Emme projektin toteuttamisen aikana pohtineet kovinkaan paljoa arviointia, vaan keskityimme enemmän tekniseen puoleen. Olemme kuitenkin pohtineet, miten tätä oppimiskokemusta voisi arvioida ja mihin asioihin kiinnittää huomiota sekä miten ja millaista palautetta oppilaat saavat.

Arvioinnin kannalta lopputulos on kaikkein vähiten merkkaava asia tässä projektissa. Enemmänkin arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota prosessiin ja kehitykseen kuin lopputulokseen.

Asioita, joihin arvioinnissa kannattaa meidän mielestämme kiinnittää huomiota ovat seuraavat asiat:

• Ryhmätyötaidot (toisten huomioiminen ja kuunteleminen, omien mielipiteiden ilmaisu…)
• Työrauhan antaminen (omaan tekemiseen keskittyminen)
• Itsenäinen työskentely (kuinka oppilas lähtee itsenäisesti työskentelemään, tarvitseeko ohjausta koko ajan vai kokeileeko rohkeasti uusia asioita)
• Projektityöskentely (ajatus tekemisen takana, jatkuvuus)

Lisäksi huomioon voisi ottaa myös ainekohtaisia tekijöitä ja Sisältö ja tavoitteet -sivulla esitetyt tavoitteet erityisesti musiikin arvioinnissa. Näitä voisi esimerkiksi olla:

• Musiikki:
  • Säveltäminen ja improvisointi (rohkea itsenäinen kokeileminen, tunnetilan vangitseminen sävellykseen)
  • Yhteismusisointi (yhteishengen rakentuminen, jokaisella oma rooli ja soitin)
• Kuvaamataito(?):
  • Animaation käsitteen ymmärtäminen (animaatio kuvataan oikealla tavalla ja juonellisesti niin, ettei lopputulos ole vain joukko toisiinsa liittymättömiä kuvia)
• Äidinkieli ja kirjallisuus:
  • Tarinan luominen animaatiossa (tarinan kaari, tarinan ilmaiseminen kuvan avulla)

Arviointia tapahtuu koko ajan opettajan havainnoinnin avulla. Opettaja voi antaa myös palautetta jatkuvasti työskentelyn aikana, eikä arvioinnin ja palautteen tarvitse tai kuulukaan painottua työskentelyn loppupuolelle. Palautteen voi kohdistaa joko yksittäiselle oppilaalle, pienemmälle ryhmälle tai koko luokalle.

Myös itsearviointi olisi hyvä tapa saada mitattua oppilaiden mietteitä oppimiskokemuksesta. Jokainen opettaja voi tehdä itsearviointilomakkeen itse ja painottaa arvioitavia asioita. Kyselyssä voidaan esimerkiksi kartoittaa oppilaan kokemusta ryhmätyöskentelystä, projektimaisesta työskentelystä sekä omasta osaamisesta. Kaikkein mielekkäintä kysely olisi varmasti toteuttaa likertmäisenä hymynaamakyselynä tarkentavine lisäkysymyksineen. Ihannetilanteessa opettaja ehtisi käydä arvioinnin läpi jokaisen oppilaan kanssa erikseen henkilökohtaisesti. Tällöin sekä oppilas että opettaja saisivat projektille luonnollisen päätöksen.