Läsnä:
Klara Ylkänen, psykologi
Heli Pikkarainen-Lallukka, koulukuraattori
Outi Valaranta, neuvolan terveydenhoitaja
Tuula Jokinen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Sari Ikola, varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Satu-Päivi Hirvikorpi-Ilmonen, Jokivarren päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja
Sirkku Koski, Jokivarren päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja
Anu Silvan, Jokivarren päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja
Satu Joukkola, Palomäen päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja
Katri-Helena Mäkinen, Puukilan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja
Marika Turkki, Puukilan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja
Mari Heinäkenkä, Viiskulman päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja
Elina Hurme, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö
Leena Puoliväli-Kananen, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö

1. Oppilaiden odotukset kouluunlähdön suhteen; mikä mietityttää ja mihin voimme vielä varautua yhteistyössä koulun kanssa?
Lasten palavereissa mietitytti:
-jännittää, onko opettaja vihainen
-jännittää, kiusaako joku
-enemmän tehtäviä
-liikunta-ja käsityötunteja odotetaan
Koulunalku tuntuu jännittävän eskareita. Olisi hyvä sopia sapluuna, jonka mukaan yhteistyötä koulun kanssa tehdään. Eskariopettajilla epätietoisuutta, kehen opettajaan otetaan yhteyttä. Eskariopettajat toivovat suoraa yhteistyötä koulun opettajien kanssa. Vierailuja puolin ja toisin on toteutettu. Neuvolan terveydenhoitajan mielestä kouluunlähtötarkastuksia koulussa pidetään tärkeinä. Tulevina vuosina eskareita on vähemmän, eri yksiköiden eskarit voisivat tehdä yhteistyötä tutustuessaan kouluun. Koulun erityisopettajan vierailua eskariryhmissä pidettiin hyvänä ja positiivisena sitä, että hän oli jo tutustunut leopseihin.
2. Lasten hyvinvointipalavereista esiin nousseita asioita
-leikkiminen, ulkoilu, jumppasalissa käynti, retkeily, reuhuamisleikit kivaa
-kiusaaminen, päivälevolla häiritseminen kurjaa
Päivälevolle ei välttämättä haluttaisi mennä enää eskarissa. Keväällä/kesällä eskarit saattavat ulkoilla päivälepoaikaan. Lepoajan musiikki jakaa mielipiteitä. Joskus kaveri häiritsee toisen lepoa. Mitä pidät päiväkodista-pelissä muistellaan vuosienkin takaisia häiritsemisiä. Samoin kiusaamisen kohteeksi joutumista muistellaan vuosienkin päästä, vaikka asia olisi aikanaan selvitetty. Nujuamis- ja painileikit, jahtaamisleikit ovat tärkeitä ja hyvin fyysisiä. Aikuisten lähellä olo on tarpeen seuraamassa, noudatetaanko sääntöjä, kuumenevatko tunteet. Painimatto ja tyynysota sisällä ovat hyviä.
3. Fyysinen aktiivisuus esiopetuksessa
    Edellisessä tapaamisessa keskusteltu fyysisestä aktiivisuudesta, sen mahdollistamisesta ja lisäämisestä. Onko asiaan kiinnitetty esiopetuksen arjessa huomiota tämän jälkeen. Hyviä esimerkkejä: Aikuisten valitsema ulkoleikki ulkoilun aluksi (jääkiekko, jalkapallo), lisää ryhmän yhteenkuuluvuutta. Sääntöleikit hyvää harjoitusta, hyvää tekemistä ilman leluja. Osa lapsista tulistuu peleissä, mutta käyvät rauhoittumassa ja palaavat peliin. Joskus pelihetken pitää olla rajattu hetki ja aikuisen tiukasti mukana, jos paljon tulistuvia tyyppejä. Pöytähommista voi käydä välillä esim. hyppimässä trampoliinilla, tekemässä kuperkeikkoja tai jumpparadalla. Eskarihetken voi katkaista liikuntahetkellä. Liikuntavälineet vapaasti saatavissa. Jokivarressa on jaettu salivuorot. Sallivuus omatoimiseen liikkumiseen päiväkodissa on lisääntynyt, enää ei kielletä fyysistä aktiivisuutta. Neuvolan kokemuksen mukaan vanhemmat kävelevät lasten kanssa nykyään useammin esim. päiväkotiin, kirjastoon leikkipuistoihin ja monilla lapsilla on liikuntaharrastuksia. Osa vanhemmista luottaa, että lapsi ulkoilee päiväkodissa riittävästi. Vaikka lapsi käy ohjatussa liikuntaharrastuksessa, päivittäinen liikkumisen tarve ei välttämättä täyty. Päiväkodilla on iso vastuu liikunnan riittävyydestä. Kesäaikaan eskarit voivat ulkoilla päivällä lepoaikana.
4. Ruutuaika, pelaaminen; mediakasvatuksen mahdollisuudet ja haasteet
     Kestoaihe, joka nousee esiin jokaisessa huolikeskustelussa, kun lapsella on tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteita. Mitä tälle olisi puhumisen ja ihmettelyn sijaan tehtävissä tai mitä on jo tehty? Vanhemmat kertovat neuvolassa, että lasten ruutuaikaa on vähennetty, mutta mikä on totuus. Päiväkodista on mennyt tiedote koteihin peleistä ja ikärajoista. Joskus päiväkodin pihalla leikitään pelihahmoihin perustuvia liian pelottavia leikkejä, jotka saattavat tulla lasten uniin painajaisina. Jos perheissä on isompia sisaruksia, pienemmätkin lapset saattavat pelata isojen pelejä. Vasukeskusteluissa keskustellaan pelaamisesta, vanhemmat kertovat, että ovat rajoittaneet lasten pelaamista. Kesken lasten pelien, esim. Pipsapossun, voi tulla aikuisviihdettä. Lasten peleistä kärryillä pysyminen on aikuisille vaativaa. Vanhempien välille voi luoda jännitteitä, esim. mistä lapsi on löytänyt pornoa. 


5. Seuraava tapaaminen to 30.10.2025 klo 12.15-13.45