet