Lukuvuosi 2024-25

Muistio 18.3.25 klo 12.15-13.45 - läntisen alueen laajennettu opiskeluhuoltoryhmän tapaaminen

Esiopetuksen alueellinen OHR-tapaaminen 18.3.2025 klo 12.15 Jokivarren puukoululla 
Läsnä:
Ronja Muteli Hallin esiopetus
Elina Värelä, Kaipolan esiopetus
Hanna Levaniemi, Juokslahden esiopetus
Klara Ylkänen, psykologi
Johan Österberg, kuraattori
Leena Puoliväli- Kananen, vakan aluepäällikkö, eteläinen alue
Elina Hurme, vakan aluepäällikkö, läntinen alue
Tuula Jokinen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Sari Ikola, varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Olivia Mecklin, psykologi-opiskelija


1.      Oppilaiden odotukset kouluunlähdön suhteen; mikä mietityttää ja mihin voimme vielä varautua yhteistyössä koulun kanssa?
Juokslahdessa koulu on niin läsnä, ettei herätä keskustelua. Ei tarkoituksella tehdä kouluun lähtemisestä isoa numeroa. Yhteistyö on luontevaa.
Kaipolassa vierailtu koululla, opettajan nimeä odotellaan. Kouluun tähyillään ja tehdään havaintoja. Suunnitteilla yhteinen tapaaminen vielä keväällä. Koulu on lähellä, joten yhteistyön kehittämiselle hyvät edellytykset. Yhteistyölle olisi hyvä luoda selkeitä rakenteita. 
Hallissa yhteistyö toimii; suunnittelupalaveri syksyllä ja yhteistä toimintaa on koko kauden. Nämä sovittu koko kaudeksi suunnittelupalaverissa. 

2.      Lasten hyvinvointipalavereista esiin nousseita asioita
Hyvinvoinnin avaintekijöitä ovat:
- turvallisuus, ettei kiusata ja aikuiset on turvana
- kaverit, kaveritaidot, ristiriitatilanteiden käsitteleminen
- lepo, ravinto, liikunta ja leikki
- yhteiset toimintatavat ja niiden arviointi; leikki- ja kaveritaidot, jonottaminen, vuorottelu, oman puheenvuoron odottaminen, toisen kuunteleminen, kiusaamistilanteissa toimiminen
- osallisuus, oppilaiden näkemysten ja toiveiden huomioiminen
Lasten puheet ”koventuneet” Siinä mielessä taitavaa verbaliikkaa. Vahvaa tulistumista riitatilanteissa. Eskariaikaisia riitoja selvitellään vielä koulun puolella. Tilanteista ja asetelmista ei päästä yli. Tunnekasvatus näkyy koulun puolella; oma tunne tunnistetaan. Tunteen hallinta ja vaikutukset toiseen vielä kehittymässä.
Eskarissa aikuisen tuki lähellä, muutos kouluun iso. Lasten neuvottelutaitojen harjoittelulle tarvetta. Tätä hyvä viestittää myös huoltajille.
Eskareiden hyvä harjoitella myös päivän kuulumisten kertomista vanhemmille. Koulussa kuulumisia ei opettaja ehdi kaikille kertomaan.
Hyvät kaveriteot näkyviksi kaikille.

3.      Fyysinen aktiivisuus esiopetuksessa
Edellisessä tapaamisessa keskusteltu fyysisestä aktiivisuudesta, sen mahdollistamisesta ja lisäämisestä. Onko asiaan kiinnitetty esiopetuksen arjessa huomiota tämän jälkeen. Hyviä esimerkkejä: 
Luonnossa liikkumista, sali käytettävissä, telinevoimisteluakin, talviurheilua. Hallissa vanhempia kiitelty talviurheiluvälineistä, jotka mahdollistaneet talvilajien harjoittelun. 

4.      RUUTUAIKA, PELAAMINEN; mediakasvatuksen mahdollisuudet ja haasteet
- kestoaihe, joka nousee esiin jokaisessa huolikeskustelussa, kun lapsella tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteita

- mitä tälle olisi puhumisen ja ihmettelyn sijaan tehtävissä tai mitä jo tehty?
-> Kaipolassa kartoitettu eskaritehtävän avulla oppilaiden kotikäytänteitä ruutuajan suhteen, ruutuaikaa useimmissa kodeissa jossain määrin rajoitetaan, mutta myöskään ei. Tästä poikinut hyviä keskusteluja ja ihmettelyä. Kotien sääntöjä vertailtu ja ihmetelty.
Ystävien eskarista löytyy hyviä tehtäviä hyvinvointiin liittyen, opeoppaan liitteinä
-> Hallissa kirjattu vanhemmilla raadollisesti, mitä sisältöjä nousee esiin lasten puheissa ja leikeissä. Tämän voisi laajentaa koko varhaiskasvatuksen käytännöksi. 

Ruutuajan osalta merkittävää on määrä mutta erityisesti laatu. Esim tubettajien roolimallit. Netissä paljon naamioitua sopimatonta sisältöä, esim Pipsa-possu.

5.      Seuraava tapaaminen 21.10.2025 klo 12.15






Muistio 14.11.24 klo 12.15-13.45 - eteläisen alueen laajennettu opiskeluhuoltoryhmän tapaaminen (Jokivarsi, Palomäki, Kaipola, Viiskulma)

Läsnä: Esiopetuksen aluepäällikkö Leena Puoliväli-Kananen, pedagoginen asiantuntija/aluepääll. (vs.) Outi Liski, veo Tarja Ekman, esiopetuksen opettajat Marika Turkki, Satu Joukkola, Mari Heinäkenkä, Marjo Anttila, Satu-Päivi Hirvikorpi-ilmonen, Sirkku Koski ja Anu Silván, kuraattori Heli Pikkarainen, psykologi Klara Ylkänen, neuvolan terveydenhoitaja Outi Valaranta sekä opiskeluhuollon koordinaattori Petra Koljonen (opiskeluhuollon vahvistamisen hanke)

Asialista
1. Esittäytyminen

2. Yhteisöllisen opiskeluhuollon päämäärät: Lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen
  • Opiskeluhuollon koordinaattori Petra Koljonen kertonut yleisesti opiskeluhuollosta ja opiskeluhuoltoa ohjaavista säädöksisitä ja toimintaperiaatteista sekä Jämsän Pedanetista löytyvästä Opiskeluhuolto-sivustosta.
    • Opiskeluhuolto-sivustolle on koottu Jämsän esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuollollisia suunnitelmia, toimintaohjeita ja -malleja, lomakkeita yms.
    • Opiskeluhuolto-sivusto on avoin, sivustolle ei tarvitse Pedanet-tunnuksia. Suora linkki sivustolle on https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2
    • Sivustolle kirjataan myös opiskeluhuoltoryhmien muistiot, joiden tulee olla avoimesti saatavilla olevia (esim. tulee olla huoltajien luettavissa). Jokaiselle lukuvuodelle on luodaan oma alisivunsa, jonne yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien muistiot tallennetaan. Suora linkki Yhteisöllisen opiskeluhuollon muistiot-sivulle on https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2/esiopetus/yhteisollisen-opiskeluhuollon-muistiot
    • Kannustettu tutustumaan Opiskeluhuolto-sivustoon.

3. Aktiivinen arki- yhteinen teema perusopetuksen kanssa: Miten voimme lisätä ja juurruttaa liikkuvia tapoja eskarin arkeen?  Miten voimme kannustaa perheitä liikkumaan enemmän?
  • Käyty keskustelua, jaettu kokemuksia ja pohdittu keinoja aktiivisen arjen ja liikkumisen merkityksestä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
    • Lapselle merkityksellistä on vapaa liikkuminen ja liikkuminenyhdessä perheen kanssa.
    • Olennaisen tärkeää on vanhempien aktivointi. Haasteena perheiden kokema kiire ja vähäinen käytettävissä oleva aika.
    • Esiopetuksessa voidaan tukea lasten ja perheiden liikkumista mm. jakamalla tietoa liikkumisen hyödyistä ja erilaisista liikkumisen tavoista; mm. liikkuminen edistää oppimista pelissä ja leikeissä olevien sääntöjen ja ohjeiden noudattamisen sekä itse liikkeen kautta. Olellista on liikkumisen yhdistäminen arjen tekemiseen sekä matalan kynnyksen liikkumiseen kannustaminen; pihaleikit, metsäretket, erilaiset liikkumishaasteet ja leikkimieliset kilpailut jne.
    • Satu-Päivi ja Petra ovat mukana aktiiviseen arkeen ja aktiivisesti kuljettujen koulumatkojen edistämiseksi kootussa työryhmässä perusopetuksen puolella. Ryhmässä on jäseniä Jämsänjoen yhtensäikoulun vanhempainyhdistuksestä ja sivistystoimesta, mukaan lukien Jämsän kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tiina Riihinen. Ryhmä on kokoontunut viime keväästä alkaen. Työryhmä on pyrkinyt edistämään peruopetuksen oppilaiden liikkumista mm. tiedottamalla aktiivisen arjen ja aktiivisesti kuljettujen koulumatkojen merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Työryhmä on laatinut mm. postereita, joita jaettu tiedottamisen tukena kouluille ja eri somekanavaissa, ks. https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2/aktiivinen-arki-ja-aktiivisesti-kuljetut-koulumatkat-posteri. Työryhmässä ollut ajatuksena laatia posterit myös esiopetuksen käyttöön.
    • LISÄTIETO: Likesin Fiksusti kouluun -liikkumisen edistämisen ohjelma, ks. https://fiksustikouluun.fi/. Ohjelma sisältää tietopajoja lasten ja nuorten liikkumisen editämiseksi ja on kunnille maksuton. Seuraava tietopaja alkaa tammikuussa 2025. Ilmoittautumisaikaa on 15.12.24 saakka, ks. https://fiksustikouluun.fi/fiksusti-kouluun-tietopaja/.

4. Kaveritaidot ja kiusaaminen: Millaisia keinoja esiopetusryhmässä on ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen? Miten voimme auttaa S2 lasten ryhmäytymistä?
  • Käyty keskustelua erilaisista ryhmäytymistä, tunne- ja kaveritaitoja tukevista hyväksi koetuista käytänteistä; leikkikaverien arpominen, säännöllinen sosiaalisten taitojen harjoittelu leikein ja harjoittein, aikuinen läsnäolevana ohjaajana, musiikki- ja draamakasvatus ryhmäytymisen ja tunnetaitokasvatuksen tukena, mm. yhteiset laulut ja laululeikit, Molli-kirjat ja Piki-toimintamalli. ks.  https://www.lnk.fi/piki-toimintamalli/.
  • Kokemuksen mukaan em. keinot tukevat myös S2-oppilaiden ryhmäytymistä ja kaverisuhteita ja suomenkielen oppimista. Huomioitavaa on, että myös suomenkielisiä lapsia voi jännittää puuttuva yhteinen kieli, ja tässä tarvitaan aikuisten tukea ja ohjausta.

5. Lasten kiroilu: Millaisilla keinoilla voimme vähentää kiroilua ja lisätä kaunista kielenkäyttöä? 
  • Lasten ruma kielenkäyttö ja kiroilu sekä myös esim. englanninkieliset kiroisanahuudahdukset lisääntyneet
    • Hyvän huomaaminen; korostetaan hyvää ja tukahdutetaan huonoa. Johdonmukainen kiroilun huomiotta jättäminen on onnistuessaan varsin tehokas keino, mutta menetelmä vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
    • Kiroilu on opittu tapa, josta voidaan poisoppia.
    • Keskustelu lasten kanssa ja yhteiset sopimukset; mitä sanat tarkoittavat, kaikki sanat eivät sovi kaikkiin tilanteisiin, myös sanat voivat loukata ja pahoittaa mielen.

6. Muut asiat
Seuraava kokous maaliskuussa 27.3.25

Muistio 7.11.24 klo 12.15-13.45 - läntisen alueen laajennettu opiskeluhuoltoryhmän tapaaminen

Alueellinen esiopetuksen yhteisöllinen opiskeluhuoltotapaaminen 7.11.2024 (Juokslahti-Kaipola, Halli-Länkipohja)

Läsnä: Esiopetuksen aluepäällikkö Leena Puoliväli-Kananen, pedagoginen asiantuntija Anne-Mari Jokinen, aluepäällikkö (vs.) Outi Liski, veo Sari Ikola, esiopetuksen opettajat Heli Saarinen, Ronja Muteli ja Suvi Säyrylä, kuraattorit Suvi Soikka, Heli Pikkarainen ja Johan Österberg, psykologi Klara Ylkänen (etä) sekä opiskeluhuollon koordinaattori Petra Koljonen (opiskeluhuollon vahvistamisen hanke)

1. Esittäytyminen
  • Uutena kuraattorina Jämsän esi- ja perusopetuksessa syyskuussa on aloittanut Johan Österberg. Johanille kuuluvat Kaipolan ja Hallin esiopetusryhmät.

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto
  • Petra kertonut opiskeluhuoltoon liittyvia yleisiä asioita ja esitellyt Jämsän Pedanetin opiskeluhuoltosivustoa, ks. https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2#top
  • Opiskeluhuollon vuosikello Jämsän esiopetuksessa (yhteisölliset OHR-tapaamiset)
    • Opiskeluhuollon toimijat osallistuvat esiopetuksen opettajien orientaatiopäivään vuosittain aina elokuun alussa. Orientaatiossa perusasiaa opiskeluhuollosta + opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologin esittäytymiset.
    • Lukuvuoden aikana alueelliset laajennetutu opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat kaksi kertaa luvuvuodessa; kerran syksyllä ja kerran keväällä.

3. Aktiivinen arki –yhteinen teema perusopetuksen kanssa?
  • Pohdittu yhdessä miten liikkumista ja liikkumista edistäviä tapoja voisi juurruttaa eskarin arkeen ja miten kannustaa perheitä liikkumaan enemmän.
    • Lisää liikuntaa eskarin arkeen, mm. liikkuvat tavat oppia, liikkumishaasteet ja liikkumispassit palkintoineen
    • Sallivuutta liikkumiseen ja tekemiseen
    • Kuukausitiedotteesiin jokin pieni liikkumisvinkki perheille
    • Liikunnan tärkeyden esillä pitäminen jatkuvasti dokumentoinnissa
    • Lasten innostaminen; yksiköissä on paljon mahdollisuuksia lapsia innostavaan liikkuntaan. Lapsia inspiroivia liikunnan tapoja mm. discot, aineeton ja toiminnallinen joulukalenteri, Neuvokas perhe - ja Terve koululainen -materiaali, ks. https://neuvokasperhe.fi/ ja https://tervekoululainen.fi/.
  • Huoltajien ja koko perheen liikunnnallisten elintapojen ja lastena saatujen positiivisten liikkumiskokemusten tiedetään olevan yhteydessä liikunnallisiin elintapoihin myös aikuisena -> Perheiden kannustaminen liikkumiseen. Perheiden kannustaminen liikkumaan; Innostuneet lapset houkuttelevat aikuiset mukaansa, isänpäivänä liikunnallisia toimintapisteitä, leikkitreffi tms.–iltoja huoltajille päiväkodin pihalla, joissa liikunnallisia pisteitä, liikuntahaasteita perheille, passit (palkintoja vaikka uimahalliin lippuja).
    • Kannustetaan perheitä hankkimaan talviliikuntaan sopivia välineitä hyvissä ajoin postereille--- vinkkejä kirppareista jne.
  • Motoristen taitojen ohjattu harjoittelu liikunnallisissa peleissä, leikeissä ja muussa toiminnassa edistää oppimista.
    • Pelit, leikit, motoriset toimintaradat jne.T
    • Toimi ja opi –materiaali ohjaa toiminnalliseen, liikkuvaan oppimiseen
    • Sekä vapaa että ohjattu liikunta tärkeitä -> terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen

  • Tärkeää liikkumisessa ja aktiivisessa arjessa on sen sisäistäminen, että vähän ja usein on parempi kuin harvoin ja paljon :)

4. Lasten hyvinvointipalavereista esiin nousseet asiat
  • Lasten ajatuksia:
    • Kiusaaminen pelottaa, jännittää, että toiset nauraa, mitä jos en osaakaan
    • Pilkkaaminen on kiusaamista
    • Lapset kokevat riitojen ja erimielisyyksien selvittämisen ja anteeksipyytämisen on tärkeäksi
    • Kiusaaamisen loppumiseksi tärkeää on aikuisten tuki ja apu
    • Lasten mielestä yhteiset säännöt ennaltaehkäisevät kiusaamista
  • Pohdittu millaisia keinoja esiopetusryhmissä on ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen. 
    • Leikkiparien arpominen -> lapset tottuvat leikkimään kaikkien kanssa ja tutustuvat toisiinsa
    • Uusien lasten on helpompi tutustua muihin, kun leikkikavereita vaihdetaan säännöllisesti
    • Selkeä struktuuri
    • Sanoitetaan sitä, miksi tätä tehdään: opetellaan uusia taitoja
    • Tunne- ja vuorovaikutuskasvatusta ja ryhmäytymistä säännöllisesti ja jatkuvasti
    • Vuorottelevat listat esim. Syntymäpäivän posteljoonit
    • Yksilölliset kortit lapsen mielenkiinnonkohteiden mukaan, jossa myönteisiä sanoja aikuisilta ja muilta lapsilta, esim. syntymäpäivillä nostetaan kaikista lapsista myönteisiä asioita esille
    • Muistetaan kiusaajan tukeminen: puuttuvien tapojen harjoittaminen, juurisyyn löytäminen. Leimautumisen välttäminen aikuisen sanoittamisen kautta: "XX harjoittelee, autetaan häntä".
  • Pohdittu millaista yhteistyötä huoltajien kanssa kiusaamiseen liittyen
    • Tärkeää huoltajien rohkaiseminen ottamaan yhteyttä esiopetuksen henkilöstöön sekä kuraattoriin ja psykologiin kiusaamiseen liittyvissä asoissa 
  • Pohdittu millaista yhteistyötä voimme tehdä esiopetuksensa ja alkuopetus-nivelvaiheessa liittyen kiusaamiseen
    • OHR palaverit, joissa kuraattorit mukana
    • Kuraattorit mukana yksilöllisissä tapaamisissa, pyyntö, saanko antaa kuraattorille yhteystiedot
    • Kuraattorin kutsuminen ryhmään juttelemaan kiusaamisesta
    • Kuraattori ja psykologi myös lasten tukena

5. Nivelvaiheeseen liittyviä näkökulmia
  • Eskarin aloitus on jännittänyt lapsia, myös koulun aloitus jännittää
  • Yhteistyö koulun opettajien kanssa tärkeää
    • tavoitteena olisi, että pystyttäisiin järjestämään yhteisiä hetkiä koulun isompienkin oppilaiden kanssa
  • Tarvittaessa tukea matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa
  • Kevätlukukauden lopussa kuraattori käy juttelemassa eskarilaisille kiusaamisesta
  • Terveelliset ja säännölliset elämäntavat vähentävät kiusaamsita; riittävä uni, säännöllinen ruokailu, turvallisuus ja ruutuajan pienentäminen

Sivuttu keskusteluissa myös sitä, palveleeko Jämsän varhaiskasvatuksen kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma esiopetusta. Entä tiimikirjaan tehty suunnitelmapohja?
 
6. Sovittuja toimenpiteitä
  • Perusopetukseen on laadittu pienettä työryhmässä aktiiviseen arkeen ja aktiivisesti liikuttuihin koulumatkoihin kannustavat posterit, ks. https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2/aktiivinen-arki-ja-aktiivisesti-kuljetut-koulumatkat-posteri. Petran lisäksi ko. työryhmässä on esiopetuksen opettaja Satu-Päivi Hirvikorpi-Ilmonen. Perusopetuksessa posterita on jaettu kouluihin julisteina ja info-TV:ssä esitettäviä kuvina sekä kaupungin ja vanhempainyhdistysten kotisivuilla ja somessa. Vastaavien postereiden laatimista pohdittu myös esiopetukseen. Ideoita siitä, millaisia asioita esiopetuksen postereihin voisi laittaa, voisi lähettää Petralle tai Satu-Päiville. 

6. Muut asiat
Seuraava alueellinen yhteisöllinen OHR 18.3.2025

Muistio 1.11.24 klo 12.30-14 - pohjoisen alueen laajennettu opiskeluhuoltoryhmän tapaaminen

Läsnä: Esiopetuksen aluepäällikkö Raisa Ahtola-Järvinen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kirsi Lehmussaari , varhaiskasvatuksen opettaja Sonja Juvonen, varhaiskasvatuksen opettaja Katja-Leena Kallio, varhaiskasvatuksen opettaja Kirsi Töyry, varhaiskasvatuksen opettaja Virpi Karjalainen, kuraattori Suvi Soikka, psykologi Klara Ylkänen, terveydenhoitaja Kristiina Soikkeli sekä opiskeluhuollon koordinaattori Petra Koljonen (opiskeluhuollon vahvistamisen hanke)


  1. Yhteisöllinen opiskeluhuolto esiopetuksessa
  • Keskustelua yleisesti opiskeluhuollosta.
  • Esiopetuksen opiskeluhuollosta vastaavat lv. 2024–25 alusta alkaen aluepäälliköt.
  • Yhteisöllisen opiskeluhuollon opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat alueellisesti kaksi kertaa vuodessa, kerran syys- ja kerran kevätlukukaudella aluejaon mukaisesti (pohjoinen, eteläinen ja läntinen alue).
  • Pojoisen alueen esiopetuksen psykologina toimii Klara Ylkänen ja kuraattorina Suvi Soikka. Opiskeluhuollon koordinaattorina toimiin Petra Koljonen vuoden 2024 loppuun asti (opiskeluhuollon vahvistamisen hanke).
  • Raisa kertoi Korven koulun esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteisistä eskari- ja ekamessuista, jotka järjestetään lukuvuosittain toukokuussa. Messut on koettu erinomaiseksi esi- ja alkuopetuksen, opiskeluhuollon ja muiden sidosryhmien yhteiseksi tapahtumaksi ja kotien kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseen.
  • Käytiin keskustelua yleisesti esiopetukseen ja esiopetuksessa olevien ikäkauteen liittyvistä ilmiöistä
    • Neuvolan näkökulmasta huolenaiheita mm. media, vähäinen liikkuminen, syömiseen ja nukkumiseen liittyvät haasteet sekä rajat ja säännöt. Ikätasoisissa taidoissa kahtiajakoa; osa erittäinkin taitavia, esim. jotkut oppivat lukemaan sanoja jo 3–4-vuotiaina, osalla lapsista taas ikätasoiset perustaidot heikot. Neuvolan näkökulmasta eskarin aloitus ja siihen liittyvät perusasiat ja kaverisuhteet jännittävät sekä lapsia että huoltajia, etenkin ensimmäisen lapsen kohdalla.
    • Korven koululla eskarit toimivat kolmessa ryhmässä, jossa kussakin n. 10 lasta. Esiopetusikäisten perus- ja koulunkäyntitaitojen harjoittelu mahdollistuu pienissä ryhmissä hyvin. Pienryhmätoiminnassa tulee ottaa huomioon koulun aloitus ja  suuremmassa ryhmässä toimimisen harjoitteleminen. Kaikkien koulun aloitukseen liittyvien taitojen opettelu on tärkeää. Joidenkin asioiden opettelu mahdollistuu pienessä ryhmässä, osa taa suuremmassa. Ryhmissä enenevässä määrin herkkiä lapsia. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan, pienet ryhmäkoot tässäkin asiassa koettu tärkeäksi. Tärkeänä näkökulmana se, että kaikkien taitojen harjoittelemiseksi voidaan siirtyä porrastetusti taitojen karttuessa isompiin ryhmiin. Myös psykologi Klaran mielestä tärkeää antaa aikaa kasvulle ja kehitykselle.
    • Koskenpäällä pieni esiopetusryhmä. Lapset taitavia ja innokkaita oppimaan.
    • Käytiin keskustelua sekä lasten että aikuisten ruutuajasta ja siitä, millainen vaikutus nopeatempoisen sisällön katselemisella ja selailulla on aivojen kehitykseen. Aivot ovat kuin lihas; se mitä tekee, vahvistuu eli myös aivot oppivat toimimaan siten kuin niitä käytetään. Nykyisin tylsyyden ja tyhjän ajan kestäminen vaikuttaa olevan vaikeaa. Ruutuaika on myös yhteydessä lasten liikkumiseen, mm. ei keksitä mitä tehdä, kun on tyhjää aikaa. Psykologi Klara nostanut esiin näkökulman ruutuajan rajoittamiseen liittyen, että pelkkä kieltäminen ei auta/onnistu. Rajoitusten asettaminen ja niissä pysyminen on taito, jota pitää harjoitella. 
  •  Opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin lukuvuosi on alkanut hyvin, ja myös työntäyteisesti. Suvi kiertänyt esiopetusryhmät opiskeluhuollon koordinaattori Petran kanssa kesäkuussa. Opiskeluhuollon toiminnasta on tiedotettu esiopetuksen henkilöstöä ja myös huoltajia Wilmassa sekä toimitettu eskareihin myös ilmoitustaululle laitettavat tiedotteet. Suvi toimii Korven ja Koskenpään esiopetusryhmien ohella myös ko. koulujen kuraattorina ja sen tuoma jatkuvuus työssä koetaan hienona asiana. Tutustuminen lapsiin ryhmissä on hedelmällistä ja se helpottaa lasten tukemista koulussa. Suvi tarjoutunut vierailemaan ryhmissä. Ryhmävierailuja toivotaan myös esiopetuksen puolelta. Opiskeluhuollon kuraattori ja psykologi toimivat myös henkilöstön tukena ja asioiden jakajana. Tärkeää on, että henkilöstö osaa suositella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja. 
  • Korven koululla oppilaskunnassa ollut edustus myös esiopetuksesta yhdessä aikuisen kanssa. Tämä hyvä käytäntö kannattaa jakaa myös muille alueille.  

2. Terveiset esioppilaiden yhteisistä palavereista
  • Lasten palaverit koettu kaikkien tahoilla hyväksi. Tuetaan lasten osallisuutta esiopetuksen toiminnan suunnittelussa. Lokakuussa on lasten ajatuksia kartoitettu siitä, mitä kaveruus on. Lasten vastauksia:
    • "Hyvä kaveri tuo iloa", "Ei oteta kädestä", "Jos on kummankin lempilelu, niin vuorotellaan", "Kaveri auttaa", "Pyytää leikkiin", "On kiva leikkiä yhdessä ja kaikkien kanssa", "Annetaan rauha", "Ollaan vaan kahdestaan" jne..   

    3. Koko Jämsän opiskeluhuoltotyössä teemana on arkiliikunnan lisääminen. Miten voimme tukea lasten liikkumista esiopetuksessa ja kotona? 
    • Asiaa ehditty vain sivuamaan. Petra kertonut työryhmästä, joka edistää asiaa Jämsässä. Työryhmään kuuluuu Jämsän kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tiina Riihinen sekä edustus vanhempainyhdistyksestä, perus- ja esiopetuksesta. Petra osallistunut tapaamisiin peruopetuksen edustajana. Esiopetuksen edustajana on Satu-Päivi Hirvikoski-Ilmonen. Perusopetukseen on tehty mm. tiedotteita ja postereita, tietoa jaettu Jämsän kotisivuilla sekä somekanavilla, ks. mm. https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2/aktiivinen-arki-ja-aktiivisesti-kuljetut-koulumatkat-posteri
    4. Muut asiat
    • Kevätlukukauden kokouksen päivämäärästä sovitaan lähiaikoina.
    • Muistion kirjasi Petra

    Muistio 27.8.2024 klo 9.30-11, Puukoulu, Emil

    Läsnä esiopetuksen aluepäälliköt Elina Hurme, Raisa Ahtola-Järvinen, Leena Puoliväli-Kananen sekä opiskeluhuollon koordinaattori Petra Koljonen (opiskeluhuollon vahvistamisen hanke)

    Tapaamisen tarkoituksena ideoida ja suunnitella lukuvuoden 2024-25 opiskeluhuollollisten tapaamisten aikatauluja ja sisältöä.

    1. Ajankohtaisen asiat
    • Esiopetuksessa opiskeluhuollosta vastaavat jatkossa aluepäälliköt Elina Hurme, Raisa Ahtola-Järvinen ja Leena Puoliväli-Kananen. Vastuu jako siis selkiytyy. Aiemmin vastuu on ollut jaettuna pedagogisten asiantuntijoiden ja aluepäälliköiden kesken.

    2. Opiskeluhuollon vuosikello esiopetuksessa - opiskeluhuollolliset tapaamiset
    • Pohdittu yhteisöllisen opiskeluhuollon ohjelmaa ja tapaamisia vuositasolla. 
      • Viime vuonna toteutettu kaikkien alueitten yhteinen opiskeluhuoltoryhmän tapaaminen. Siitä saadun kokemuksen perusteella koettu järkevämpänä kokoontua jatkossa pienemmällä porukalla alueittain.
    • Keskustelun ja kokemusten perusteella suunnitelma vuositasolla olisi seuraava: 
      • Esiopetuksen opettajien orientaatiopäivässä opiskeluhuollon osuus suunnitelmallisesti vuosittain (vastaava kuin ollut 9.8.24).
        • Sisältö: Perusasiaa opiskeluhuollosta, toteutuminen paikallisesti, opiskeluhuollon toimijoiden esittäytyminen
      • 2 x lukuvuodessa (1 x syksy, 1 x kevät) esiopetuksen tai kuraattorien aluejaon mukaiset opiskeluhuoltoryhmätapaamiset.
        • Käyty keskustetua siitä, että esiopetuksen aluejako menee hieman eri tavoin kuin opiskeluhuollon toimijoiden (kuraattorien) aluejako.
        • Käyty keskustelua siitä, tulisiko opiskeluhuollon alueelliset tapaamiset jakaa kuraattorien aluejaon vai esiopetuksen oman aluejaon mukaan. Asian pohdinta jatkuu.
      • Tulevan lukuvuoden aikataulut ja teemat sovitaan jo keväällä hyvissä ajoin

    3. Lukuvuoden 2024-25 aikataulusuunnitelma (aluepäälliköt kutsuvat tapaamiset koolle):
    • Pe 1.11 klo 12.30-14, pohjoinen alue
    • Ke 7.11 klo 12.15-13.45, läntinen alue 
    • Ke 14.11 klo 12.15-13.45, eteläinen alue
    • ma 13.1 klo 13-14, pohjoinen alue
    • to 18.3 klo 12.15-13.45, läntinen alue
    • to 27.3 klo 12.15-13.45, eteläinen alue

    Sovittu, että OH-koordinaattori Petra jakaa aikataulusuunnitelman OH-toimjoille. Petra tapaa ke 28.8 VEOt Tarja Ekmanin ja Sari Ikolan, ja keskustelua em. asioista, ideointia ja ajatusten vaihtoa käydään myös VEOjen kanssa.  

    Muistion kirjasi Petra Koljonen