Läsnä: Esiopetuksen aluepäällikkö Leena Puoliväli-Kananen, pedagoginen asiantuntija/aluepääll. (vs.) Outi Liski, veo Tarja Ekman, esiopetuksen opettajat Marika Turkki, Satu Joukkola, Mari Heinäkenkä, Marjo Anttila, Satu-Päivi Hirvikorpi-ilmonen, Sirkku Koski ja Anu Silván, kuraattori Heli Pikkarainen, psykologi Klara Ylkänen, neuvolan terveydenhoitaja Outi Valaranta sekä opiskeluhuollon koordinaattori Petra Koljonen (opiskeluhuollon vahvistamisen hanke)

Asialista
1. Esittäytyminen

2. Yhteisöllisen opiskeluhuollon päämäärät: Lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen

• Opiskeluhuollon koordinaattori Petra Koljonen kertonut yleisesti opiskeluhuollosta ja opiskeluhuoltoa ohjaavista säädöksisitä ja toimintaperiaatteista sekä Jämsän Pedanetista löytyvästä Opiskeluhuolto-sivustosta.
  • Opiskeluhuolto-sivustolle on koottu Jämsän esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opiskeluhuollollisia suunnitelmia, toimintaohjeita ja -malleja, lomakkeita yms.
  • Opiskeluhuolto-sivusto on avoin, sivustolle ei tarvitse Pedanet-tunnuksia. Suora linkki sivustolle on https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2
  • Sivustolle kirjataan myös opiskeluhuoltoryhmien muistiot, joiden tulee olla avoimesti saatavilla olevia (esim. tulee olla huoltajien luettavissa). Jokaiselle lukuvuodelle on luodaan oma alisivunsa, jonne yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien muistiot tallennetaan. Suora linkki Yhteisöllisen opiskeluhuollon muistiot-sivulle on https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2/esiopetus/yhteisollisen-opiskeluhuollon-muistiot
  • Kannustettu tutustumaan Opiskeluhuolto-sivustoon.

3. Aktiivinen arki- yhteinen teema perusopetuksen kanssa: Miten voimme lisätä ja juurruttaa liikkuvia tapoja eskarin arkeen?  Miten voimme kannustaa perheitä liikkumaan enemmän?

• Käyty keskustelua, jaettu kokemuksia ja pohdittu keinoja aktiivisen arjen ja liikkumisen merkityksestä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • Lapselle merkityksellistä on vapaa liikkuminen ja liikkuminenyhdessä perheen kanssa.
  • Olennaisen tärkeää on vanhempien aktivointi. Haasteena perheiden kokema kiire ja vähäinen käytettävissä oleva aika.
  • Esiopetuksessa voidaan tukea lasten ja perheiden liikkumista mm. jakamalla tietoa liikkumisen hyödyistä ja erilaisista liikkumisen tavoista; mm. liikkuminen edistää oppimista pelissä ja leikeissä olevien sääntöjen ja ohjeiden noudattamisen sekä itse liikkeen kautta. Olellista on liikkumisen yhdistäminen arjen tekemiseen sekä matalan kynnyksen liikkumiseen kannustaminen; pihaleikit, metsäretket, erilaiset liikkumishaasteet ja leikkimieliset kilpailut jne.
  • Satu-Päivi ja Petra ovat mukana aktiiviseen arkeen ja aktiivisesti kuljettujen koulumatkojen edistämiseksi kootussa työryhmässä perusopetuksen puolella. Ryhmässä on jäseniä Jämsänjoen yhtensäikoulun vanhempainyhdistuksestä ja sivistystoimesta, mukaan lukien Jämsän kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tiina Riihinen. Ryhmä on kokoontunut viime keväästä alkaen. Työryhmä on pyrkinyt edistämään peruopetuksen oppilaiden liikkumista mm. tiedottamalla aktiivisen arjen ja aktiivisesti kuljettujen koulumatkojen merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Työryhmä on laatinut mm. postereita, joita jaettu tiedottamisen tukena kouluille ja eri somekanavaissa, ks. https://peda.net/jamsa/oppilashuolto2/aktiivinen-arki-ja-aktiivisesti-kuljetut-koulumatkat-posteri. Työryhmässä ollut ajatuksena laatia posterit myös esiopetuksen käyttöön.
  • LISÄTIETO: Likesin Fiksusti kouluun -liikkumisen edistämisen ohjelma, ks. https://fiksustikouluun.fi/. Ohjelma sisältää tietopajoja lasten ja nuorten liikkumisen editämiseksi ja on kunnille maksuton. Seuraava tietopaja alkaa tammikuussa 2025. Ilmoittautumisaikaa on 15.12.24 saakka, ks. https://fiksustikouluun.fi/fiksusti-kouluun-tietopaja/.

4. Kaveritaidot ja kiusaaminen: Millaisia keinoja esiopetusryhmässä on ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen? Miten voimme auttaa S2 lasten ryhmäytymistä?

• Käyty keskustelua erilaisista ryhmäytymistä, tunne- ja kaveritaitoja tukevista hyväksi koetuista käytänteistä; leikkikaverien arpominen, säännöllinen sosiaalisten taitojen harjoittelu leikein ja harjoittein, aikuinen läsnäolevana ohjaajana, musiikki- ja draamakasvatus ryhmäytymisen ja tunnetaitokasvatuksen tukena, mm. yhteiset laulut ja laululeikit, Molli-kirjat ja Piki-toimintamalli. ks.  https://www.lnk.fi/piki-toimintamalli/.
• Kokemuksen mukaan em. keinot tukevat myös S2-oppilaiden ryhmäytymistä ja kaverisuhteita ja suomenkielen oppimista. Huomioitavaa on, että myös suomenkielisiä lapsia voi jännittää puuttuva yhteinen kieli, ja tässä tarvitaan aikuisten tukea ja ohjausta.

5. Lasten kiroilu: Millaisilla keinoilla voimme vähentää kiroilua ja lisätä kaunista kielenkäyttöä? 

• Lasten ruma kielenkäyttö ja kiroilu sekä myös esim. englanninkieliset kiroisanahuudahdukset lisääntyneet
  • Hyvän huomaaminen; korostetaan hyvää ja tukahdutetaan huonoa. Johdonmukainen kiroilun huomiotta jättäminen on onnistuessaan varsin tehokas keino, mutta menetelmä vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
  • Kiroilu on opittu tapa, josta voidaan poisoppia.
  • Keskustelu lasten kanssa ja yhteiset sopimukset; mitä sanat tarkoittavat, kaikki sanat eivät sovi kaikkiin tilanteisiin, myös sanat voivat loukata ja pahoittaa mielen.

6. Muut asiat
Seuraava kokous maaliskuussa 27.3.25