Yksi kehittämisen tavoitteista oli yhteisöllisyyden käynnistäminen opiskelijoiden välillä, koska kyseessä oli molemmissa oppiaineissa opintokokonaisuuden ensimmäinen opintojakso. Opiskelijat eivät tunne toisiaan entuudestaan eivätkä ole tavanneet toisiaan. Ensimmäinen tehtävä blogissa onkin esitellä itsensä. Tietosuojasyistä esittelyissä noudatetaan melko niukkaa linjaa. Useimmat esittelevät itsensä etunimellä ja hieman omaa taustaa sekä opiskelulähtökohtia ja motivaatiota avaten. Moni myös kertoo omasta aiemmasta blogikokemuksestaan. Blogger näyttää myös osallistujien muut blogit jos ne ovat julkisia ja avaavat näin kirjoittajan taustaa lisää. Toisten opiskelijoiden kommentit esittelyihin, kuten ”kiva kun tuot mukaan lukio-opettajan näkökulmaa” –tuntuvat varmasti ryhmäläisistä mukavilta. Tututumisprosessi etenee ensimmäisten tekstien ja kommenttien avulla. Vähitellen rohkeus kysyä, kommentoida toisten tekstejä ja tuoda mukaan kriittisiä ja erilaisia näkökulmia kasvaa. Yhteenveto-viikolla on teksteistä luettavissa kiitosta toisille ryhmäläisille sekä jonkinlaista ylpeyden sekaista haikeutta siitä, että ”tämä oli nyt tässä”.

Ryhmäprosessiin kuuluu myös sitoutumisprosessi. Ryhmissä on välillä opiskelijoita, joiden sitoutuminen on vaikeaa oman arjen kiireiden tai aikatauluvaikeuksien takia. Opettajana voi vain tarkistaa ja muistutella asiasta. Erilaista sitoutumattomuutta on se, ettei joku ryhmäläinen koe kuuluvansa ryhmään erilaisen taustansa, kokemattomuutensa tai ikänsä takia. Sitoutumattomien tekstit eroavat esimerkiksi kevyen sisällön osalta tai pituudessaan toisista. Näissä tilanteissa on keskeyttämisen vaara.

Ryhmäläisten oma panos ryhmäprosessiin näkyy kommenteissa kohteliaisuuksina, kannustuksena, kiitoksina, kehuina ja hymyinä, joita kohdennetaan suoraan jollekin kirjoittajalle tai koko ryhmälle (”hyvä me!”).