LiMut (Sanna Salminen)

Ryhmämuistio esi- ja alkuopetustehtävän purkamiseen

Kirjatkaa tähän ryhmämuistioon kunkin osa-alueen alle pienryhmänne tekemiä havaintoja 

  • Oppimisympäristöstä: 
    • Värikkäitä ja runsaita, seinillä paljon lasten töitä. Myös aakkoset yms. oppimisen tuen visuaalisia välineitä. Helmitaulu, kassakone yms. kalusteet lasten tasolla (matalat pöydät yms.)
    • Luokkahuoneen lisäksi toimintaa esim. pihalla, liikuntasalissa, metsässä
    • Työskentelytavat olivat lähes poikkeuksetta videoilla enemmän tai vähemmän pari ja ryhmätyötä. Lapset saivat itse myös ohjautua valitsemaansa toimintaan yhdessä kavereiden kanssa. Kaverit nousivat myös merkityksellisimmiksi asioiksi eskarissa. Leikit ja pelit lasten kesken mahdollistavat vertaisten yhteistyön ja vuorovaikutuksen sekä opettajajohtoinen työskentely tuki myös aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta monilta osin videoiden pohjalta.
    • Oppimisympäristönä käytetään monipuolisesti erilaisia ympäristöjä ja tiloja; "luokkahuoneita", liikuntasalia, keittiötä, käytäviä, piha-aluetta, luontoa ja erilaisia retkikohteita
    • Päiväkodin tilojen sisustamisessa on otettu lapset huomioon. Kalusteet, kuten ruokapöydät, naulakot, vessat ja käsienpesualtaat on tehty lapsille sopivan kokoisiksi. Lelulaatikot ja lelut on lasten ulottuvilla. Seinille on ripustettu paljon lasten tekemiä piirrustuksia ja lasten kuvia eri retkiltä. Seinille on ripustettu aakkosia ja numeroita ja näitä on käytetty sisustamisessa monessa kohtaa. Tällä tavalla kirjaimet ja numerot voidaan tuoda lasten arkipäivään ja tuetaan niidne oppimista. Ympäristössä on monia erilaisia materiaaleja ja alustoja, kuten ohuita patjoja, palikoita istumista ja kiipeilemistä varten, tasapainotyynyjä, puisia rakentelupalikoita, leluja yms.
    • Pihapiirissä "luontoa", mutta myös rakennettua, virikkeellistävää toimintaympäristöä (esim. keinut ja kiipeilyteline)
    • Erilaiset vierailut ja retket innostavat ja jäävät lasten mieleen




  • Oppisisällöistä: 
    • Laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaakin erityisesti työskentelytavat eli millaiseksi oppimisympäristöt rakennetaan ja miten lapsen oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Tästä loistava esimerkki oli teknologinen integrointi Molla hankkeessa, jossa toteutettiin viikon eskarilainen - blogia. Siinä yksilön mielenkiinnonkohteita, ja elämää tuotiin turvallisesti esiin ja yhdessä ryhmän kanssa annetaan positiivista palautetta ja työskennellään ryhmässä. → Hyvinvoinnin tukeminen ja itsearvostuksen lisääminen.  --> Suurin osa lasten toiminnasta selvisi videoilla vain lasten omasta suusta. 
    • Pienten lasten median tuottaminen: kun lapset saa itse miettiä, mitä haluaa sanoa, se innostaa. Yhdessä ryhmän kanssa tekemisestä tulee hyvä fiilis, ja mummo kauempanakin näkee oman tuotoksen, lapsen oma ääni



  • Toiminnasta ja ohjaamisesta: 
    • Ryhmissä oli lähes poikkeuksetta useampi kuin yksi opettaja tai aikuinen paikalla. Näin voidaan tukea ja toteuttaa myös yhteisopettajuutta ja saada opettamiseen useampia erilaisia näkökulmia ja mahdollisuus tukea laajemmin erilaisia oppijoita.
    • Vertaistoimintaa, aikuisen täysin ohjaamaa tai puolistrukturoimia harjoituksia sekä leikkejä/pelejä - vuorovaikutuksellinen keskustelu aikuisen ja lapsen välillä
    • Ensimmäinen ajatus oli, että toiminta oli melko opettajajohtoista. Seinällä esimerkiksi toistakymmentä samanlaista etana-E -teosta, opettajan perässä tavutettiin, opettaja kysy ja oppilaat viittasi. Kuitenkin myös paljon lapsilähtöistä toimintaa esimerkiksi vapaaleikki, viikon eskarilainen.
    • Vapaaleikki tukee lasten itseohjautuvuutta, aktiivista toimintaa sekä ryhmässä toimimisen taitoja. Vapaaleikki tai vapaampi toiminta luo myös monipuolista ja avointa vuorovaikutusta lasten välille. 
    • Inspiraatiota sosiaalisen median ja laitteiden käyttöön esiopetuksessa: - laitteiden hyödyt: muotojen oppiminen, lukeminen ja kirjoittaminen, laskeminen...- Kaverien unohtaminen? - ei unohdu, aina pareittain tai yhdessä laitteilla, isompi voi auttaa pienempää tai toistekin päin





  • Kasvun ja oppimisen tukemisesta: 
    • Opettaja kommunikoi jatkuvasti lasten kanssa, hän kysyy lapsilta, kuuntelee heitä, ohjaa tekemistä oikeaan suuntaan ja sanallistaa tekemistä jatkuvasti. Eleet, ilmeet ja käsien liikkeet ovat hyvin tärkeitä sanojen apuna. Lapsilta kyseleminen ja lapsen ajatuksille ja ideoille tilan antaminen lisää vuorovaikutusta lasten ja lasten ja aikuisten välillä. Opetuksessa käytetään paljon myös yhteen ääneen puhumista (esimerkiksi tavuttamisessa). Lapset pääsevät osallistumaan oman oppimisensa arviointiin.
    • Erityisesti videoilta jäi mieleeni Molla-hanke, jossa oli viikon eskarilainen - tehtävä.  
    • Lasten itse valitessa tehtäviä, leikkejä ja sisältöjä, pääsee heidän omat mielenkiinnonkohteet ja taitotasoa vastaavat tehtävät paremmin esille, mutta myös opettajajohtoisessa toiminnassa ja varsinkin yhteisopettajuudessa on enemmän mahdollisuuksia tarjota tukea oppimiseen ja kasvuun.
    • Leikin merkitys on esiopetuksessa suuri. Leikkiminen nähdään tärkeänä osana oppimista. Lapset oppivat leikkiessä tärkeitä tietoja ja taitoja, kuten esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Ajan antaminen leikkimiselle on esiopetuksessa tärkeää.