EP-POM2 (Johannan perjantain ryhmä)
Hyvinvoivan koulun eetoksesta
- Millainen on turvallinen ja hyvinvointia edistävä koulu?
- Minkä arvon koulu antaa terveydelle ja hyvinvoinnille?
- Millainen on unelmien koulu, jossa kaikilla on hyvä oppia ja tehdä töitä?
- Mitkä ovat ne kymmenen askelta, joilla sinne päästään?
- Millainen on koulun terveyden uhkakuva?
- Minkälaista muutosta halutaan?
Ideoita ja harjoituksia kriittisen ajattelun edistämiseen koulussa
-opettaja keskellä tuntia alkaa puhua väärää tietoa, esim ympässä, että joutsenet muuttavat kesäksi pois Suomesta tms. ja odottaa oppilaiden korjaavan. Voi käyttää missä oppiaineessa tahansa ns. oppilaiden herättelynä
-eri internetsviujen luotettavuuden arviointi
- Saman uutisen tarkastelu eri lähteistä ja niiden vertailu
- Mainonnan eri tapojen pohtiminen yhdessä (esim. piilomainonta, sponsoroidut mainokset)
- Tekstin tulkinta erillisissä ryhmissä ja tulkintojen vertailu keskenään, mitä eri ihmiset ovat saaneet siitä irti.
- Historiassa tapahtumien tarkastelu eri näkökulmista ja eri osapuolten kautta.
- Huomioiminen esim. luetunymmärtämisessä
- Tutkitaan historiallisten tapahtumien kautta erilaisia historiallisia aiheita, joiden pohjalta kriittistä ajattelua harjoitetaan.
-Nettisivujen analysointi (olemattoman kaupungin nettisivut - voiko täällä sivuilla esitetty tieto olla totta?)
-väittelytehtävät, jotka vaativat taustatutkimusta, perustelua, argumentointia toisen joukkueen väitteitä vastaan
-Opettaja jättää taululle lauseen, esim. "Kun naiset ja lapset alkavat hallita, maailma on huonossa jamassa" -Yin Ling, 400 eaa ja antaa oppilaiden tehtäväksi suhtautua siihen kriittisesti. Saa käyttää kännykkää, keksiä vasta-argumentteja, etsiä heikkouksia. Kun tehtävää on tehty jonkin aikaa, kerrotaan, että Yin Lingiä ei ole ollut olemassa vaan sitaatti on päästä keksitty. Miten vaikuttaa suhtautumiseen? Avaa silmiä lähdekritiikin tarkasteluun.
Historianopetuksessa kiva tapa harjoitella kriittistä ajattelua on tutkia yhdessä esimerkiksi yhteen historialliseen tapahtumaan liittyviä erilaisia teorioita/näkökulmia tapahtuneesta, ja oppilaat saavat perehtyä näihin ja muodostaa itse oman mielipiteen siitä, mikä on omasta mielestä vakuuttavin teoria ja miksi juuri tämä. Lopuksi voi pohtia sitä, miksi tapahtumista on tarjolla erilaista tietoa, miten historiallinen tieto syntyy jne
- jonkin ilmiön pohtiminen ja tarkastelu useamman eri tahon näkökulmasta, esim. aiheeseen ja ilmiöön liittyvien uutisten etsiminen ja tarkastelu
Ryhmämuistio esi- ja alkuopetustehtävän purkamiseen
- Kirjatkaa ryhmämuistioon kunkin osa-alueen alle pienryhmänne tekemiä havaintoja
- oppimisympäristöstä:
- Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Mitentila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvuatukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)
- Ergonomisuus otettu hyvin huomioon (esimerkiksi pöydät ja tuolit mitoitettu lapsille sopivaksi, hyvä valaistus jne.)
- Tila on selkeästi jaettu eri osioihin esim. ruokailutila, lepotila, leikkitila.
- Oppimisympäristö ei rajoitu pelkästään sisätiloihin (esimerkiksi retket lähimaastoon yms.)
- Ympäristöä hyödynnetään monipuolisesti opetuksessa, opetus tapahtuu pienissä ryhmissä piirissä, lattialla, pöydän ympärillä. Aikuinen on myös lähellä.
- Seinillä esillä lasten tuotoksia
- Yhden eskaripäivän aikana oppimisympäristönä ehti olla piha, puisto, aula, luokka, jumppasali, ruokasali...puhutaan siis ympäristöistä monikossa
- eskariluokassa tarjolla pelejä ja erilaisia toiminnallisia materiaaleja oppimiseen
- seinillä oli aakkoset ja numerot sekä muita oppimista tukevia asioita
- digitaaliset oppimisympäristöt; tehtäviä tabletilla, tietokoneella, puhelimella, kameralla..
- Oppimisympäristöjä pyritty luomaan myös luokkahuoneen ulkopuolelle: liikuntasali, pienryhmähuoneet, käytävät yms.
- pyöreät pöydät mahdollistavat paremmin lasten keskinäisen vuorovaikutuksen
- kalusteet liikuteltavia (esim. voidaan tarpeen tullen erottaa kaksi pöytää erilleen tai yhdistää samaksi pöydäksi, jolloin lapset mahtuvat kaikki saman pöydän ääreen)
- lelut, pelit ja kirjat hyvin lasten ulottuvilla, leikille on tilaa
- Onko kaikelle oma selkeä paikkansa? -> esim. jos tilat kovin ahtaat ja täynnä tavaraa, ehkä hieman sekava ympäristö
- seinillä jonkin verran kuvastruktuuria, voisi olla enemmänkin
- värikkäät ja monipuoliset tilat
- erilaiset mielikuvitusta kehittävät "rakentelulelut"
- oppisisällöistä:
- Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet 2014)?
- Itsestä huolehtimisen taidot (esim. oman vuoron odottaminen, muiden huomioon ottaminen)
- Tieto- ja viestintäteknologian painotus opetustilanteissa
- Esiopetuksen laaja-alaisista tavoitteista havainnoimanani päivänä selvimmin läsnä olivat ajattelu ja oppiminen, mutta myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot näkyivät: eskarilaisia vastuutetaan jo paljon esimerkiksi omien tavaroidensa ja ulkovaatteidensa huolehtimisesta. Myös monilukutaidon perustekijät näkyivät eskaripäivässä: kuvanlukutaito, tarinan ja kuvan yhdistäminen, kielellisen tietoisuuden harjoittaminen esimerkiksi i-kielen kautta…
- Pelien kautta tulee paljon vuorovaikutustaitojen harjoittelua (OPS)
- muotoja, värejä, matematiikan ja äidinkielen varhaisia taitoja (kirjaimet, numerot, riimittelyt..), puhetaidot, sosiaaliset taidot
- askarteluprojektit, esim. avaruus-teema
- toiminnasta ja ohjaamisesta:
- Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?
- Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?
- Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää?
- Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)
- Lapsikeskeinen toiminta (esim. lapselle annetaan vastuuta ja lapsi pääsee itse toimimaan aktiivisessa roolissa)
- Opettajajohtoinen toiminta
- Leikin merkitys eskarilaisen päivässä suuri, mutta ensimmäisellä luokalla vapaalle leikille jää aikaa lähinnä välituntisin (suuri kuilu)
- Viikon eskarilainen: jokaiselle vuorollaan positiivista huomiota ja lisäksi lapsi sai kertoa itselleen merkityksellisiä asioita elämästään
- Lasten kuunteleminen jokapäiväisissä arjen tilanteissa
- "huomataan ääneen" lasten onnistumiset ja voitot verraten lapseen itseensä, ei toisiin lapsiin. Esim. havainnointipäivänä oli eskariolympialaisten mitalienjako, ja opettaja antoi kunniamaininnan lapselle joka oli kisoissa voittanut pahimman vastustajan eli oman pelkonsa ja uskaltautui mukaan juoksukilpailuun, vaikka aluksi pelotti.
- lapsilähtöisyys: eskareilla on labyrinttivillitys -> piirretään labyrintteja, tarkastellaan niiden ominaisuuksia, tehdään labyrinttitarinoita, rakennetaan kuularata joka on labyrintti kuulille ja tuodaan tavoitteiden mukaisia näkökulmia lasten kiinnostuksesta nousevaan aiheeseen
- Opetus rakentuu vahvasti fyysisen toiminnan ympärille, esim. kirjaimia muodostetaan käsillä ja suulla sekä tavutuksessa käytetään apuna käsiä.
- kehuminen ja kannustus
- kasvun ja oppimisen tukemisesta:
- Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)
- Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? →Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä?
- viikon eskarilainen -videossa opettaja korosti sitä, että tuokion pitämiseen ym. tehtäviin lapsi saa tarvittaessa niin paljon tukea kuin tarvitsee (ei tarvitse osata, uskaltaa itse)
Ryhmämuistio kielitietoisen koulun Alakoulun ylli -tehtävään
- Pohtikaa kielitietoisuutta alakoulun yllin oppitunnilla Monikielisen oppijan matkassa -sivuston avulla https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitietoisuus-eri-tiedonaloilla/oppikirjatekstit/alakoulun-ylli/
- Pienryhmätyöskentely
- Jokaiselle ryhmälle valitaan yksi sivuston tehtävistä
- ryhmä 1 ja 4 = kohdat I-II, ryhmä 2 ja 5 = kohta III, ryhmä 3 ja 6 = kohta IV
1A. Ympäristö- ja luonnontiedon kannalta tärkeitä sanoja?
Pakkanen, ravinto, sopeutua. Nämä sanat ovat keskeisesti luonnontietoon liittyviä sanoja, jotka liittyvät moniin asioihin.
1A. sopeutua, ravinto, siemen. Yleisiä sanoja, jotka voi liittää moneen aiheeseen.
1B. Kaikkien oppiaineiden kannalta tärkeitä sanoja?
Enemmän, sopeutua, riittävästi. Nämä sanat esiintyvät monessa eri oppiaineessa.
1B. kestää, riittävästi, enemmän. Sanoja, jotka eivät rajaudu tiettyyn oppiaineeseen eikä aiheeseen, vaan niillä on monia merkityksiä.
2.
A1.
B2. Kertoo enemmän kuin vaihtoehto1
C2.
D1
E1.
3A: "ovat jo syksylläö syöneet mahansa täyteen", "paksu ihonalla oleva kerros rasvaa", "linnut vaihtavat höyhenensä uusiin lämpimämpiin höyheniin"
3B: Yleiskuva on selkeä, kiinnostava, värikäs. Kappaleen keskeinen teema on eläinten selviytyminen talvesta esim. ravinnon hankkiminen ja suojautuminen kylmältä. Tekstin rakenne on selkeä ja looginen. Yhdessä kappaleessa kerrotaan aina yhdestä asiasta. Kappaleet eivät ole kovin pitkiä. Neuvoisimme oppilaita, joilla on haasteita kielitaidossa, keskittymään kuviin, otsikoihin ja kuvateksteihin.
Mietimme myös ihan sitä, että opettajan on hyvä kiinnittää muutenkin huomiota opetuksessa käyttämäänsä kieleen, esim. sanavalintoihin. Tämä korostuu erityisesti silloin, jos luokassa on oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi tai joilla on esim. kielellistä erityisvaikeutta. Opettajan on hyvä avata ja tavallaan selittää auki oppikirjan ilmaisuja, kertoa selkokielellä, mitä oppikirjassa olevat ilmaukset tarkoittavat.
4. Vaikeita asioita ymmärtää voisivat olla esim. asiat mitä lumen kanssa voisi tehdä (hiihtäminen, lasku pulkalla), millaisia eläimet ovat (eläinten koko kuvassa, onkalot, talvehtiminen), vertauskuvalliset ilmaukset (puhekupla). Yllättäviä huomioita olivat mm. se, että lumikko sukeltelee lumessa kuin delfiini vedessä.
4. - Miltä lumi tuntuu, millaista lumi on?
- Ajatus siitä, että lumi on kylmää, joten voi olla vaikeaa ymmärtää että esimerkiksi metso on lämmittelemässä lumikiepissä
- Pulkkailu ja hiihtäminen voi olla vaikeaa ymmärtää, kuten myös talvivaatteet
- Yllättävin huomioista oli, että lumikon ajateltiin voivan sukeltaa lumessa kuin delfiini vedessä
EP-POM 2 / R9 (Johannan perjantain ryhmä)
Ryhmämme kokoontuu Zoomissa perjantaisin 12.15 alkaen https://jyufi.zoom.us/j/68138182732 (meeting ID: 681 3818 2732)