Yhteiskuntaoppi 3: Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (2op), pakollinen

YH3-opintojakson keskeinen sisältö

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

 

Opintojakso perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

 

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

  • hahmottaa laaja-alaisesti globalisaatiota ja Suomen asemaa osana sitä 

  • ymmärtää eurooppalaista ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä ja verkottumista

  • tuntee Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia ja arvoida kriittisestä sitä koskevaa tietoa
  • ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia EU- ja globaalikansalaisena
  • osaa eritellä globalisaation ja Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta

Keskeiset sisällöt

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma

Globaalit haasteet, globalisaatio ja verkottuminen

  • ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus

  • kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet

  • Suomi ja Pohjoismaat osana globaaleja verkostoja

  • kansalaisuus ja vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti

Eurooppalaisuus ja Euroopan yhdentyminen 

  • eurooppalainen identiteetti, arvot ja yhteiskuntien moninaisuus 

  • Suomi osana EU:n päätöksentekoa

  • EU:n talous- ja aluepolitiikka

  • EU globaalina toimijana

Turvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä

  • paikallinen ja kansainvälinen turvallisuus

  • Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikka

  • globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus

YH3-opintojakson kalenteri, 3. periodi, 21C, lv 23-24

Uuden tapahtuman luominen

Sulje

Olet luomassa tapahtumaa menneisyyteen.

Täytä vaaditut kentät.

Varoitus

Menetät kaikki syöttämäsi tiedot, jos suljet ikkunan

KuukausiViikkoPäivä
Edellinen

Toukokuu 2025

Seuraava
Tänään

Viikko 18

28 April 2025 Thursday
29 April 2025 Thursday
30 April 2025 Thursday
1 May 2025 Thursday
2 May 2025 Thursday
3 May 2025 Thursday
4 May 2025 Thursday

Viikko 19

5 May 2025 Thursday
6 May 2025 Thursday
7 May 2025 Thursday
8 May 2025 Thursday
9 May 2025 Thursday
10 May 2025 Thursday
11 May 2025 Thursday

Viikko 20

12 May 2025 Thursday
13 May 2025 Thursday
14 May 2025 Thursday
15 May 2025 Thursday
16 May 2025 Thursday
17 May 2025 Thursday
18 May 2025 Thursday

Viikko 21

19 May 2025 Thursday
20 May 2025 Thursday
21 May 2025 Thursday
22 May 2025 Thursday
23 May 2025 Thursday
24 May 2025 Thursday
25 May 2025 Thursday

Viikko 22

26 May 2025 Thursday
27 May 2025 Thursday
28 May 2025 Thursday
29 May 2025 Thursday
30 May 2025 Thursday
31 May 2025 Thursday
1 June 2025 Thursday
Ilmoittautuminen avoinna
Ilmoittautuminen alkaa myöhemmin
Ilmoittautuminen tehty
Ilmoittautuminen ei ole avoinna
iCal-syöte

KPL 10: Viisi vallan linnaketta

Eduskunta osallistuu EU:n päätöksentekoon (lyhytvideo)

Kuinka EU:n tuomioistuin toimii (lyhytvideo)

1. EU:n komissio

2. Eurooppa-neuvosto

3. Ministerineuvosto (Euroopan Unionin neuvosto)

4. Euroopan parlamentti

5. Euroopan unionin tuomioistuin

6. Tilintarkastustuomioistuin

Liitteet:

Euroopan unionin tärkeimmät toimielimet.pdf
Forum+YH3+Luku+10+Tietoisku+Euroopan+parlamentti.pptx
Forum+YH3+Luku+10+Syventävä+tehtävä+Tutustu+suomalaisiin+europarlamentaarikkoihin.pptx

16: Suomen turvallisuuspolitiikka

Kysymyksiä ja tehtäviä Suomen turvallisuuspolitiikasta ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta

  1. Lue ensin digioppikirjan kappale 16 (Suomen turvallisuuspolitiikka). Tee sen jälkeen oppikirjan tehtävä 1 (Selitä Suomen turvallisuuspolitiikka). Vastaa myös tehtävään 4, jossa pohdit armeijan käymisen hyötyjä ja haittoja.
  2. Käy huolellisesti läpi Pedanetista Helsingin Sanomien artikkelit Suomen NATO-jäsenyydestä ja suunnitteilla olevasta Suomen ja Yhdysvaltain DCA-sopimuksesta. Sen jälkeen kirjoita 150–200 sanaa pitkä tiivistelmä, jonka otsikkona on Suomen muuttuva turvallisuuspolitiikka. Pohdi siinä
  • Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen taustaa
  • Naton keskeisiä turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia vaikutuksia Suomeen
  • DCA-sopimuksen aiheuttamaa muutosta ja
  • Mahdollisia ongelmakohtia em. sopimuksissa Suomen kannalta.

Tehtävä palautetaan opettajalle sp-osoitteeseen toni.uusimaki@edu.kauhava.fi viimeistään 7.12.

  1. Itsenäisyyspäivän oppitunnit korvataan opiskelemalla itsenäisesti oppikirjan kappale 17 (Unioni yhteistä turvaa etsimässä). Lue kappale ja Pedanetista löytyvä tietoisku asiasta.
  • Tee oppikirjasta tehtävät 2
  • 2. Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
    ● Unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.
    ● Eurooppa-neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto
    määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.
    ● Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.
    ● Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat
    estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.
    ● Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.
    ● Päätöstä vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse
    estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.
    ● EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita
    voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit
  • Tehtävä 6: opiskelijan oma vastaus
  • Esim. Sotilaallinen kriisinhallinta Malissa, Afrikassa
  • Etsi netistä tieto siitä, mitä on Suomen harjoittama JEF-yhteistyö.

Lehtiartikkelit:

Helsingin Sanomat 4.4.2023: Suomi liittyi Natoon. Lue tästä historiallisesta päivästä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009501051.html 

Helsingin Sanomat 4.4.2023: 20 vastausta Natosta.

Helsingin Sanomat 2.11.2023: "Harmaat alueet ovat vaaran alueita"

Helsingin Sanomat 30.10. Merkittävä sopimus puolustusyhteistyöstä lähes valmis. Lue tästä lisää: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009956459.html

Helsingin Sanomat 31.10. Periaatteellisesti merkittävä sopimus. Lue lisää: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009959003.html

Helsingin Sanomat 27.11.2023. TP-Utva puoltaa Suomen ja USA:n DCA-sopimusta

Liitteet:

Forum+YH3+Luku+16+Tietoisku+Suomen+turvallisuuspolitiikan+toimijat.pdf

EU-jäsenmaiden esittely

Maaesittelyt ja uutisraportin aihe kurssilla

Alankomaat, Linda
Belgia, Eveliina
Bulgaria, Maiju
Espanja, Milla
Irlanti, Emma
Italia, Miisa
Itävalta, Iiro
Kreikka, Tiia
Kroatia, Elli
Kypros, Siiri
Latvia, Mika
Liettua, Oona
Luxemburg,
Malta, Kalle
Portugali, Tatu
Puola, Kaapo
Ranska, Enni
Romania,
Ruotsi, Eerika
Saksa, Lauri
Slovakia, Ossi
Tanska, Taavi
Tshekin tasavalta, Sonja
Unkari, 
Viro, Maiju

Liitteet:

EU-maan esittely.docx

Maanantaiksi 13.5.

Tutustu liitteenä olevaan powerpointiin, josta löydät Euroopan keskuspankin lyhyen esittelyvideon ja jäsennyksen EKP:n rahapoliittisista välineistä.

Katso myös video siitä, miksi hintavakaus on tärkeää. 

Lue myös Helsingin Sanomien artikkeli Euroopan keskuspankin pääjohtajan reaktiosta presidentti Trumpin hyökkäyksen Yhdysvaltain keskuspankkia Federal Reserveä vastaan tästä.

EUROOPAN KESKUSPANKKI (EKP)

Rahapolitiikka - keskuspankin korkoase

  • Rahapolitiikalla keskuspankki pyrkii vaikuttamaan rahan kokonaiskysyntään säätelemällä rahan määrää ja korkoja
  • EKP on riippumaton. Se ei siis saa ottaa huomioon minkäänlaisia neuvoja esimerkiksi jäsenmaiden hallituksilta tai yrityksiltä

Tärkeimmät tehtävät

  • setelinanto-oikeus
  • rahapolitiikka
  • valuuttavarannosta huolehtiminen
  • maksu- ja rahoitusjärjestelmien kehittäminen
  • taloudellinen tutkimus ja tilastonti
  • yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

Keskeiset tavoitteet

  • Pyrkimys on ylläpitää hintavakautta. Tavoite on, että kuluttajahintojen nousuvauhti pysyy alle kahdessa prosentissa vuodessa
  • Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä helpompi kuluttajien ja yritysten on ennakoida taloutensa tilaa tulevaisuudessa
Rahapoliittiset välineet

  1. Korkotason säätely (ohjauskorot)
  2. Rahan määrän säätely (maksuvalmiusjärjestelmä)
  3. Valuutan ulkoisen arvon säätely (valuuttainterventiot)
Kuka päättää Suomen rahapolitiikasta?

  • EKP päättää euroalueen rahapolitiikasta
  • Suomen Pankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ). Suomi ja Suomen Pankki menettivät euron myötä itsenäisen rahapoliittisen vallan
  • Silti Suomen Pankin pääjohtaja (nyt Olli Rehn) on EKP:n neuvoston jäsen, joten hän päättää osaltaan euroalueen yhteisestä rahapolitiikasta. Näin hän on mukana ohjaamassa euroalueen ja samalla Suomen korkotasoa.
Euron ihanuus ja kurjuus

Hyödyt:
  • Euro on tuonut vakautta Suomen rahoitusmarkkinoille ja koko talouteen
  • Suomi on päässyt päättämään euroalueen yhteisestä rahapolitiikasta
  • Korot ovat pysyneet alhaisina ja inflaatio matalana
  • Matkustaminen ja hintojen vertailu on euroalueella helppoa, koska eri valuuttoja ei tarvitse ottaa huomioon
  • Yhteisvaluutta on lisännyt yritysten välistä kilpailua euroalueella
  • Kaupankäynti euroalueella on lisääntynyt. Yrityksillä ei enää ole kurssivaihtelusta syntyneitä riskejä
  • Edellä mainitut tekijät ovat lisänneet Suomen talouskasvua
Haitat:

  • Euron myötä Suomen Pankki menetti raha- ja valuuttapoliittiset oikeutensa
  • EKP:n rahapolitiikka määräytyy koko euroalueen ehdoilla. Tällöin suurten maiden mielipiteet rahapolitiikassa ovat keskeisiä.
  • Suomen kannalta on ongelmallista, jos Suomen suhdannetilanne on ristiriidassa suurten maiden kanssa. Silloin korkoja voidaan muuttaa Suomen kannalta jopa väärään suuntaan.
  • Moni olisi halunnut säilyttää markan myös tunnesyistä.
  • Moni vastustaa euroa siksi, että yhteisen rahan nähdään vahvistavan EU:n liittovaltiokehitystä
  • Euroopan pitkittynyt velkakriisi on lisännyt eurovastaisuutta monessa maassa, myös Suomessa. (esim. tuet Kreikalle)

Liitteet:

luku14-tehtava-ekp-rahapolitiikka.pptx

Tuntitehtäviä artikkelista Miksi tullit hermostuttavat?

Tutustu Helsingin Sanomien artikkeliin Miksi tullit hermostuttavat?
ja etsi vastaukset alle- tai päälleviivaamalla sekä numeroimalla seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitä Trump aikoo tehdä 10.5.19?
2. Mitä tuontitullilla tarkoitetaan?
3. Millaisia seurauksia tuontitullien korotuksella Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistassa voi olla maille itselleen ja maailmantaloudelle?
4. Millaisia vaikutuksia Trumpin kauppapolitiikalla voi olla Suomelle?
5. Perustele näkemys, että Yhdysvaltain kauppapolitiikka on muuttunut presidentti Trumpin aikana protektionistiseen suuntaan?
6. Kuka maksaa lopulta tuontitullien korotukset?
7. Millä asioilla Yhdysvallat perustelee tulleja?

Artikkeli Kauppasota iskisi Suomessa pahiten autonvalmistukseen

8. Millaisia vaikutuksia EK ja ETLA ennustavat Suomelle ja Euroopalle, jos Yhdysvallat korottaa tuontitullejaan?

Uutisraportin ohjeet

UUTISRAPORTTI

 

Aihe1: Euroopan parlamentin vaalit TAI 
Aihe 2: Hallituksen muodostaminen Suomessa

 

Seuraa yhtä sanomalehteä ja yhtä sähköistä viestintä (tv, radio, teksti-tv, internet) päivittäin.

Laadi seurantasi pohjalta 3-5 sivuinen uutisraportti.

Rakenne:

  • Johdanto 
  • Raportointi
    • päivittäisestä uutisvirrasta
  • Yhteenveto
  • enintään ½ sivua, mitä seuranta-aikana tapahtunut
  • oma perusteltu arviosi europarlamenttivaalien vaikutuksesta EU:n asemaan ja Suomeen TAI tulevan hallituksen ohjelmallisista tavoitteista.

Palautus: Uutisseuranta päättyy maanantaina 20.5. Raportin palautus viimeistään keskiviikkona 22.5.2019.

Kotitehtävät ja 29.9. tuntitehtävät

Hei,

lue perjantaiksi 29.9. digitaalisesta oppikirjasta luku 2: Eurooppa yhdentyy. Tee myös tehtävät 2 (liittyy sotiin) ja neljä.

Perjantaina 29.9. joudun lähtemään oppituntien sijasta esimieskokoukseen Härmän kuntokeskukseen. Teette sillä aikaa luokassa seuraavat tuntitehtävät:

I. Esseetehtävä:

1. Minkälaisia ehtoja Euroopan unionin jäseneksi liittyvän valtion tulee täyttää? (YO-t7_s15)

II. Muut tuntitehtävät: käytä oppikirjaa ja nettiä apuna


2. Selvitä, mitkä maat ovat hakeneet jäsenyyttä Euroopan Unionissa ja missä vaiheessa ollaan parhaillaan menossa.

3. Tiivistä EU-jäsenneuvotteluiden kulku neljään kohtaan.

4. Laadi kolmenkymmenen sanan julistus

a) unionin laajenemisen puolesta
b) unionin laajenemista vastaan

Palauta tuntitehtävät minulle sähköpostilla osoitteeseen citdon@gmail.com perjantain oppituntien jälkeen tai viimeistään perjantai-iltana.

Terv. Toni Uusimäki

Liitteet:

Oikeat vastaukset

Yhdentymiskehityksen nykyiset haasteet

Erittele unionin yhdentymiskehityksen nykyisiä haasteita.

Esimerkiksi seuraavia asioita voi käsitellä:
● sopimusviidakon perkaaminen
● kysymys vallasta unionin ja jäsenvaltioiden kesken; jäsenvaltioiden liitto vai liittovaltio (kiista ylikansallisuudesta)
● kysymys suurten ja pienten jäsenvaltioiden asemasta
● Saksan painoarvo liian suuri?
● unionin kyky toimia yhtenäisesti heikentynyt
● kysymys eriytyvästä integraatiosta (Kuinka paljon unioni kestää?)
● brexitin vaikutukset EU:lle (Hajottaako vai tiivistääkö Britannian mahdollinen ero EU:ta?)
● talouden eriaikainen kehitys jäsenvaltioissa (Kestääkö EU sitä?)
● eurokriisi
● joidenkin maiden (Unkari, Puola) lipeäminen EU:n arvoista ja oikeusvaltioperiaatteista
● populistiset ja nationalistiset poliittiset liikkeet
● demokratiavaje

Yhdentymiskehityksen haasteita ennen ja jälkeen vuoden 2019 europarlamenttivaalien

Euroopan unionin aluepolitiikka

Tehtävä keskiviikkona 23.3.2016

1. Tutustu Euroopan unionin aluepolitiikkaan liitetiedostona olevan julkaisun perusteella. Laadi sen jälkeen EU:n aluepolitiikasta 200-250 sanan tiivistelmä.

Lähetä tiivistelmä kaksoistunnin lopussa opettajalle meiliosoitteeseen citdon@gmail.com.

Terv. Toni U.

Liitteet:

Euroopan unionin aluepolitiikka

Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)

Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta

  • oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena

  • tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia

  • osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa

  • ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta.

Keskeiset sisällöt

Eurooppalainen identiteetti

  • yhteiset eurooppalaiset arvot

  • Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa

  • Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä

  • suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä

  • erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset

  • nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa

  • alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet

  • EU:n laajeneminen

  • yhteinen turvallisuuspolitiikka

  • EU ja globaalit järjestelmät

Kurssin tavoitteet ja sisältö

Hei,

Tervetuloa opiskelemaan verkossa Euroopan yhdentymiseen liittyviä asioita.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenmaa vuoden 1995 alusta. Vaikka EU:sta on tullut osa arkeamme, se koetaan yhä varsin etäiseksi suomalaisten keskuudessa.

Tämän verkkokurssin tavoitteena on valaista monipuolisesti Euroopan yhdentymiseen liittyvää kehitystä. Tarkoitus on lähestyä EU:ta mahdollisimman käytännönläheisesti niin nuoren kuin kansalaisenkin näkökulmasta. Verkkokurssin oppimistehtävien ja muun opetusmateriaalin, keskustelufoorumeiden ja reaaliaikaisten chat-istuntojen avulla on tarkoitus löytää yhteyksiä oman elämäsi ja Euroopan unionin välille.

Kurssin tavoitteet ovat seuraavat:

1. Antaa opiskelijalle hyvät tiedot Euroopan yhdentymiseen liittyvästä kehityksestä sekä kansalaisen asemasta Euroopan unionissa.

2. Perehdyttää opiskelija EU:n asemaan taloudellisena ja poliittisena globaalina toimijana maailmantaloudessa.

3. Valottaa Euroopan integraation nykyisiä haasteita ja mahdollisia tulevia kehityspolkuja.

4. Kehittää valmiuksia verkko-opiskeluun Pedanet-ympäristössä osittain yhteistoiminnallisin keinoin.


Kurssin keskeinen sisältö:

  • Etenemisjärjestys noudattaa varsin tarkkaan kurssilla käytettävän oppikirjan Kansalainen ja Eurooppa jäsentelyä. Oppimistehtävillä tarkastelua voidaan kuitenkin laajentaa ja monipuolistaa.

1. Eurooppalaisuutta etsimässä (5h)

  • Eurooppalaisuutta tarkastellaan liittämällä opetus historian opinnoissa hankittuihin tietoihin. Opiskelijoiden omia kokemuksia ja näkemyksiä eurooppalaisuudesta kartoitetaan. Samalla pohditaan sitä, missä kulkevat Euroopan rajat.
  • Tiedollinen ydin: Eurooppalainen perintö, Euroopan unionin kansalaisuus ja sen tuomat oikeudet.
2. Miksi Eurooppa yhdentyy? (6h)
  • Euroopan unionin kasvua tarkastellaan historiallisen kehityksen pohjalta. Unionin rakenne esitetään selkeästi ja yksinkertaisesti.
  • Tiedollinen ydin: Euroopan unionin kaksi pilaria, erityisesti Euroopan sisämarkkinat sekä talous- ja rahaliitto.
3. Miten Euroopan unioni toimii (7h)
  • Opiskelijat saavat pohtia, kenellä on todellinen päätösvalta EU:ssa. Suomen ja suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa unionissa ja ajaa omia asioitaan korostuvat. Euroopan unionia koskevaa tietoa sovelletaan arkeen.
  • Tutustutaan kauhavalaisen Mepin Kyösti Virrankosken työhön Euroopan parlamentissa
  • Tiedollinen ydin: Miten Euroopan unionin päätökset syntyvät ja miten Suomi voi niihin vaikuttaa.
4. Alueiden Eurooppa (7h)
  • Tarkastellaan eri puolilla Eurooppaa olevia alueita tai etnisiä vähemmistöjä ja niiden mahdollisuuksia ajaa oikeuksiaan unionissa. Pääpaino on paikallisten ihmisten, yritysten ja poliitikkojen mahdollisuudessa saada äänensä kuuluviin unionin hallintoelimissä.
  • Aisaparin edustajan ja/tai Eurooppa-tiedotuksen aluetiedottajan vierailu tai haastattelu
  • Tiedollinen ydin: Euroopan unionin eri alueita koskevan tiedon syventäminen ja unionia koskevan tiedon liittäminen paikalliselle tasolle
5. Minne menet, Eurooppa? (6h)
  • Pohditaan EU:n lähitulevaisuuden haasteita. Mitkä asiat koetaan unionissa tärkeäksi Suomen puheenjohtajuuskauden jälkeen? Miten EU pystyy vastaamaan maailmantalouden globalisaation ja ilmaston lämpenemisen kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Voiko harmaantuva Eurooppa pärjätä kilpailussa nuorekkaiden ja dymaamisten Aasian valtioiden kanssa?
  • Tiedollinen ydin: Unionin tulevaisuuden arvioiminen ja sen liittäminen oman toimintaympäristön kehittämiseen

Tietoa Yh3-kokeeseen liittyen

Hei,

tämän päivän oppitunnilla kävimme läpi luvun VII asioita EU:n tulevaisuuteen liittyen. Oheisista liitetiedostoista toinen liittyy Euroopan tulevaisuuteen, toinen viime kevään yhteiskuntaopin mallikokeeseen, josta kannattaa tarkastella tehtävää 3 Euroopan parlamentista ja sen tehtävistä.

Kokeen rakenne on seuraava:
1. Käsitetehtävä tai monivalintatehtävä 10/20p
2. Perustelutehtävä 20p
3. Esseetehtävä 20/vastataan toiseen vaihtoehtoon
4. Essee- tai dokumenttitehtävä 30p/tehtäviä 3/vastaus yhteen

Liitteet:

YH3-kurssista valittuja tehtäviä.docx
Käsitekertaus_YH3.docx
YH3-kurssin sisältö.docx
YH_mallikoe_k2017.pdf
EUn tulevaisuus.pdf