V2 ohjus oli tri Wernher von Braunin suunnittelema saksalaisten sotilaskäyttöön tarkoitettu ohjus. V2 raketin tuotanto tuli aloittaa lokakuussa 1939, mutta sen tuotannon aloittamista siirrettiin. Muut sotilastahot huolestuivat, kun rahaa kului eikä mitään näkyvää saatu aikaiseksi. Hitler päätti supistaa raketti hanketta uskoen, että niitä ei tarvita toisen maailmansodan aikana.

Lopulta V2:n neljäs prototyyppi lensi onnistuneesti 3.10.1942 muuttaen maailmaa lopullisesti. Sodanjälkeisen ajan avaruudenvalloitus ei olisi voinut toteutua ilman natsien kehittämää aerodynamiikkaa ja moottoritekniikkaa. Raketti lensi ensi kertaa ääntä nopeammin ja sen kantama oli pidempi kuin parhaankaan tykistön.

Projekti kärsi silti monista perusvaivoista mm. raketit kaatuivat lähetysalustoilla, karkasivat tai räjähtivät ilmaan päästyään. Lisäksi Saksalla oli pulaa raketeissa tarvittavasta nestemäisestä hapesta. Vasta huhtikuussa 1943 von Braunin tutkijaryhmä onnistui laukaisemaan raketin, joka lensi tavoitellun 270 kilometrin matkan.

Lopulta Englannissa käydyn taistelun jälkeen raketin kehitys nostettiin SS-kiireellisyysluokkaan, joka tarkoitti kiireellisintä luokkaa. Hitler allekirjoitti aseen massatuotantoa koskevan käskyn 22.12.1942. Päätehdas kokoamista varten perustettiin Nordhauseniin vanhaan kaivokseen, jossa 10 000 orjatyöläistä kokosi ohjuksia liukuhihnatyönä.

Kaikkien viivästyksien ja hidasteiden jälkeen ensimmäinen rakettihyökkäys toteutui syyskuun 8. vuonna 1944. Kaikkiaan natsit ehtivät laukaista noin 3500 V2 ohjusta, mutta se ei riittänyt sotaonnen kääntämiseen. Sodan loppuessa toukokuussa 1945 kävi ilmi, että V2:n rakentaminen oli vaatinut enemmän ihmishenkiä, kuin sen iskuissa oli kuollut