Kotitehtävä 1

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää se, että siitä tehdään oppilaille mahdollisimman mielekästä ja mielenkiintoista. Moni voi nähdä historian tylsänä aineena, joten opetusta olisi tärkeä elävöittää, eikä vain käydä kirjaa läpi kappale kerrallaan. Elävöittämistä voisi toteuttaa esimerkiksi videoilla ja keskusteluilla itse aiheista sekä asioista niiden ympärillä. Opetuksessa olisi tärkeä tuoda esille se, että historialla on suuri vaikutus siihen, minkälaisessa maailmassa elämme tänään. Historia ei ole vain lukemattomien vuosilukujen opettelemista, vaan sen avulla voi saavuttaa syvemmän ymmärryksen maailmasta ja sen muutoksista.

Erityisen tärkeitä opetussuunnitelman tavoitteista historian suhteen ovat mielestäni ihmisen toiminnan motiivien ymmärtäminen, syiden esittäminen muutoksille sekä ymmärrys historian jatkuvuudesta. Nämä ovat mielestäni oppilaan kannalta keskeisimpiä opittavia sisältöjä ja auttavat selittämään ihmisen toimintaa ja ympäristöä myös historian oppiaineen ulkopuolella. Muutkin tavoitteet ovat mielestäni merkityksellisiä, mutta jäin miettimään toteutuuko historian opetuksessa identiteetin rakentuminen. Ainakin oman kokemukseni mukaan omalle tulkinnalle ja sitä kautta identiteetin rakentumiselle jää melko vähän tilaa, sillä historian sisällöt on tapana opettaa melko absoluuttisena faktana. Historian opettaminen vaatisi mielestäni lisää tilaa muidenkin näkökulmien esiin tuonnille, jotta oppilaalla olisi mahdollisuus rakentaa omaa identiteettiään suhteessa oppiaineeseen.

Yhteiskuntaoppi tarjoaa paljon laaja-alaisen osaamisen kannalta. Varsinkin työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) tulevat hyvin oppilaiden tietoisuuteen yhteiskuntaopin kautta. Esimerkiksi työn merkitys ja yhteiskunnassa toimiminen ovat keskeisessä roolissa. Historia puolestaan kehittää erityisesti monilukutaitoa (L4) sekä kulttuurista osaamista (L2). Koska historia rakentuu hyvin monenlaisten lähteiden ja kertomusten pohjalta, on oppilaan tärkeä oppia arvottamaan ja arvioimaan tekstien luotettavuutta. Nykyään informaatiota on niin paljon ja niin monesta eri lähteestä, että monilukutaitoa tarvitaan arjessa päivittäin. Kulttuurisen osaamisen suhteen historia on myös tärkeä oppiaine, sillä se tuo monipuolisesti esiin erilaisten kulttuurien tapoja ja perinteitä. Tämä auttaa oppilaita rakentamaan identiteettiään suhteessa eri kulttuureihin. Molemmat aineet vähintäänkin sivuavat myös muita laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, joten ne kehittävät monipuolisesti oppilaan laaja-alaista osaamista.

Kotitehtävä 1

Historian opetuksessa mielestäni tärkeää on se, että opetuksesta saataisiin mahdollisimman mielenkiintoista eikä pelkkää vuosilukujen ulkoa opettelemista. Historian opiskelu saatetaan yleisesti oppilaiden keskuudessa kokea tylsänä, joten sen oppisisältöjä voitaisiin opettaa muillakin tavoilla kuin vain kirjaa lukemalla. Oppilaita pitäisi yrittää motivoida historian opiskeluun alusta asti, jotta mielenkiinto säilyisi koko peruskoulun ajan. Historia opettaa tärkeitä asioita nykyhetkestä, joita pitäisi yrittää opettaa mahdollisimman mieleenpainuvasti.

Historian opetuksen tavoitteissa mielenkiintoista oli erityisesti se, että yritetään kannustaa oppilaita omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Tämä on mielestäni tärkeää, koska meidän olisi hyvä oppia menneisyyden virheistä ja yrittää siinä mielessä toimia vastuullisesti, että nämä virheet eivät enää nykyaikana toistuisi. Mielestäni opetuksessa saisi näkyä vielä enemmän tavoitteissa mainittu tiedon kriittinen käsittely. En muista omilta historian tunneilta, että tästä olisi ollut kauheasti puhetta, vaikka kriittinen lähteiden käsitteleminen on todella tärkeää.

Oli kiva huomata, että yhteiskuntaopin tavoitteissa oli mainittu se, että oppilaita pitäisi kannustaa ajankohtaisten asioiden seuraamiseen. Niitä voisi myös käsitellä tunneilla, koska on tärkeää oppia seuraamaan ja ymmärtämään ajankohtaisia asioita. On hyvä, että myös yhteiskuntaopissa paneudutaan lähdekriittisyyteen.

Historia tarjoaa laaja-alaiseen osaamiseen erityisesti kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua (L2). Historia tarjoaa oppilaille mahdollisuutta oman taustansa merkityksen tutkimiseen ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä. Yhteiskuntaoppi taas ohjaa tällä osa-alueella oppilaita pohtimaan ihmisoikeuksia ja erityisesti lapsen oikeuksia ja niiden arvostamista. Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat myös erityisesti mahdollisuuden oppia monilukutaitoa, mitä oppilaat tarvitsevat maailman tutkimiseen (L4). Molemmissa oppiaineissa on huomattavissa myös muita asioita, joita on mahdollisuus oppia muista laaja-alaisen osaamisen osa-alueista.

Kotitehtävä 1

Historian opetuksessa on tärkeää antaa oppilaille mahdollisimman laaja kokonaiskuva siitä, mitä maailmassa on tapahtunut ja mitkä asiat ovat johtaneet siihen, missä maailma on tällä hetkellä. Mielenkiinnon herättäminen historiaa kohtaan on tärkeää, ja sitä voi tehdä esimerkiksi muuttamalla opetusmetodeja, osallistaa oppilaita erilaisten tehtävien ja projektien avulla. Esimerkiksi oppilaiden pitämät opetustuokiot toisilleen ja tutkimustehtävien teko ryhmissä auttaisi mielenkiinnon herättämistä, auttaa jakamaan ajatuksia opeteltavista aiheista sekä herättää oppilaat itsenäisesti tutkimaan aihetta. Tiedonetsintä tehtävissä tärkeää olisi korostaa kriittisen medialukutaidon merkitystä myös historian teksteissä. Vuosilukujen tarkka muistaminen jätettäisiin pois ja keskityttäisiin siihen, että oppilaat omaavat käsityksen siitä, missä järjestyksessä historian tapahtumat ovat tapahtuneet. Oppilaiden tavoitteena olisi saavuttaa syvällisempää ymmärrystä maailmasta.


Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Historia monipuolistaa ajattelua, kun saa lisää tietoa siitä, mitä maailmassa on tapahtunut ja auttaa ymmärtämään omaa elämää ja yhteiskuntaa. Nämä kaksi oppiainetta lisäävät erityisesti kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua (L2) , sillä yhteiskuntaopin avulla ne antavat yksilölle mahdollisuuden ymmärtää yhteiskunnan tapaa toimia ja historian puolesta vastauksen siihen, miten se on muodostunut. Historia puolestaan avaa uuden perspektiivin oman elämän, perheen ja taustan tutkimiselle. 

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen osaamisalueeseen (L7) löytyy paljon sisältöä historiasta ja yhteiskuntaopista. Historian teemojen kautta yksilö saa tietoa miten asiat ovat olleet ennen yhteiskunnan jäsenten osallistumisessa, vaikuttamisessa ja miten kestävä tulevaisuus on näkynyt läpi historian. Yhteiskuntaoppi taas antaa yksilölle tietoa siitä, miten yhteiskunnassa voidaan vaikuttaa, miten yksilö voi toiminnallaan parantaa omaa osallistumistaan ja miten yhdessä ja yksilöinä edistetään kestävän tulevaisuuden rakentamista omilla valinnoillamme.

Kotitehtävä 1

 Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää muistaa historian ja menneisyyden olevan eri asioita, vaikka niitä käytetäänkin usein synonyymeinä. Historia on ihmisten elettyä elämää, jossa subjektiiviset näkökulmat ovat nähneet samoja tapahtumia eri tavalla. Vaikka historiaa on pyritty kirjaamaan mahdollisimman “objektiivisin linssein”, on sitä aina tarkasteltava kriittisesti. Samalla tuo “ihmisiä silloin, ihmisiä nyt” on linkki, joka yhdistää meidät tässäkin hetkessä historiaan. Oppilaiden maailman, tämän hetken ja sen kiinnostusten sekä aiemmin eletyn välille on tärkeää löytää yhteys. Ylipäätään kysymys: “Miksi opiskelemme historiaa?” on tärkeää pitää mielessä. Selkeiden tavoitteiden asettaminen, konkreettisten ja oppilaita osallistavan suunnittelun sekä toteutuksen ja vaihtelevien opetusmenetelmien käyttö tukevat oppilaiden perustarpeiden täyttymistä ja täten helpottaa oppiaineen äärellä motivoitumista. Historian opetuksessa on erityisen tärkeää kyetä reflektoimaan sitä, miten on itse aikanaan saanut opetusta kyseisessä oppiaineessa ja kriittisesti tarkastella omia tämänhetkisiä näkemyksiä, asenteita ja valintoja opetuksessaan. Ehkä tärkeimpänä näen uskalluksen siirtyä oppikirjasta kauemmas, tarkastella oppiainetta oivaltavan tutkimuksen virittäjänä sekä hyödyntää oppilaan tuntemusta ja oppilaiden kokemuksia opetusta suunnitellessa.

POPS 2014:

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

• Erityisesti kiinnostivat muun muassa: T1: identiteetin rakentuminen, T3: historiatiedon tulkinnallisuus, T5: ihmisen toiminnan motiivien ymmärtäminen
• Jäin miettimään: suurin osa tavoitteista liittyi ihmisen toiminnan ymmärtämiseen, eri näkökulmien tunnistamiseen ja muutoksen hahmottamiseen. Nyt, kun mietin asiaa, se on hyvinkin loogista ja oppiaineen ydin (ihmisyys ja ihmisten toiminnan ymmärtäminen), mutta omaa kouluaikaani muistellessa tuntui, että nykyhetki ja eri näkökulmien tarkastelu jäi hyvin vähälle.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

• Historian ja yhteiskuntaopin äärellä tuntuu, että jokainen laaja-alaisen osaamisen osa-alueesta on hyvin lähellä ja konkreettisesti läsnä oppiaineen opiskelussa. Eri näkökulmien ja tapahtumien tarkastelu opettavat ajattelun taitoja sekä itsestä oppijana (L1), oppiaineiden sisältö itsessään opettavat yhteiskunnasta ja siinä toimimisesta (L2) sekä omasta mielestäni oppiaineelle hyvin tyypillinen ilmiöiden tarkastelu keskustellen opettavat vuorovaikuttamista ja itseilmaisua (L2). Historian tapahtumien ja yhteiskunnan toiminnan tarkastelu opettavat tarkastelemaan yksilön toiminnan vaikutuksia sekä olennaisia arjen taitoja erilaisten opiskelumenetelmien ja vuorovaikutustaitojen äärellä (L3). Monilukutaito (L4) ja TVT-taidot (L5) ovat konkreettisesti käytössä oppiaineen sisällön tulkitsemisen ja oppimistehtävien tuottamisen äärellä. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) tuodaan tapetille yhteiskuntaopissa hyvinkin käytännönläheisesti ja tässä on mahdollisuuksia vaikka minkälaiselle yhteistyölle lähialueen toimijoiden kanssa tai vanhempien osallistamisessa tai esimerkiksi teemapäivän merkeissä. Osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnassa sekä kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) jos mitkä tulevat tarkastelluksi niin kautta aikain kuin lähihistoriassa ja tässäkin hetkessä näissä kummassakin oppiaineessa.

Kotitehtävä

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on käydä historian opetusta tavalla, josta oppilaat pystyvät saada jotain irti ja joka pystyy myös herättämään oppilaiden kiinnostusta ja herättää heissä itsenäisen opiskelun kiinnostusta opiskelun aiheita kohtaan. Mielestäni tähän vaikuttaa opettajan aiheeseen kohdistuva henkilökohtainen kiinnostus kuin myös oppilaiden henkilökohtainen kiinnostus. Jotta opetuksesta tulisi mielenkiintoisempaa, opettaja voisi opetuksessaan aktivoittaa oppilaita ja luoda luokkaan vuorovaikutuksellisen ilmapiirin. Tärkeänä pidän myös historian ymmärtämisen kokonaisuutena ja opeteltujen ilmiöiden ja aiheiden hahmottamisen aikajanalla, jota pidän tärkeämpänä verrattuna vuosilukujen ulkoa opetteluun.

Historian opetustavoitteista poimin tärkeimmiksi oppilaan johdatuksen hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille (T6) ja oppilaan harjaannuttamisen hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa (T8). Poimin nämä tavoitteet, koska uskon näiden vaikuttavan tulevaisuuteen. Oppilaiden on tärkeä hahmottaa syy-seuraussuhteita varsinkin tapahtumiin, jotka ovat ilmenneet negatiivisina yhteiskunnalle jotta he pystyvät mahdollisten tulevien tapahtumien ilmetessä käsittämään itse tapahtumat kuin myös mistä ne ovat johtuneet. Yhteiskuntaopin tavoitteista poimin tärkeimpänä esille oppilaan tukemisen ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä (T6).

Historia tarjoaa laaja-alaiselle osaamiselle kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua (L2) ja monilukutaitoa (L4), jossa oppilaita ohjataan tulkitsemaan ja arvioimaan tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Yhteiskunta tarjoaa osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista(L7) kuin myös työelämätaitoja ja yrittäjyyttä (L6). Näiden lisäksi molemmat aineet sisältävät myös muita tärkeitä laaja-alaisen osaamisen alueita.

Välitehtävä 1

”Mikä historian opetuksessa on tärkeää?”

Historian oppiaineen tehtäväksi on opetussuunnitelmassa määritelty esimerkiksi oppilaiden historiatietoisuuden ja kulttuurien tuntemuksen kehittäminen sekä vastuullisen kansalaisuuden periaatteiden omaksuminen. Historia alana käsittelee kehitystä ja muutosta, ihmisten toimintaa eri aikakausina ja pyrkii menneisyydestä saatavilla olevan tiedon avulla ymmärtämään nykyisyyttä. Kouluissa historianopetuksen tehtävänä olisi nähdäkseni saada oppilaat pohtimaan omaa suhdettaan menneisyyteen, omaan lähiympäristöönsä ja laajemmin ihmiskuntaan. Tärkeässä osassa ovat myös oppilaiden lähdekritiikin ja tiedonhankintataitojen kehittäminen. Opetuksessa tärkeää olisi tuoda historia lähelle oppilasta, jotta käsiteltävät asiat eivät olisi vain jotain irrallisia tapahtumia tai tapahtumakulkuja, joskus kauan sitten. Menneisyyden jälkien tutkiminen esimerkiksi vierailemalla historiallisissa kohteissa voisi tuoda opetukseen konkretiaa.

”Tavoitteet OPS:ssa”

Opetussuunnitelman tavoitteista tärkeimpänä pidän ensimmäisiä T1-tavoitteita (kiinnostuksen herättäminen), sillä ilman tätä on muiden tavoitteiden täyttäminen hankalaa. Historian kohdalla yllä mainitsemani ihmisen toiminnan ymmärtäminen, muutos ja jatkuvuus (ja syy- ja seuraussuhteet) tavoitteissa T5-T9 käsitän kokonaisuudeksi, josta oppilaalle syntyy ymmärrys koko historian opiskelun aikana, ala- ja yläkoulussa (ja sen jälkeen). Lähdekritiikki näkyy tavoitteissa T2, T3 ja T10. Myös yhteiskuntaopin tavoitteet ovat melko laajoja, mutta koko oppiaineen yhteiseksi tavoitteeksi voisi mainita kansalaistaitojen kehittämisen. Käsiteltävät aiheet (kuten raha, työ, arvot) voivat olla hieman hankaliakin ikäluokkaan nähden, mutta näiden käsitteiden ymmärtämiseen yhteiskuntaoppi voi tarjota ainakin perusteet jo alakoulussa.

”Laaja-alainen osaaminen”

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat yhdessä hyvän pohjan oppilaan yleissivistyksen kehittymiselle. Yhteiskuntaoppi opettaa myös konkreettisesti miten yhteiskunta toimii ja miten siinä toimitaan. Laaja-alaisista tavoitteista historian kohdalla korostuvat tavoitteet L1, L2, L4, (L5). Yhteiskuntaopissa tavoitteet L3, L6 ja L7. Tavoitetta L6 (työelämätaidot ja yrittäjyys) olisi mielestäni hieman hankala yhdistää mihinkään muuhun oppiaineeseen kuin yhteiskuntaoppiin, tai ainakin tämä oppiaine tarjoaa sen käsittelyyn parhaan ympäristön. Tavoite L7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) liittyy myös hyvin vahvasti juuri yhteiskuntaoppiin. Joissakin tapauksissa yhteiskuntaopin opiskelu voi antaa oppilaalle kipinän omaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai käynnistää jopa jonkun poliittisen uran.

Kotitehtävä 1

Minun mielestäni historian opetuksessa yksi tärkeimmistä asioista on monipuolisuus. Tällä tarkoitan sitä, että tunneilla työskenneltäisiin monipuolisesti eli käytettäisiin erilaisia työskentelytapoja eikä vain perinteistä opettaja puhuu ja oppilaat kirjoittavat- asetelmaa. Esimerkiksi erilaiset projektit, ryhmätyöt sekä laaja-alainen keskustelu käsiteltävistä aiheista toisivat lisämaustetta historian opiskeluun ja se voisi vähentää historian näkemistä tylsänä oppiaineena. Lisäksi pitäisi mennä syvemmälle opiskeltaviin aiheisiin. Pyrittäisiin siihen, että pelkän vuosilukujen sijaan oppilaat keskittyisivät siihen mitä kyseisenä vuonna oikein tapahtui, mitkä syyt aiheuttivat tapahtuman ja mitä seurauksia siitä on ollut nykypäivään.  

Minun mielestäni historian opetussuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita on se, että oppilas hahmottaa erilaiset syyt ja seuraukset historian tapahtumille ja ilmiöille (T6), hän osaisi hahmottaa historian jatkuvuuden (T8) ja ymmärtäisi ihmisten motiivit heidän tekojensa takana (T5). Yhteiskuntaopin tavoitteista kiinnostavampia olivat eettisen osaamisen harjoittelu (T2), rakentava keskustelu omista mielipiteistä (T7) rahankäytön harjoittelu (T8) sekä median käyttäminen turvallisella tavalla (T9). Toki molempien aineiden tavoitteiden onnistuminen on tärkeää, mutta nuo ovat ne tärkeimmät minun mielestäni. 

 

Molemmat oppiaineet tarjoavat oman osansa laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Minun mielestäni yhteiskuntaopin tavoitteet kuitenkin tukevat laaja-alaista osaamista hieman paremmin. Esimerkiksi ajattelun ja oppimaan oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tvt-taidot sekä työelämätaidot ja yrittäjyys tulevat jollain tavalla ilmi oppiaineen omissa tavoitteissa. Historia omalla tavallaan tukee monilukutaitoa, ajattelun kehittymistä ja kulttuurista osaamista.  

Kotitehtävä 1

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historiaa opiskellaan, jotta ymmärrettäisiin paremmin nykypäivää, ja ehkä hieman tulevaakin. Historia antaa suhteellisuuden tajua. Ihminen on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi kaksijalkaiseksi noin kahdessa miljoonassa vuodessa (vaikka kehitys kaarta voidaan seurata pitemmällekin), mutta kirjoitettua historiaa on noin 10000 vuoden ajalta. Historia valottaa ihmisen kehitystä, erilaisia aikakausien ominaispiirteitä, ja kuinka ympäristö on muokkautunut ihmisen toiminnan seurauksista.

POPS 2014: Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään?

Kiinnostus heräsi erityisesti näistä: Historiatiedon tulkinnallisuus, Ihmisen toiminnan motiivit, muutoksen syiden esittäminen, muuttuvat tulkinnat, ja ihmisen toiminnan selittäminen. Lisäksi yhteiskuntaopin OPS:n tavoitteista nostaisin vielä ympäröivästä yhteiskunnasta kiinnostumisen, median roolin ja tarkoituksen tarkastelun, työnteon ja yrittäjyyden merkityksen oivaltamisen, demokraattisen vaikuttamisen perustaidot ja rakentavan keskustelun, ja oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteet. Kaikki äärimmäisen tärkeitä asioita. Jäin ehkä ensisijaisesti miettimään, kuinka oppilasta saisi näkemään oman mahdollisuutensa aktiivisena kansalaisena ja vaikuttajana demokraattisessa yhteiskunnassamme.  Varsinkin kun politiikka aika-ajoin vaikuttaa melko rikkonaiselle kulttuurille, suosiokilpailulle, jossa rakentavaa keskustelua on harvoin tarjolla.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Ajattelen, että ainakin osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen on sellainen osaamisalue, joka on sekä historian, että yhteiskuntaopin ytimessä. Historia antaa tietoa, siitä mikä voisi olla kestävää ja toimia ajassamme, tai ainakin tiedon siitä mikä tuskin toimii, mihin ainakaan ei kannata panostaa. Kun taas yhteiskuntaoppi pyrkii edistämään yksilön valmiuksia osallistua ja vaikuttaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Historia tukee myös äärimmäisen hyvin monilukutaitoa; on mielestäni tärkeää ymmärtää, että historiatieto on tulkinnallista, että tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä.  

 

 

Kotitehtävä 1

Mielestäni historian opetuksessa tärkeimpiä asioita on herättää oppilaiden mielenkiinto kyseistä ainetta kohtaan, historia kun usein voidaan nähdä tylsänäkin aineena. Itse ajattelen, että juuri historia oppiaineena tarjoaisi hyvinkin laajat mahdollisuudet erilaisten luovienkin opetusmenetelmien käyttöön. Esimerkiksi historian tapahtumia voitaisiin käydä läpi tehden pieniä näytelmiä tai yhdistää historiassa käsiteltävänä olevaa aihetta kuvaamataidon töihin. Nämä toki vaativat opettajalta sekä enemmän aikaa että vaivaa kuin kirjasta lukeminen, mutta mielestäni oppilaiden mielenkiinnon herättäminen on avainasemassa koko oppiaineen opiskelulle. Historian opetuksessa tärkeää on mielestäni, että oppilaat ymmärtävät millainen vaikutus historialla on nykyhetkeen ja että juuri historian tapahtumat ovat muokanneet maailman jossa nyt elämme. Ehkä sellainen kokonaiskuvan hahmottaminen olisi tärkeää, ettei päntättäisi vain vuosilukuja, vaan oppilaat saisivat käsityksen siitä missä järjestyksessä asioita on tapahtunut, millaiset asiat tapahtumiin ovat johtaneet ja mitä niistä lopulta on seurannut. 

Opetussuunnitelman tavoitteista kiinnostusta herättivät erityisesti kohdat T1 (kiinnostus historiaan tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena) ja T5 (ihmisen toiminnan motiivien ymmärtäminen). Motiivien ymmärtämisen lisäksi tärkeimpiä tavoitteita on mielestäni myös syiden ja seurausten ymmärtäminen (T6), muutoksien merkitys eri ihmisille (T7) sekä jatkuvuuksien hahmottaminen (T8). Kiinnostava oli myös kohta historiatiedon tulkinnallisuudesta (T3), koska tämä ainakin omana kouluaikanani jäi hyvin vähäiseksi aiheeksi. Yhteiskuntaopin puolelta nostaisin esiin kohdat T1 (kiinnostus ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskuntaoppiin), T2 (eettinen arviointikyky) sekä T3 (oma rooli yksilönä ja eri ryhmien jäsenenä, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhteiskunnan oikeudelliset periaatteet) 

Laaja-alaisen oppimisen osalta historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon. Esimerkiksi L2 (mm.kulttuurinen osaaminen) tulee ilmi sekä historiassa että yhteiskuntaopissa hieman eri näkökulmista. Myös monilukutaito (L4) sisältyy kumpaankin aineeseen, historian osalta juuri historiatiedon tulkinnallisuuden ja lähdekriittisyyden osalta, yhteiskuntaopissa esimerkiksi oppilaiden ohjaamisessa tarkastelemaan eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyviä arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) on myös yksi alue, joka on mielestäni isossa osassa sekä historiassa että yhteiskuntaopissa.

 

Välitehtävä 1

Historian opetuksessa alakoulussa on mielestäni tärkeää herättää oppilaiden kiinnostus historiaa ja historian opiskelua kohtaan. Myöhemmällä iällä historian opetuksen olisi mielestäni myös tärkeää auttaa havaitsemaan nyky-yhteiskunnan yhteys menneeseen. Historian opetus lisää ymmärrystä miksi tai miten nykyiseen on päädytty, auttaa ymmärtämään yhteiskunnassa toimivien sukupolvien eroja, eri maiden kulttuurien eroja, ja ehkä myös osin arvioimaan tämän päivän yhteiskunnallisten ratkaisujen vaikuttavuutta tulevaisuuteen. Tämä toivottavasti herättelisi opiskelijoiden kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan.

Tutustuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 (POPS2014) alakoulun historiaa ja yhteiskuntaoppia koskeviin osuuksiin sekä laaja-alaisen osaamisen osioihin. Laaja-alaiset osiot vaikuttavat minusta uusilta oppiaineilta, jotka matriisin omaisesti leikkaavat halki kaikkien muiden ainekokonaisuuksien läpi. Ymmärrän niiden tarpeen, mutta en ymmärrä vielä, miten ne käytännössä saadaan mahtumaan kaikkiin oppiaineisiin. Vai onko tarkoituksena jakaa niiden tavoittelua tai toteutusta eri oppiaineiden kesken, tai kenties yksinkertaistaa asiat sellaiselle tasolle, että voidaan katsoa niiden toteutuvan kaikessa opetuksessa? Historian opetus voidaan varmasti monin tavoin toteuttaa siten että se tukee myös laaja-alaisen osaamisen sisältöjä, toteuttamalla projektitöitä, käyttämällä tvt:tä jne. Arvelen kuitenkin, että jos laaja-alaisuutta lähdetään tavoittelemaan liikaa, voi olla vaarana, että opetustavasta tai -välineestä muodostuukin opetuksen sisältö oppiaineen sisällön sijaan.

Historian opetuksen tavoitteet T1-T11 ovat mielestäni selkeitä. En kuitenkaan löytänyt tavoitealueiden jakoa tai kuvauksia, ainoastaan kunkin tavoitteen kohdalla maininnan, mihin tavoitealueeseen kuuluu.

Arviointiperusteista en ymmärtänyt kaikkia. Mitä esimerkiksi tarkoitetaan ankkuroitumisella kulttuuriympäristöön? Myös ensimmäisen tavoitteen (T1) 6. luokan hyvää osaamista kuvaava sanallinen arvio arvosananalle 8, arvion kuvaus: ”Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.”, kuvaa mielestäni enemmän opettajan toimia kuin oppilaan.

Kotitehtävä 1
Historian ja yhteiskunnan OPS:issa kiinnostukseni herätti erityisesti työskentelytapoihin liittyvät kohdat. Näitä oli mm. oppilaan aktiivisuuden korostaminen ja teorian tuonti käytäntöön. Uskoisin näiden johtavan osaltaan myös tavoitteeseen kiinnostuksen syntymisestä, joka nousi myös merkittäväksi OPS:issa. Lisäksi laajat osaamistavoitteet ja paikallisuuden esiintuonti oli mielestäni hyvällä tavalla mielenkiintoisia asioita.

Laajaalaiset osaamistavoitteet liittyivät kaikki jollain tapaa sekä historian, että yhteiskuntaoppin opetuksen tietoihin ja menetelmiin. Erityisesti virke "Edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista" koskee vahvasti näitä oppiaineita. Seuraavaksi kuvaan yksityiskohtaisemmin eri osa-alueissa olevia kohtia, joita historian ja yhteiskuntaopin opetus todennäköisesti palvelee.

L1 (Ajattelu ja oppimaan oppiminen): Tiedon havainnointi, näkökulmien pohtiminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
L2 (Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu): Ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuva kulttuurinen osaaminen, arvostavan vuorovaikutuksen keinot ilmaista itseään ja näkemyksiään, kulttuuri-identiteetin luominen, median ja muiden erilaisten asioiden vaikutus yhteikunnassa sekä toisten näkökulmiin suhtautuminen ja niiden huomioiminen.
L3 (Itsestään huolehtiminen ja arjen taidot): Talouden hallinta, teknologian vastuullinen (erityisesti kriittinen) käyttö sekä tietoisuus omista oikeuksista ja velvollisuuksista.
L4 (Monilukutaito): Tekstien tulkinnan taidot, krittisyys, integrointi ja erilaisiin teksteihin suhtautuminen ja lukemisen tavat.
L5 (Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen): Vastuullisuus ja tutkiva asenne , ymmärrys tieto- ja viestintäteknologiasta vaikuttamisen keinona.
L6 (Työelämätaidot ja yrittäjyys): Työhön ja työelämään tutustuminen, yrittäjyyden tärkeyden ymmärtäminen, Oman vastuun ymmärtämine yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteisiin tutustuminen, ammatillisen kiinnostuksen kohteiden taustatekijöiden huomioiminen.
L7 (Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen): Tämä osio toteutuu oikeastaan kokonaan historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen taidot, aktiivinen kansalaisuus, sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys, näkemysten ilmaisu rakentavasti, kriittisyys, neuvottelutaidot, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmat, menneisyyden yhteys nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, elämäntapojen ja tekojen merkitys yhteikunnassa, yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointi ja valmiudet niiden muuttamiseen.

Kotitehtävä 1

Mielestäni historianopetuksessa tärkeää on ensinnäkin oppilaiden kiinnostuksen herättäminen. On tärkeää, että oppitunnit ovat oppilaille mielekkäitä ja asioita käsitellään kiinnostavalla ja oppilaiden näkökulmasta ymmärrettävällä tavalla. Opettajan monologien sijaan/ rinnalla tulisi mielstäni olla oppilaita osallistavia aktiviteetteja ja monipuolisuus näissäkin olisi tärkeää. Oppilaiden ikätaso on tärkeää ottaa huomion siinä, millaisia dokumentteja näyttää esimerkiksi sotiin liittyen, alakoululaisten mieltä ei ole tarkoituksenmukaista järkyttää raaoilla videoilla. Myös lähdekriittisyyden esillä pitäminen on todella tärkeä asia. 

Historian opetuksessa tulisi mielestäni kiinnittää huomiota suuriin kokonaisuuksiin. On paljon tärkeämpää hahmottaa asioiden yhteyksiä ja esimerkiksi syy-seuraussuhteita, kuin pikkutarkkoja yksityiskohtia. On myös tärkeää huomioida se, mitä oppilaat tietävät valmiiksi. Historiassa käsiteltäviä asioita olisi hyvä peilata mahdollisuuksien mukaan nykypäivään, sillä se lisää oppilaiden ymmärrystä nykymaailmasta. 

Historian tavoitteista kiinnostukseni herätti se, että historian yksi tehtävistä on kehittää kulttuurien tuntemusta. Tätä näkökulmaa ei ole tullut itse pahemmin mietittyä, vaikka olen opiskellut paljon historiaa ja nyt kun sen lukee, niin se tuntuu täysin itsestään selvältä tehtävältä. Myös oppilaiden identiteetin rakentumisen tukeminen historian tehtävänä on asia, jota en ole aikaisemmin miettinyt, mutta mikä tuntuu tavallaan hyvin loogiselta. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa työelämätaidot ja yrittäjyys pisti vähän ihmettelemään sitä, miten ne saa liitettyä historian opetukseen.  

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat luonteeltaan sellaisia oppiaineita, että ne opettavat hyvin ajattelua ja oppimaan oppimista (L1) jo pelkästään asiakokonaisuuksien laajuuden vuoksi. Toisaalta nämä aineet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia erilaisiin projekteihin ja ryhmätöihin ja sitä kautta ajattelun ja oppimaan oppimisen harjoitteluun tiedonhaun ja arvioinnin eli lähdekriittisyyden näkökulmasta, sekä esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologisten taitojen (L5) kehittämiseen esimerkiksi erilaisten esitysgrafiikoiden käytön muodossa. Myös oppilaiden monilukutaitoa (L4) voidaan kehittää tarkastelemalla esimerkiksi erilaisia historiallisia lähteitä ja tuottamalla erilaisia omia tekstejä. Samoin yhteiskuntaopissa voidaan oppia eri lähteiden ja erilaisten itsetuotettujen tekstien kautta.  

Yhteiskuntaoppiin on helposti yhdistettävissä työelämätaitojen ja yrittäjyyden harjoittelu (L6). Itse olen esimerkiksi yhteiskuntaopin tehtävänä suunnitellut ryhmässä oman yrityksen, mitä kautta tuli opittua yrittäjyydestä sekä yhteistyön tekemisestä sekä kehitettyä omaa luovuutta.  

Kotitehtävä 1

Minusta historian opetuksessa on tärkeää kertoa oppilaille asioita historiasta, jolloin he pystyvät paremmin ymmärtämään nykypäivää. Kun oppilailla on tietoa historian erilaisista tapahtumista sekä aikakausista, pystyvät he paljon paremmin ymmärtämään nykypäivän asioita, keskusteluja ja tilanteita. Esimerkiksi uutisissa nousevia erilaisia jännitteitä maitten välillä on helpompaa ymmärtää, kun tuntee maiden historian. Lisäksi on tärkeää saada oppilaat innostumaan historiasta ja sen opiskelusta eli opetustavoilla on merkittävä rooli. Esimerkiksi itse muistan historian tunneilta erilaiset projektit, jotka ovat innostaneet minua historian opiskeluun. Lisäksi historiaan liittyen löytyy paljon erilaisia elokuvia ja ohjelmia, joita pystyy hyödyntämään opetuksessa.  

OPS:ssa kerrottiin, että historian opiskelua on helppo yhdistää muihin oppiaineisiin. Minusta tämä on todella hyvä ja tärkeä nosto, sillä juuri tämän avulla uskon, että oppilaita pystytään innostamaan opiskeluun. Historian tavoitteista kiinnostukseni herätti tavoitteet yksi ja viisi. Ensimmäisen tavoitteen mukaan oppilasta tulisi ohjata kiinnostumaan historiasta identiteettiä rakentavana oppiaineena. Toisessa tavoitteessa oppilasta tuli ohjata ymmärtämään ihmisten tekojen motiiveja. En ollut aiemmin ajatellut, että historian opiskelulla olisi tavoitteen yksi kaltainen tarkoitus. Tavoite viisi oli taas minusta tärkeä, jolloin se kiinnitti huomioni. Muuten tavoitteet olivat minusta selkeitä eikä siellä ollut sellaisia, joita olisin ihmetellyt. 

Minusta yhteiskuntaopin kaikki tavoitteet ovat todella tärkeitä ja hyviä. Eniten kiinnostukseni kuitenkin herätti monipuolinen media- ja rahakasvatus. Media yleistyy koko ajan, jolloin siihen liittyvä opetus on minusta tärkeää aloittaa ajoissa. Rahakasvatus taas on minusta myös hyödyllinen ja tärkeä aihe, joka auttaa varmasti myös tulevaisuudessa.  

Molempien aineiden tavoitteissa näkyy selvästi laaja-alaiset tavoitteet. Etenkin yhteiskuntaopissa minusta nämä korostuvat selvästi, jolloin aine antaa myös hyvät mahdollisuudet laaja-alaiselle opiskelulle. Esimerkiksi juuri (L4) Monilukutaito sekä (L6) Työelämätaidot ja yrittäjyys näkyvät selkeästi myös yhteiskuntaopin tavoitteissa. Myös historiassa näkyy paljon laaja-alaisia tavoitteita, esimerkiksi (L2) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu.  

Kotitehtävä

Puhuimme tunnilla ryhmän kanssa siitä, että historiaa on tärkeä osata siksi, että ymmärtää tätä päivää ja miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. Mielestäni siis jokaisen ihmisen tulisi ymmärtää mistä olemme tulleet sekä miksi olemme juuri tällaisessa tilanteessa kuin olemme. Historian kautta voi kenties peilata myös sitä mihin olemme menossa. Historia opettaa myös kriittistä ajattelua, mikä on todella tärkeää tänä päivänä. Monen mielestä historia on ollut haastava ja puuduttava kouluaine kaikkien päivämäärien ja vuosilukujen takia. Opetuksessa pitäisi siis löytää uusia ja erilaisia opetusmetodeja ja erilaisia harjoituksia oppilaiden motivoimiseen. Omasta mielestäni kaikkia vuosilukuja ei tarvitse osata, jos osaa kuitenkin järjestää historian tapahtumat aikajanalle ja hahmottaa mitkä tapahtumat ovat toisen seurausta.

Opetussuunnitelmassa korostetaan hyvin sitä, että aineesta pitää saada mielenkiintoinen esimerkiksi leikkien ja pelien kautta, koska nuorilla oppilailla voi olla vaikeuksia vaan lukea menneistä tapahtumista. Kiinnostusta herättää myös erityisesti kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Oppilaiden on todella tärkeää tiedostaa ja arvostaa omaa kulttuuriansa ja sitä kautta oppimaan ja arvostamaan myös muita kulttuureja. 

Lähes jokaisessa kohdassa nostettiin ylös kulttuurista osaamista, vuorovaikutusosaamista sekä viestintä- ja teknologiaosaamista sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista, mitkä ovat tärkeitä taitoja ihan kaikissa oppiaineissa sekä elämässä yleensä. Erityisesti yhteiskuntaopin asiat on helppo littää näihin aiheisiin. Molemmat niin historia kuin yhteiskuntaoppikin opettavat oppilaita miettimään itse ja ajattelemaan kriittisesti asioita, mikä on todella tärkeää elämässä.

Kotitehtävä 1
Mikä historian opetuksessa on mielestäni tärkeää?

- Mielestäni on tärkeää saada oppilaat innostumaan ja näyttää heille miksi on tärkeää ymmärtää mitä on tapahtunut ennen tätä aikaa. Maailmaa ei nimittäin voi täysin ymmärtää, ellei tiedä mitkä tapahtumat meidät ovat johtaneet tähän päivään. Oppilaille historian opiskelusta pitää myös tehdä mielenkiintoista ja monipuolista, ettei päntätä pelkkiä vuosilukuja ja yksityiskohtia vaan pyritään ymmärtämään kokonaisuuksia. Muun muassa erilaisilla videoilla, ryhmätöillä, projekteilla ja tietovisoilla yms. saadaan opetukseen monipuolisuutta.

Historian perusopetuksen opetussuunnitelma

- Itseäni yllätti se kuinka laajasti ja monesta näkökulmasta historiaa oikeasti opetetaan ja kuinka monenlaisia taitoja kartoitetaan (identiteetin rakennus, kriittisen tiedon käsittely, analysointi, merkityksen löytäminen yms.)
- Myös se, että oppilaita itse kannustetaan ja ohjataan tekemään omia tulkintojaan innostaa oppiaineeseen.
- laaja-alaisen osaamaisen osa-alueille historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat myös paljon eri asioita. Työelämätaidot ja yrittäjyys, tieto ja viestintäteknologian osaaminen kiinnittyy vahvasti yhteiskuntaoppiin, kun taas mm. ajattelu ja oppimaan oppiminen ja moniluku taito voidaan yhdistää molempiin. Näitä asioita saadaan hyvin linkitettyä oppiaineisiin, joka on todella hyvä.
- Molemmat oppiaineet opettavat hyvin kriittistä ajattelua, jota korostetaan monessa paikkaa.

Kotitehtävä 1
Historian opetuksessa on tärkeää ylläpitää lasten kiinnostusta ainetta kohtaan ihan niinkuin jokaisessa muussakin aineessa. Tähän päästään historian opetuksen monipuolisuudella ja tutkivalla asenteella ja työtavalla. On tärkeää luoda helposti muistettavia kiintopisteitä aikajanalle joiden väliin oppilaat pystyvät sijoitella oppimiaan historian tietoja. Se luo pohjan ilmiöiden ja tapahtumien ymmärtämiselle, sillä niiden sijoittaminen tiettyyn aikaan muuttaa asioiden luonnetta. Pidän kuitenkin tärkeimpänä asiana, että lapsille osoitetaan historiallisen tiedon olevan tietystä näkökulmasta kerrottua. Sitä kautta opitaan myös lähdekritiikkiä, joka on elintärkeä asia nyky-yhteiskunnassa. 

Yhteiskuntaopin tavoite 6 eli oppilaan ymmärryksen tukeminen yhteiskunnallisen tietoon liittyvien arvojen ja näkökulmien saralla on hyvin tärkeä asia. Omasta kokemukseni asiasta on aika lailla olematon, sillä en muista edes yläasteella meidän aikanamme yhteiskuntaopin alkaessa, että tämmöisiin asioihin oltaisiin perehdytty. Myöhemmin omasta takaa asian oppineena voin todeta sen olevan todella tärkeä asia oppilaan oman mielipiteen muodostuksen ja lähteiden kriittisen tarkastelun kannalta. 

Historian tavoite numero yhdeksän kiinnitti erityisesti huomioni, koska on todella tärkeää kehittää ymmärrystä muutoksista joita erilaiset historian tapahtumat ovat saaneet aikaan. Se vähentää sekaannusta tässä ajassa, koska se auttaa ymmärtämään ilmiöiden taustaa, syy-seuraus suhteita ja asioita jotka vaikuttavat siihen miksi asiat ovat niinkuin ne ovat. Esimerkiksi kulttuuriperinnön muodostumisessa nykyiseen muotoonsa. 

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat runsaasti asioita laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Monilukutaito on yksi monista tärkeistä laaja-alaisen osaamisen alueista, sillä sitä tarvitsee kaikessa oppimisessa. Tämä kyseinen taito on yksi keskeisistä asioista jokaisen oppilaan oppimisen ja opitun tiedon käsittelyssä. Muita tärkeitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita ovat: ajattelu ja oppimaan oppiminen L1,vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7 ja kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu.