Ohjatun harjoittelun ohjaamisessa tähdätään varmasti aina siihen, että opiskelija edistyisi omassa opettajuudessaan riippumatta lähtötasosta. Olen kokenut tärkeäksi sen, miten otan vastaan opiskelijat: asetunko isolle tietäjän korokkeelle vai annanko ymmärtää, että olen valmis antamaan kokemukseni vahvistamaa vinkistöä nuoren ihmisen käyttöön. Valitsen jälkimmäisen. Raamit opetukselle täytyy antaa, ja senhän tekee tietenkin osaltaan myös opetussuunnitelmamme, mutta liika kahlitseminen ei tuota hyvää psyko-sosiaalista oppimisilmapiiriä. Omien siipien ja aistikkaan harkinnan sekä valinnan mahdollisuus pitää antaa.

Itse ohjaustyön tulee olla kriittis-kannustavaa. Kehitystä tapahtuu, jos harjoittelijalla on hyvä työasenne ja ohjaaja muistaa tukea hänta laajalla tukisektorilla. Joskus käy niin, että opiskelijan "siviilielämässä" on kiikastuksen kivikoita, jolloin on kyllä asiallista ottaa kokonaisvaltainen näkemys hänen tilanteeseensa. Jos jyrkästi toteuttaa rankkaa ohjauskaavaa eikä ota huomioon yksilötason ongelmatiikkaa, vaikutusmahdollisuudet harjoittelijan opettajana kehittymiseen valuvat kampuksen hiekkaan. Tästä on tuore esimerkki: Oh2-harjoittelua tekevän opiskelijan, joka on ohjauksessani, isä kuoli liikenneonnettomuudessa Venäjällä. Ohjaajan täytyy tuolloin osata hoitaa systeemit mahdollisimman juohevasti ja aistikkaasti. Opetusharjoittelua voidaan muokata ja rustata, tragedian tuomat murheet, surut ja järjestelyt saavat ottaa ykköspaikan.

Unto Luukkonen

Pääsääntöisesti ohjaava opettaja ja hänen ohjauksessaan olevat opiskelijat sopivat yhteisiä ohjausaikoja aina opiskelijan pidettävää tuntia ennen ja jälkeen.  Joskus tunnit ovat  peräkkäisinä päivinä ja on erittäin vaikea löytää yhteistä palaveriaikaa.  Myös odottamattomat asiat  luovat tilanteita, jolloin sovittu aika ei enää käy ja uutta palaveriaikaa on liki mahdoton löytää.

Tähän ongelmaan pyritään löytämään lievennystä pitämällä välttämätön mutta muutoin vaikeasti järjestettävä ohjauskeskustelu  pidettävien tuntien välissä etänä (esim. illalla) FaceTime-ohjelman avulla.  FaceTime ohjelma (tai PC-maailmassa Skype) tarjoaa helpon ja ilmaisen kuvapuhelun osallistujien välille.  Ohjaava opettaja antaa tarvittaessa opiskelijalle iPad-laitteen, jota yhteyden muodostamisessa tarvitaan.

Käytännössä kokeilu on alkanut vasta loppusyksystä ja kokemuksia on vielä vähän. Kokemusta tulee kuitenkin hiljalleen lisää ja näistä raportointi on järkevämpää myöhemmin.  Mutta seuraavassa ensimmäisiä kokemuksia.

On hyvä, että ohjaustilaisuus saadaan järjestettyä, jos se muuten olisi mahdotonta.  Lisäksi ohjaustilaisuus on suhteellisen vaivaton hoitaa kotoa illalla. Ohjaava opettaja voi tutustua etukäteen Optimaan tms. tallennettuun suunnitelmaan ja muihin materiaaleihin, ja siten hänellä on kaikki samat dokumentit näkyvissään kuin live-tapaamisessa.

Opiskelijat korostavat samoja asioita:  Ei tarvitse tulla päivän jälkeen erikseen koululle - palaveri on vaivatonta esim. illalla kotoa käsin.  Miinuspuolena mainitaan ajoittain pätkivä netti ja se, että on hiukan vaikeampi näyttää jotain, mitä pitäisi piirtää tai esitellä. Kokonaisuutena opiskelijat ovat pitäneet kokeilua hyvänä.

Mikko Hakanen

 

Mosstonin työtapojen spektri luokanopettajien ohjaamisessa liikunnan opetusjaksolla

Mosstonin määritelmän mukaan voidaan nimetä 11 erilaista tapaa lähestyä opetus-oppimis-prosessia. Ratkaisevaa erilaisissa tyyleissä on se, kuka tekee milloin ja minkälaisia päätöksiä.

Opetusmenetelmät ryhmittyvät kahteen pääluokkaan sen mukaan, onko työtavoissa kyseessä jo olemassa olevan ja tiedetyn asian toistaminen (reproduction) vai uudenlaisen liikemallin tai tavan luominen (production).

Viisi ensimmäistä työtapaa ovat sellaisia, joissa toistetaan tiettyjä malleja ja harjoitellaan tiettyjä taitoja. Siirryttäessä työtapoihin (6-11) ylitetään samalla oivaltamisen kynnys (discovery threshold). Näille opetusmenetelmille on ominaista, että toiminnassa pyritään luovuuteen: etsimään ja löytämään kullekin oppijalle mahdollisimman hyvin sopiva ratkaisumalli. Tällöin syntyvä ratkaisu voi hyvinkin olla uusi oppijalle, mutta myös opettajalle ja koko opetusryhmälle. Kuten Mosston toteaa, tiedollisesti tyylit (6-11) kutsuvat oppijat faktojen ja muistiin perustuvan ajattelun taakse – kokemaan oivaltamisen elämyksiä.

Esittelen Mosstonin työtapojen spektrin luokanopettajalinjan opiskelijoille ja ohjaan heitä aktiivisesti kokeilemaan eri työtapoja ja huomaamaan, miten ne palvelevat erilaisia tavoitteita ja sisältöjä. Samalla opiskelija joutuu pohtimaan sitä, millainen hänen oma sisällön tietämyksensä on, mitä työtapaa hän voi käyttää opetuksessaan ja millainen rooli hänellä kussakin työtavassa on.

Mosstonin työtavat eivät ole luokanopettajalinjan opiskelijoille kasvatustieteen opintojen kautta tuttuja, mutta liikunnanopetukseen ne ovat kuuluneet usean vuosikymmenen ajan. On mielenkiintoista havaita, että tutustuttuaan Mosstonin työtapoihin, opiskelijat löytävät niille sovelluksia myös luokkatyöskentelystä ja heidän yleiset opetuksen suunnittelun taitonsa harjaantuvat. Linkki tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin välille yhdistyy.

Eeva Luukkonen

Opetan 2. luokkaa. Käytän tällä hetkellä iPadia lähinnä opiskelijoiden tuntisuunnitelmien kommentointiin kirjoittamalla huomioita, kysymyksiä ja palautetta tuntisuunnitelmakaavioon. Lisäksi käytän iPadia opiskelijan luvalla esim. oppitunnin aloituksen tai ohjeiden annon videointiin (jotta opiskelija saa katsoa ne jälkikäteen) ja oppilaiden oppimisprosessin eri vaiheiden sekä tuotosten tallentamiseen valokuvin.

Oppilaiden kanssa olemme alkuopetuksessa pelanneet matematiikan ja äidinkielen pelejä iPadeilla. Into pelaamiseen ja harjoitteluun iPadeilla on ainakin vielä toistaiseksi valtava.

Oppitunneilla myös opiskelijani käyttävät aktiivisesti Smart-taulua esim. matematiikan ja äidinkielen tunneilla hyödyntäen valmista SanomaPron verkko-oppimateriaalia. Yllin tunneilla olemme katsoneet mm. opettaja-tv:n opetusvideoita. Unicef-päivään löytyi myös hienoa interaktiivista verkkomateriaalia.

Sanna Pakarinen

iPadin Notabilityä olen käyttänyt opetusharjoittelun ohjauksessa. Se on kätevä ohjelma havainnollisen palautekeskustelun pohjaksi, koska tuntisuunnitelmaan on voinut liittää kuvia ja ääniä ja lopulta voi lähettää koko suunnitelman kommentteineen harjoittelijalle. Kaikki tämä ei kuitenkan ole poistanut perinteistä face-to-face –keskustelua ennen ja jälkeen tuntien.

Päivi Lumiaho

Olemme käyttäneet Notability-sovellusta opetusharjoittelun ohjauksessa mm. kommentoimalla tuntisuunnitelmia etukäteen ja tekemällä muistiinpanoja tunnin aikana. Ohjelmaan on helppo siirtää opiskelijan tuntisuunnitelma pohjaksi, johon voi kirjoittaa muistiinpanoja, piirtää ja ottaa iPadilla kuvia. Tekemänsä voi tallentaa itse ohjelmaan, Dropboxiin tai lähettää opiskelijalle pdf-tiedostona. Tämä on vähentänyt papereiden kanssa “pelaamista” ja tuntunut kätevältä, koska kaikki on iPadilla selattavissa - ei tarvitse plärätä papereita mapista.

Heini Salonen ja Pia Välimaa

Olen hyödyntänyt iPadia paljon liikunnan harjoittelijoiden ohjauksessa. Olen vaihtanut kynä & paperi

-toiminnan kokonaan iPadille. Eniten olen käyttänyt Notabilityä tuntien kommentoinnissa. Pohjana on yleensä ollut harjoittelijan tekemä suunnitelma, johon olen tunnin rakenteen mukaan lisännyt kommentteja ja kuvia tunneilta (liikunnassa visuaalisuus on monesti hyvin konkretisoivaa). Oppiaineen luonne haastaa opettajaa erityisesti organisointien osalta, ja näissä kohdissa koen kuvien olevan erityisen hyödyllinen apu. Kommentteihin olen lisännyt palautetta havainnollistavia värejä, esim. vihreällä positiivisia juttuja ja oranssilla rakentavia.

Tuntikommentointia olen käyttänyt ohjauskeskusteluissa pohjana, ja heti tunnin/keskustelun jälkeen olen lähettänyt kommentit pdf:nä harjoittelijalle. Harjoittelijoilta on tullut kiitosta tuntipalautteen muodosta. Sen avulla opiskelija voi palata opetuksien tärkeisiin pointteihin omassa reflektiossa ja liikunnassa käytetyn "pedagogisen päiväkirjan" ja oman opetusfilosofian työstämisessä.

Lisäksi olen etsinyt ja testaillut aktiivisesti erilaisia sovelluksia, joita voisi liikunnassa/terveystiedossa hyödyntää. Monta käyttökelpoista on jo tarttunut hihaan. Erityisesti olen innostunut liikunnassa visuaalisen palautteen antamisesta erilaisten videoanalyysi- ja viivevideo-ohjelmien avulla.

Mikko Lindeman

Harjoittelijoiden kanssa on käytetty Dropboxia (iPad + tietokoneet): yhteisen harjoittelijakansion luominen (jaettu kansio, jossa mukana kaikki ohjaajat ja harjoittelijat). Dropboxin  jaettu kansio / tiedosto on auki kaikille; sinne tulevat tuntisuunnitelmat ja materiaalit, jotka ovat kaikille käytössä. Tämä on erittäin hyvä materiaalipankki tuleville opettajille. Historiassa on tarkoitus kehittää ohjelmaa jatkossa myös palautteen antamiseen ja itsearviointiin.

Jukka Jokinen

Opiskelijoiden tuntien kuvaamiseen iPad on hyvä väline. Olen kehitellyt iPadille telineen niin, ettei sitä tarvitse pitää käsissä. Opiskelijat ovat olleet hyvin tyytyväisiä tällaiseen palautteenantoon.

Eero Hiltunen