Anna-Mari Kyyrä

Tutkimushankkeessa pyritään kehittämään ensimmäisen luokan oppilaiden kirjoitustaitoa ja selvittämään, millaisia keskusteluja oppilaat käyvät keskenään tekstejä tehdessään. Koeryhmän oppilaat kirjoittavat sanat, lauseet ja tarinat iPadeilla, kontrolliryhmä kynällä paperille. Tutkimuksessa kirjoitetaan mm. kuvien pohjalta. Hanke on käynnissä lukuvuonna 2013–2014.

Marja Hannula

WSOY:n pro sähköisen aapisen materiaalia käytetään opetuksessa päivittäin. Se on hyvin pitkälle ollut ohjelman opettelemista ja harjoittelijoiden kannustamista sen käyttöön. Se ei korvaa oppikirjaa, mutta on merkittävä, monipuolinen ja interaktiivinen lisä oppimistilanteeseen. Oppilaat ovat tottuneet siihen, ja älytaulun kautta se on jo luonnollinen tilanne. Ohjauksissa on aina käyty tätä materiaalia läpi periaatteella kädestä pitäen. Matematiikassa on kokeiltu oppikirjaa, joka antaa oppilaille mahdollisuuden tehdä tehtäviä kotona tietokoneella.

iPadeilla on alkuopetuksessa  käytetty monia perusohjelmia (iMovie, Pages, Garageband, kuvaaminen).

Tehtävänä on opettaa perusteita oppilaillle ja opiskelijoille, joten kehittäminen on jäänyt vähälle. Kolmannella luokalla on tehty kokonaisprojekteja, joissa em. ovat yhdistyneet ja opiskelija on ollut tässä vastuuvedossa. iPadia on käytetty ohjaustilanteissa siten, että opiskelijan oppituntia on kuvattu sovitusti ja purettu se myöhemmin.

Juha Saariaho

3.-luokkalaisten kanssa on tehty luokkablogia, jonne on koottu läksyjä, strukturoituja tehtäviä, luokkapäiväkirja, itsearviointikysymyksiä tuntien jälkeen (esim. liikunta ja biologia) ja kuvataiteen ja käsityön töiden dokumentointia. Yllissä tablettitietokoneet ovat olleet dokumentointivälineenä. Esimerkiksi on valokuvattu elollinen eloton -bongaamisia ulkona ja siirretty tiedot Pagesiin ja integroitu äidinkieleen: listaaminen, luetteloiminen, tekstinkäsittely, tallentaminen, tulostaminen. Muovi, metalli, luonnonmateriaali -aiheessa etsittiin kuvauskohteita luokasta, koulusta ja ulkoa. Kuvat näytettiin collaborativella älytaululle ja luokiteltiin oppilasjohtoisesti. Palamisen tutkimisen ohjeet olivat älytaululla ja toisen parin tabletilla qr-koodilla. Kun koe on toteutettu ja kuvattu, havaintojen ja etsityn tiedon perusteella nauhoitettiin ääniraita, jossa selostettiin kuvanauhan tapahtumat (liekki sammuu, kun se tukahdutetaan eli mitä palamiseen tarvitaan).

6. luokalla on pidetty kässäblogia, jonka alustana on ollut Kidblog. Se on koottavissa sähköiseksi portfolioksi. Se toimii myös prosessiarvioinnin välineenä, sillä itsearviointi onnistuu, kun työvaiheita kuvataan ja niitä pohditaan ja kommentoidaan. Flipped classroomissa voi jakaa työohjeita jalinkittää materiaalitiedon lähteet (käytössä tällä hetkellä oma YouTube-kanava, Prezi, Dropbox ja valmiit lähteet). Tämä on lisännyt  tekemiseen käytettävää aikaa oppitunneilla ja mahdollistanut eriyttämistä.

3. luokalla on meneillään tablettikokeilu. Orientaationa on prosessin työvaiheita kuvaava video (iMovie, ExplainEverything). Pohdinta tapahtuu autenttisen työvaihemallin kanssa: ongelmanratkaisu, ratkaisukeskeisyys ja suunnittelu. Tabletteja hyödyntämällä Dropboxissa oleva tai Keynote-pohjainen ohjeistus avataan qr-koodin avulla. Prosessi vahvistaa itseohjautuvuuteen, mahdollistaa ohjeen monipuolisuuden ja konkreettisuuden sekä antaa mahdollisuuden muunneltavuuteen (eriyttäminen: aistivamma, luki, tarkkaavaisuus). Omaa työskentelyä arvioidaan ja tabletin käytön kokemuksia mitataan läksyllä: luokkablogiin linkattu Surveymonkey. Tarkoituksena on selvittää tabletin käytettävyyttä taitoaineen opetuksessa, joten puolet prosessista tehdään paperiohjeilla ja toinen ryhmä etenee päinvastaisessa järjestyksessä. Saman ryhmän kanssa on käytetty myös tuotoksen ja prosessiarvioinnin välineenä ExplainEverythingiä ja iMovieta: oppilaat kuvaavat itse, tekevät suullisen arvioinnin tukikysymysten avulla ja lähettävät teksti myös kotiin sähköpostitse.

 

Opettajaharjoittelun ohjauksessa on käytössä Showbie. Palautusboxeissa olevat deadlinet ovat tuoneet ryhtiä tuntisuunnitelmien palauttamiseen. Luotujen ryhmien materiaalit ovat valmiina jokaisessa OH-ryhmässä, joten materiaaleja ei tarvitse lähettää tai tulostaa uudelleen. Opiskelijan vastuulla on ladata tarvitsemansa. Kirjalliset palautteet tuntisuunnitelmista annetaan usein ExplainEverythingin avulla, joka on visuaalinen ja kirjallinen mutta myös auditiivinen kanava on käytössä. Tuntipalautteet kirjoitetaan suunnitelmaan Notabilityn avulla, johon on helppo liittää myös kuvia. Palaute on heti työpäivän päätteeksi opiskelijan käytössä, ja se jäntevöittää keskusteluja. Ensitapaamisessa on käytössä collaborative: sen avulla voi murtaa Smart-kammon ja saada selville kysymyksiä ja pohdintoja harjoittelijan alkumetreillä. Tämä on lisännyt dialogia entisestään ja päästään heti kiinni siihen, mitä he tarvitsevat. Samoin voi teettää myös pieniä ryhmä- ja paritehtäviä aktiivitaulutehtäviä harjoittelun painopistealueisiin liittyen.

Mari Kyllönen