Kolmen terveystiedon ja kolmen kirjoittamisen opintojen pilottiryhmän jälkeen blogiryhmiä on ollut vuoden 2014 loppuun mennessä terveystiedossa 12 ja kirjoittamisessa seitsemän. Yhteensä blogia on kirjoittanut terveystiedossa 61 opiskelijaa ja kirjoittamisen opinnoissa 45 opiskelijaa. Opiskelijapalautetta blogeista on saatu blogin loppuun kirjoitetun opiskelijoiden itsearvioinnin ja työskentely-yhteenvedon sekä oppimispäiväkirjojen kautta.

Blogiin oppimistehtävänä suhtauduttiin myönteisesti. Vuorovaikutus koettiin hyödylliseksi sekä opitun sisällön laajentumisen että yhteisöllisyyden vahvistumisen kannalta. Käsiteltyihin aiheisiin löydettiin yhdessä useita näkökulmia ja opintoja aloittavat opiskelijat kokivat saaneensa tukea toisistaan.

Terveystiedon opiskelijat kokivat saaneensa varmuutta julkiseen kirjoittamiseen, blogi välineenä tuntui helppokäyttöiseltä ja tekstin tuottaminen koettiin luontevaksi. Työssään opettajina toimivat opiskelijat kokivat saaneensa blogista uudenlaisen välineen omaan opetukseensa ja ideoivat yhteenvedossa sitä, kuinka välinettä voisi opetuksessa käyttää.

Useissa blogiyhteenvedoissa kaivattiin vahvempaa opettajan näkymistä tekstien kommentoijana. Toiveissa ei kuitenkaan eritelty sitä, minkälaisiin asioihin kommentointia haluttiin: tekstin sisältöön, työskentelyyn vaiko itse tekstiin tai oliko kyse enemmän sosioemotionaalisesta vaiko sisällöllisestä ohjaustarpeesta.

Blogisivujen avausmäärät osoittavat, että opiskelijat ovat käyneet avaamassa sivun useita kertoja, vaikka ovat kommentoineet tekstiä vain kerran. Toisten blogien tai tekstien kiinnostavuus on todettu myös aiemmissa blogin opetuskäyttöä selvittäneissä tutkimuksissa (O´Byrne & Murrel 2014).

Opiskelijan toimijuus -mallissa (Jääskelä 2015) vaikutus- ja valinnanmahdollisuudet ovat yksi merkittävä osa opiskelijoita aktivoivaa pedagogiikkaa. Terveystiedon blogikirjoittamista ohjaavat selkeät teemat ja apukysymykset sekä odotus kurssimateriaalin käytöstä viitattuna lähdemateriaalina. Jotkut opiskelijat ovat pitäneet ohjeita liian kahlitsevina ja kokivat, että taustamateriaali olisi herättänyt kirjoittamistarpeita muista sisällöistä. Jatkossa tulee harkita minkä verran voidaan suoda sisällön käsittelyn vapauksia sekä blogikeskustelun harhapolkuja, jotta opetussuunnitelman tavoitteet kuitenkin täyttyvät. Opettajan edellyttämän virallisen kirjoitustavan kritisointia on todettu myös tutkimuksessa (Sullivan & Longnecker 2014). Blogin tekstigenrejä on erilaisia ja opiskelijat eivät ehkä alkuun oikein tiedä, millaisella kirjoitustavalla tulisi edetä tai millaista kirjoitustapaa odotetaan.

Opettajalle blogien perustaminen oli työlästä ja yksittäisen opiskelijan oppimisen arviointia hidastaa blogin rakenne, jossa yhden kirjoittajan tekstejä joutuu lukemaan eri kohdista. Opiskelijoiden myönteiset palautteet ja oppimisprosessin sekä opiskelijoiden ajattelun näkyvyys antavat kuitenkin opettajan työlle erilaista merkitystä kuin pelkkien oppimistehtävien arvioinnit. Ensimmäisenä kurssisuorituksena blogi paljastaa niitä eettisiä kysymyksiä, asenteita tai näkemyksiä, joita opiskelijoilla on ja joihin voi myöhemmillä opintojaksoilla palata tai joiden avulla voi päivittää kurssimateriaalia. Blogi lisää vahvasti myös opiskelijatuntemusta sekä näkemystä siitä, mitkä asiat sisällöissä opiskelijoita eniten puhuttelevat.

Yhteinen blogi ryhmäytti joitakin ryhmiä niin hyvin, että he yhteenvedossa toivoivat voivansa jatkaa samalla pienryhmällä myös muita opintojaksoja ja vastaavanlaisia opiskelumuotoja. Tähän toiveeseen on nyt vastattu ja ensimmäinen pilottikokeilu on käynnistynyt terveystiedossa. Kirjoittamisen opiskelijat pitävät julkista tietokirjoittamisen kurssiblogia http://koukussaverkkoon.wordpress.com/


Lähteet:

O’Byrne, B. & Murrell, S. 2014. Evaluating multimodal literacies in student blogs. British Journal of Educational Technology 45 (5), 926–940.

Jääskelä, P. 2015. Toimijuuden kautta uudistuvaan asiantuntijuuteen. Tämän julkaisun toinen sivusto.

Sullivan, M. & Longnecker. N. 2014. Class blogs as a teaching tool to promote writing and student interaction. Australasian Journal of Educational Technology 30 (4), 390–401.