• Kirjatkaa ryhmämuistioon kunkin osa-alueen alle pienryhmänne tekemiä havaintoja 
• 
  
• oppimisympäristöstä: 
• Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi lasten yksilöllisyyden? (Esim: Mitentila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsenoppimista ja kasvuatukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä / aikuisen ja lasten välillä?)

- Lasten sijoittelu suhteessa opettajaan > kaikki näkevät toisensa, tilanteissa, joissa lapset ovat esim. selkä kohti opea, voi olla vaikea huomioida heidn tarpeitaan
- Monipuolisia oppimistiljoa, esim. ulkotilat, liikuntasalit ja paljon mahdollisuuksia pelailuun, ympäristö kannustaa leikkiin, teknologian suuri hyödyntäminen --> vaikka pelit voivat passivoida, niitä voidaan hyödyntää paljon myös vuorovaikutuksen tukemiseen ja ryhmässä toimimisen harjoitteluun
- Lapset pääsivät opettelemaan esiintymistä omista lähtlkohdistaan ja lapsilähtöisesti
- Paljon värejä, kuvia, lasten piirustuksia
- Teknologian hyödyntäminen: viikon esikoululainen, kirjainten harjoittelu, kuvien ottaminen, tarinoiden kuunteleminen
-ruokala pöytäkeskusteluineen oppimisympäristönä
-eri paikoissa erilaisia oppimisympäristöjä: esim luokka, leikkihuone, suuremman huoneen yksittäinen nurkkaus
-usein tilat melko tiiviitä tai tarkkaan rajattuja

• oppisisällöistä: 
• Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksenopetussuunnitelma 2014 ja Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet 2014)?

- TVT-asiat ja teknologian hyödyntäminen, matematiikan perustaitojen hajroittelun aloittaminen, luku. ja kirjoitustaidon alkeet, toiminnan ohjauksen ja vuorovaikutustaitojen rakentaminen, tulevaisuuden taitojen pohjan rakentaminen ja "pitkän tähtäimen" tavoitteiden huomioiminen opetuksessa
-Samat laaja-alaiset osa-alueet lukuunottamatta esiopetuksen opetussuunnitelmanperusteissa ei ole vielä työelämätaitoja ja yrittäjyyttä.
- Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Opetuksesssa/toiminnassa hyödynnettiin lasten kysymyksiä ja kokemuksia aiheisiin liittyen. Opetuksessa vahvistettiin oppilaiden minäkäsitystä/pystyvyyttä: pääsivät kehumaan toisiaan ja kertomaan itsestään.
- Isossa roolissa: tsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Ryhmässä oleminen, jonottaminen, käsien peseminen, miten ollaan toisten lasten kanssa. Leivottiin: ruuanlaittaminen.
- Esiopetuksessa pohjataitoja akateemisilletaidoille: Kirjainten ja numeroiden harjoitteleminen: Havaintomotoriikka

• toiminnasta ja ohjaamisesta: 
• Miten lapsikeskeisyys ja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksenkohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?

-toimintaa ohjaa opettaja ja päivän aikataulu, mutta toiminnassa otetaan huomioon yksilölliset mielenkiinnon kohteet ja yksilölliset tarpeet. 
- Oppilaslähtlistä mutta opettajajohtoista, opettaja loi raamit tekemiselle, mutta lapset itse saavat vaikuttaa, osallistua ja toteuttaa. Korostetaan sitä, mikä lapsia oikeasti itseään kiinnostaa 
-Lapsikeskeisyys näkyy myös mahdollisuudessa vapaaseen leikkiin: ympäristö, jossa leluja.
-Opettajalähtöisyys: uuden oppimisessa, vanhempien aktivointi: kysellä, auttaa ja tukea.

• Mikä on leikin merkitys, sija ja tila havaintohetkesi aikana? Millaisesta lasten kanssa suoritettavasta toiminnasta havaintoaikasi rakentui?

-leikki on tärkeää ja sitä käytetään oppimisen välineenä
- Leikin merkitys korostui paljon, lapset lähestyivät lähes kaikkea toimintaa leikkimisen kautta, lähes kaikissa vastauksissa ensimmäisenä mainittiin leikki, ympäristö kannustaa ja mahdollistaa monenlaisen leikkimisen. 
-Eskassa leikille on sijaa enemmän kuin koulussa. 
-  Leikillä pedagoginen merkitys. Leikkien kautta harjoitellaan myös arjentaitoja, kuten kauppaleikki, jossa harjoitellaan jakamista, vuorottelua, yhdessätekemistä.

• Millaista palautetta lapsi sai toiminnastaan (opettaja ja vertaiset, sisältyikö itsearviointia)? Ohjasiko se lapsen toimintaa edelleen ja oliko se oppimista/työskentelyä/käyttäytymistä edistävää? 

- Palautteen anto enemmänkin kehuja ja kannustusta tekemisen ohessa, suoriutumista ei juurikaan arvioitu mutta lapset tekivät paljon itsearviointia ja -reflektiointia, omaa toimintaa arvioitiin ja muisteltiin,teknologiset sovellutkset antavat jatkuvaa palautetta, viikon eskarilaisuus vahvisti itsetuntoa ja palautetta antoivat aikuisten lisäksi myös vertaiset. 
-Lasten vastauksista esitetään jatkokysymyksiä, jotka johdattelevat lasta arvioimaan ajatteluaan, sekä kehittämään sitä.
-lasten itsearvioinneissa suuria eroja: osa tietää realistisesti mitä osaa ja mitä pitäisi opetella seuraavaksi (esim. kaunokirjoitus tai tuhanteen laskeminen), osa ajattelee osaavansa kaiken tai ei osaa erotella osaamistaan tarkemmin

• Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin? Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta (esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä)? Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja (esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä)?

- Toiminta on opettajalähtöistä, harvoin opettaja on yksin koko eskariryhmän kanssa, vaan mukana muitakin aikuisia, päiväkodin henkilökunnan tms. lisäksi esim, puheterapeutteja, erityisopettajia
-moniammatillisuus näkyi lastentarhanopettajien osallistumisessa Molla-hankkeeseen, jonka menetelmänä on nostaa kukin esikoululainen positiivisen huomion kohteeksi. Oppilas pääsee toteuttamaan itseään ja kertomaan itse itsestään, sekä saa enemmän oikeuksia ryhmässä esim. saa käyttää tablettia.

• kasvun ja oppimisen tukemisesta: 
• Miten lasten opetusta eriytettiin? (Miten lapsen yksilölliset lähtökohdat/oppimiseen liittyvät haasteet otettiin huomioon?)
• Erityisesti EP-opiskelijat: Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukanaolo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui? →Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisentuen piirissä? 

- Eriyttämistä oli vaikea havainnoida videoilta, mutta eri tiloissa pystyttiin erityttämään ja jakamaan oppilaita ryhmiin ja tarjoamaan enemmän tukea sitä tarvitsevalle
-eriyttäminen vahvasti teknologiaperustaista
-opettaja voi jakaa huomiota yksilöllisemmin: esimerkikisi muu luokka lukee kappaleen itse ja yksi oppilas käy tekstiä läpi opettajan kanssa
-moniammatillinen yhteistyö koulun sisäisten ja ulkoisten ammattilaisten kanssa. 
-yhteistyö vanhempien kanssa